onko teidän mielestä reilua (joka jouluinen käytäntö)

tärkeintä ole antamisen ilo???

En oikein ymmärrä ongelmaasi... Onko ongelmasi siis saamienne lahjojen pienuus, vai se, että te annatte enemmän lahjoja kuin saatte? Jos teillä on vain yksi lapsi, niin voihan tuo tilanne muuttua, ja tulevaisuudessa teillekin ostetaan lahjoja kaikille lapsille. Ovatko sisaruksenne lapsenne kummeja? Jos eivät, niin miksi heidän pitäisi ostaa teidän lapsellenne lahja, jos te ette halua ostaa muille kuin kummilapsillenne lahjaa?



Jos ongelma on se, että saatte vain yhden pienen paketin, niin mitäpä jos ostaisitte itsekin vähän vaatimattomampia lahjoja? Ei tarvitsisi joka joulu vertailla, että taas meillä meni näin paljon rahaa ja saatiin vain näin pieni lahja.......

Mutta jos kummilapsen perhe ei ole sukua ( esim kavereiden lapset ) lahjan saa vain kummilapsi .

Aikuisille emme ole ostaneet lahjoja enää vuosiin ( paitsi puoliso ja isovanhemmat ). Siis sisarukset yms jäävät lahjatta. Tämä on yhdessä sovittu käytäntö ja kaikki sitä noudattaa !

Joulukukat voi kukin tietty antaa jos siltä tuntuu.

Ja mielestäni ihan normaali käytäntö.

Älä tietenkään oikeasti laita rahojasi Afrikkaan. Tällöin sua pidetään suurena humanistina ja säästät ison pinon rahaa.

Se harmittaa kun meillä menee heidän lahjoihin paljon rahaa, voisivat edes ostaa sitten jotain vähän arvokkaampaa kun esim. 2¿ kynttiläjutskan;( joita saa tarjoustalosta.. Ajettelin tänä jouluna vain ostaa kummilapsille lahjat niin pystyy ostamaan vähän arvokkaammat.. itse olen hoitovapaalla joten raha ei kasva puussa..

miehen veljellä on 4 lasta ja hänen uudella puolisollaan myös 4 lasta eli jos ostettaisiin kaikille lahjat niin pitäisi ostaa 8 lahjaa. Eikä näin kotihoidontuella siihen ole varaa. Mielummin satsaan omien lasten lahjoihin. He eivät myöskään muista meidän lapsia minkään laisilla lahjoilla, joskus ovat tuoneet synttärilahjaksi namipussin tms. Viedään kyllä serkuille aina ihan hyvät synttärilahjat mutta tosiaan jouluna ostan yhteiseksi jonkun pelin tai DVD:n

Oli kyse sitten ystävä- tai sukulaisperheistä. Menee muuten ihan älyttömäksi koko lahjarumba. Minun veljeni on yhden lapsemme kummi ja ostaa samoin vain kummilapselleen lahjan, mikä on minusta ihan normaalia. Aikuisille ei lahjoja ostella, perheen sisällä tietty jotain mutta muuten keskitytään ruokapuoleen ja yhteiseen pyhien viettoon ilman ostoshysteriaa.

Minua ihmetyttää tuo lahjojen rahallinen arviointi. En minä ainakaan arvostele saamiamme lahjoja niiden rahallisen arvon perusteella, tärkeintä kai kuitenkin on muistaminen.

Vain lapsille. Minulla on kaksi lasta, joista toinen on veljeni kummilapsi. Veli ostaa molemmille jotain, kummilapselleen enemmän. Veljelläni on yksi lapsi ja hänen vaimollaan kaksi entisestä liitosta. Ostin näille vanhemmille lapsille kirjat ja tälle heidän yhteiselle lapselleen, jonka kummi on minun poikani, ostamme pojan kanssa kalliimman lahjan.



Minusta ihan hyvä systeemi.

mutta meillä onkin iso lestadiolaissuku.