Pahin virhe ja karhunpalvelus, minkä voit tehdä lapsellesi...

Lapsi ei ole mitään sellaista, mitä hän ei ole vanhemmiltaan ja muilta ihmisiltä oppinut, perinyt ja kokenut.

Kaikista ei voi tulla muusikoita, vaikka äippä niin haluaisi. Pitää katsoa lasta ja tukea juuri hänen vahvuuksiaan. Ja oikealla tavalla. LAPSET OVAT YKSILÖITÄ.

Baletissa lapsi käy, ei tykkää kovasti. Luonne on enemmänkin sporttinen ja yleisurheilu saattaisi sopia. Mutta äiti on kermaperse ja haluaa lapsestaan baletinharrastajaa lapsen kustannuksella.

Tosin paljon pahempiakin virheitä on, kuin lapsen ylipainoiseksi päästäminen, mutta ikävää sekin on!

T. taiteellisen lapsen äiti, joka patistaa lastaan ulkoilemaan ja tarkkailee syömisiä.

ja kotona kun on yksin?

Mielenkiinnolla yksi lievästi ylipainoisen lapsen äiti. Vinkkejä otetaan vastaan erittäin mielellään.

Lisään vielä, että perheessä on 2 alipainoista lasta lisäksi ja vanhemmat normaalipainoisia. Joten kaapeista ei löydy herkkuja ja syömme terveellistä kasvisvoittoista ruokaa.

Miten saisin yhden lapsen ymmärtämään, että ei saisi syödä enempää ettei hänestä tule lihavaa ja ettei häntä kiusattaisi ja ei tulisi kolesteroolia ja verenpainetta ja ei kuolisi nuorena ja lisäksi ettei hänestä tulisi yhteiskunnalle liikaa kustannuksia.

Tästä kaikesta olemme hänelle puhuneet ja kun hän on kotona yksin, olen poistanut kaapista kaiken muun, paitsi leivän ja kevytlevitteen ja rasvattoman maidon. ja niitäkään en jätä paljoa ettei lapsi voisi syödä kovin paljon.

Mitä keinoja minulla voisi vielä olla?

Olen kieltänyt häntä ottamasta ruokaa kylässä ja karkkia ei saa syödä kuin yhden kerran viikossa. Mutta ongelmana on, että hänellä on pohjaton ruokahalu ja syö koulussa isoja annoksia. Muuten on kotona annokset laskettu kaloreiden mukaan.



Liikunnassa hän on laiska mätösäkki. Mutta en jaksa väkisin kantaa isoa poikaa pihalle jos hän ei halua. Sekin on ongelma. Olen sanonut monesti, että ruokaa ei tipu ellei käy tuntia liikkumassa. Mutta se ei tunnu auttavan.

Keinot ovat vähissä ja minusta on surullista, että hän on ylipainoinen. Olen yrittänyt kertoa, että joutuu silmätikuksi kun joka lehdessä puhutaan nyt ylipainoisista lapsista. Ei kai hän vain halua olla sellainen läski, jota kaikki halveksivat.

Ole hänen tukenaan, ja yritä vaivihkaa löytää jotain kivaa tekemistä, missä hän viihtyy. Ymmärsin, että hän on kokeillut monenlaista, mutta jos se tapahtuu asenteella " läskit liikkeelle" ei tasan varmaan jaksa kiinnostaa moinen syyllistäminen, ja sehän on toisen itsetunnon terrorisointia. Lapsen itsetunto ei saa olla siitä kiinni, onko hänellä pari kiloa ylimääräistä vai ei, se tulee muuten kostautumaan koko minän kehityksessä. Ja jos kaikki tekeminen ja oleminen on kiinni vartalon muodosta ollaan pahasti hakoteillä. Mitä siitä jos on pari ylim. kiloa, pääasia että olisi iloinen ja tekisi asiota jotka kiinnostavat.



