Saiko joku kotoa ns. vanhanaikaisen kasvatuksen?

Mun oma kasvatukseni oli jonkinlainen iloinen sekamelska vapaata kasvatusta ja sitten hyvin vanhanaikaisia tapoja ja ideoita. Saatiin elää ja juosta aika vapaasti ja meidät otettiin aina mukaan perheen päätöksiin ja kaikki säännöt olivat kyseenalaistettavissa ja ne perusteltiin,

mutta

sitten samaan aikaan opetettiin, että kun tulee vieraita niin tyttäret niiaa kauniisti mekot päällä ja hymyilee nätisti ja kattaa pöydän ja tarjoilee. Ei siis mitenkään pakotettu, mutta näin opetettiin ja näin oli. Samoin meitä kannustettiin itse hoitamaan koulumme niinkuin parhaaksi näimme (kunhan jotenkin) ja etsimään omia kiinnostuksen kohteita ja opiskelemaan jne.

mutta

samalla opetettiin, että on naisen ilo ja ylpeys osata leipoa ja kokata mitä vain, ommella vaatteet, neuloa, ja pitää paikat kunnossa ja ylipäätään olla se kodin sydän ja henki.

vaan isä vaan jyrähti että siksi kun minä sanon ja äiti piipitti että no siksi kun isäskin niin sanoo.

No meillä on ollut suurinpiirtein ap:n kuvailema tilanne kotona mutta äidillä ja isällä oli kyllä kotona töissä " piika" ja " renki" , jotka auttoivat raskaimmissa töissä ja lastenhoidossa. Samalla tavalla on ollut miehenkin kotona ja samalla tavalla eletään tälläkin hetkellä omassa parisuhteessamme. Musta siinä ei ole mitään ihmeellistä enkä koe mitenkään kärsiväni.

Itse puolestani ihmettelen tuttujeni sekä monien av-mammojen miehiä, että miten ne suostuvat moiseen vaimon ohjeiden ja komentojen perässä juoksemiseen :)...