Varmaan löytyy jotain kivaa tekemistä, mistä saa sekä fyysistä että psyykkistä tyydytystä. Nimittäin jos urheilu/liikkuminen on pakkopullaa, sitä ei tunnetusti halua tehdä.

Mutta jos joku on pullukka, ei se tee lapsesta tai vanhemmasta huonoa. Työkaverini lapsi on sellaisella lääkityksellä, joka lisää ruokahalua. Toki vahtivat mitä lapsi syö, mutta miten voit vartioida 10 - 12 vuotiaan jokaista suupalaa?

Lihavuus on pientä siihen verrattuna.

Kun kaikki terveyslehdet, naistenlehdet ja neuvolat yms. huutavat kilpaa lasten ylipainoista. Se ei voi olla vaikuttamatta asenteisiin.

Onneksi omat lapseni ovat luurangon laihoja luonnostaan, pääsevät seulasta läpi. Mutta kaverin kuopus on hiukan pullukka ja pantiin heti painokontrolliin 1 vuotiaana kun se on nykyinen trendi.

Juuri ap:n kaltaisten äitien lapsista tulee anorektikkoja, uskottelevat, että lihavuus on maailman suurin onnettomuus.

Vierailija:

Onneksi omat lapseni ovat luurangon laihoja luonnostaan, pääsevät seulasta läpi. Mutta kaverin kuopus on hiukan pullukka ja pantiin heti painokontrolliin 1 vuotiaana kun se on nykyinen trendi.

Ylipaino ON terveysriski, samalla lailla kuin alipainokin.

Kyllä minun ainakin tekee todella pahaa katsoa naapurin 9-vuotiasta tyttöä, joka painaa ainakin saman verran kuin minä (65 kg) vaikka on tottakai paljon minua lyhyempi. Lapsi ei jaksa juosta, hikoilee kuin sika kun kävelee 15 porrasta ylös (ei ole hissiä). Vanhemmat ovat myös lihavia, kaupasta kannetaan 4-päkkejä limpparia ja megakoon sipsipusseja melkein päivittäin, pizzaa ja Hesen sapuskaa syövät monta kertaa viikossa. Pihalla tytöllä on AINA karkkia naposteltavana. Kouluun kestää kävellen alle 10 minuuttia, mutta tämä tyttö kulkee kouluun bussilla kaksi pysäkinväliä. Kyllä minä syytän vanhempia.

Tiedän tällaisiakin perheitä, joissa vain yksi lapsista on ylipainoinen.

Ei muuta kuin saunan taakse ja lopetetaan se epäonnistunut lapsi. Helpompi niin.

Tosin käyttää superlatiivia hiukkasen liian helposti. Onko se ylipaino sitten pahempaa kuin se että lapsi hylätään henkisesti? Tai että häntä pahoinpideltäisiin? Ei ole tosiaan vaikea keksiä pahempia vanhempien virheitä kuin ylipaino. Jo se että lasta ei rakasteta, on paljon paljon vahingollisempaa.

Tulee isompana ongelmia jos lapsi ihan oikeasti luulee olevansa maailman kaunein, ihanin, fiksuin, paras joka asiassa...

Sitten tarvitaan kallista terapiaa kun lapsi on 17-vuotias ja pyrkii Idolsiin varmana voitostaan vaikka laulaa kuin rantaharakka ja näyttää ryhävalaalta mutta näkee itsensä mallivartaloisena kaunottarena jolla on enkelin ääni :p



Mutta vakavasti ottaen: lapsi tarvitsee kehua, tukea ja kannustusta. Sitä voi antaa ilman, että lihottaisi lapsen pullataikinaksi. Lihavia lapsia ei yleensä edes laiteta dieetille, vaan tarkkaillaan syömistä, lisätään hieman liikuntaa, ja annetaan pituuskasvun hoitaa solakoituminen. En ymmärrä miten ruokavalion ja elämäntyylin muuttaminen terveellisempään suuntaan tuhoaisi yhdenkään lapsen itsetunnon!

Luulen, että se löytyy ruokavaliosta, jokin siinä eroaa oleellisesti muiden perheenjäsenten ruokavaliosta. Tai sitten lapsi ei liiku tarpeeksi.

Kukaan ei ole luonnostaan lihava. Sairaudet on sitten ihan eri asia.

Vierailija:

Tiedän tällaisiakin perheitä, joissa vain yksi lapsista on ylipainoinen.

Ei muuta kuin saunan taakse ja lopetetaan se epäonnistunut lapsi. Helpompi niin.

huomaatte sitten myöhemmin, että kaikkia ette pysty hallitsemaan ja joskus se lapsi saattaa tehdä sellaisia asioita, mitä ette pysty vahtimaan.

Suurin karhunpalvelus, mitä teette lapsillenne on se, että ette itse kasva ihmisinä, ettekä ota niitä lappuja pois silmiltänne ymmärtääksenne muuta kuin sen oman suppean maalimanne.

että paino tippuisi.

tyhjänpäiväinen spekulointi ei auta mitään vaan konkreettisia neuvoja.

Eli lopetetaanko kavereilla kulkeminen, koska siellä saattaa saada hyvää ja sipsejä tai ruokaa? Koulussa pitääkö sanoa opettajalle, että lapselle ei saa antaa liikaa ruokaa? Kotona jääkaappiin lukko?

Mitä muita vinkkejä?

Jos kaverilla on tarjolla pullaa ja keksiä ja hedelmiä - kannattaa valita se päärynä tai mandariini ja jättää ne herkut ainakin vähemmälle. Ja ne sipsit ja karkit eivät ole ruokaa joita syödään nälkään. Jne...



Syyt ja seuraukset on opetettava lapselle ja autettava lapsi löytämään kiva liikuntamuoto, josta pitää.

eikä saa ottaa kakkua ja herkkuja. Samoin jos menee kaverin luo koulun jälkeen, pyydä, että kaverin vanhemmat laittaa esille terveellistä leipää ja kevytlevitettä, vaikka oma lapsi söisikin muroja tai jogurttia. Ne ovat kaloripommeja.

Kun muut lapset menevät ostamaan karkkia, käske lapsesi ostaa sen sijaan vaikka omenoita.

Opeta lapsesi tekemään valintoja ja kerro myös kavereiden vanhemmille, että varautuvat siihen jos lapsesi käy kylässä heillä. Että varaavat kaappeihin vähäkalorisia hedelmiä, eikä tarjoaisi lapsellenne pullaa tai keksejä.

koko kylä kasvattaa

Vierailija:

Miten saisin yhden lapsen ymmärtämään, että ei saisi syödä enempää ettei hänestä tule lihavaa ja ettei häntä kiusattaisi ja ei tulisi kolesteroolia ja verenpainetta ja ei kuolisi nuorena ja lisäksi ettei hänestä tulisi yhteiskunnalle liikaa kustannuksia.

Tästä kaikesta olemme hänelle puhuneet ja kun hän on kotona yksin..

No, et varmaan tuota tarkoittanut vaan että olette puhunut noista terveyteen vaikuttavista asioista?

Teinä tekisin niin, että yrittäisitte keksiä pojalle jonkun mieluisan harrastuksen, missä sitä liikuntaa tulisi ihan huomaamatta (syömisiin ette varmasti pysty tuon enempää vaikuttamaan kuin nyt jo teette). Onko pojalla kavereita? Kavereitten kanssa tekeminen on varmasti kivempaa kuin se että väkisin laitetaan ulos ja käsketään liikkumaan tunti, että saa ruokaa. Tykkääkö poikasi käydä uimassa? Se on ainakin sellainen laji mikä on varmasti hauskaa kaveriporukalla ja missä liikkuu ihan huomaamatta paljonkin.