Tykkäisitkö, jos miehen sisko puhuisi kaikki teidän asiat anopille?

puhu sellasia asioita joita haluat itse kertoa anopille, vaan kerro ne ensin itse! niin simppeliä se on... Mä keroan ainakin kavereille sellasia asioita ettei haittaa vaikka niistä kertoo muillekin. Tosi ystäville ja miehelleni kerron niitä joista en halua että kerrotaan eteenpäin. Toiset vaan on luonteeltaan " juoruilijoita" , vaikkeivät sitä ilkeyttään tee.

Ottaisin opikseni enkä enää puhuisi asioistani miehen siskolle.

Sinänsä ei haittaa, vaikka meidän juttuja kertoo, mutta välillä puhuu sellaisiakin asioita, joista olemme sanoneet, että " älä kerro äidillesi" . Pitää kai vaan pikkuhiljaa uskoa, että anoppi ja käly ovat " samaa puolta" ja minä eri...

Täällä aina toisinaan törmää samaan pikkuisen lapsellisen sinisilmäiseen asenteeseen, haluan että maailma on tällainen ja vaikka se ei olekaan niin näen sen vaan itsepintaisesti sellaisena ja sitten petyn ja olen muille vihainen.

Eikä välttämättä arkaluontoisista asioista kyse, vaan sellaisista, jotka olisi kiva kertoa itse! Miehen sisko soittaa aina samantien ja tiedottaa anopille...

Esimerkiksi, kun odotimme esikoista, niin tieto puolivahingossa lipesi tälle siskolle (siis arvasi lähinnä ja " tunnustimme" ) Toivottiin, ettei kertois vielä, vaan antaisi meidän itse kertoa ihanasta asiasta, mutta eikun tämähän soitti anopille samantien!

Se on niiiiiiiiiiiiiiiin ärsyttävää!

miehen siskon kanssa jutellut asiat alkaa olemaan. Just ton eteen päin puhumisen takia.

ap

Tiedän että se kertoo anopilleni kaikki mitä mä sanon. HARMI juttu, sillä aikoinamme olitiin hyvin läheisiä mieheni siskon kanssa, mutta en luota häneen enää.

Anoppi taas vatvoo meidän asioita kaikkien kanssa ketä kiinnostaa ja sellaisillekin ketä ei kiinnosta. Aika vähissä on puheenaiheet eikä tosiaan huvita kertoa mitään henkilökohtaisia asioita, tyhmyyksissäni vastasin aikoinaan kun se kysyi että kauanko esikoista yritettiin ja sen se kertoi sitten työkavereilleenkin. ;)

kaikki meidän asiat ja sanomiset minun siskolleni ja äidilleni..



Ei tietenkään mitään tärkeitä asioita, mutta sellaisia asioita joita äitini vastusta jne..



Eli siis mieheni vaimo oli ennen paras ystäväni.. OLI ennen kunnes päätti selittää kaikki siskolleni.. On kai nykyään sitten isosiskoni UPK!! lol =0)

Ennen puhuttiin ummet ja lammet kunnes selvisi, että käly puhuu KAIKEN äidilleen. Varsinkin kun riitelevät, niin heittää anopin silmille asioita tyyliin " X ja X:kin ovat sitä mieltä, että..." . Ärsyttävää! Nykyään vältän kaikkea henkkohtaisen puhumista, mutta välillä lipsuu kun ennen oltiin niin läheisiä...

Kyllä anoppi tietää samat asiat kuin miehen siskokin, eikä mulle ole mitään väliä sillä, kuka ne ensin ennättää anopille kertomaan. Mistään seksiongelmista ei tietty puhuta sen enempää anopille kuin miehen siskollekaan, ja kaikki muut asiat on semmosia, että mulle ihan sama mitä kukakin niistä tietää ja mitä niistä ajattelee. Anoppi onkin tosin mulle melko läheinen, joten ihan vapautuneesti ja avoimesti me jutellaan kaikesta.

Hän on hyvä keskustelija ja vanhempana ihmisenä hän on antanut minulle paljon uusia ajatuksia elämässä selviämisestä ja muustakin. Olemme aika erilaisia ihmisiä ja siksi suhde onkin niin hedelmällinen. Toivoisin, että voisin antaa myös hänelle jotakin. En tiedä mitä he mieheni siskon kanssa puhuvat, mutta kun tiedän kuinka läheisiä olemme oman äitini ja siskoni kanssa, voin kuvitella että lörpöttelevät vaikka mitä. Mutta se ei ole minulta pois. Hyväksyn sen täysin, että he ovat kuitenkin äiti ja tytär. Enkä haluakaan mennä siihen väliin.

Miehen sisko kun kertoo ne kaikkein epämukavimmat paljastukset, jotka on tietoonsa saanut. Nämä sitten tulevat eteen apen ja anopin kysymyksistä eteen. Pahansuopa nainen, ihan läpeensä!

Siis aivan sellaiset mitättömäntuntuisetkin asiat tiedottuvat. En osaa edes selittää mitä tarkoitan, mutta tiedän että lähestulkoon kaikki meidän perheen/minun sanomiset ja tekemiset spekuloidaan.

Tämä toimii myös toisinpäin eli anoppi puhuu tyttärelleen. Mä tasan tarkkaan kyllä onneksi tiedän mitkä asiat haluan heidän tietävän ja puhun tai teen jommankumman aikana asioita jotka saavat minun puolestani mennä eteenpäin anopille tai kälylle.

Molemmat ovat minua kohtaan ystävällisiä ja mukavia, mutta tämmöinen on silti raivostuttavaa. Onneksi olen jo tässä yli 10 vuodessa tottunut tuohon!

puolin ja toisin. En tykkää joten eipä ne niitä arkaluontoisempia koskaan kuulekaan.

meillä on suvussa vähän samanlainen juttu, että yksi aikuinen nainen on niin " kiinni" äidissään, että rientää kertomaan hänelle ihan kaikki mitä kuulee. Äiti vielä osoittaa monin tavoin kiitosta, että sai tärkeän tiedon, että olisiko toi jotain hyväksynnän hakemista.

Eräs reilusti yli kolmekymppinen naimaton ja lapseton sukulaisnainen mm. soittaa ehkä 10 kertaa päivässä äidillensä. " Hei äiti, me ollaan nyt siellä... jne" .

Kaikki asiat nimittäin vatvotaan ja analysoidaan, ja he ovat mielestään oikeassa asiassa kuin asiassa, sekä aina paremmin tietäviä, tottakai. Niinpä onkin nykyään niin, että me pidämme yhteistuumin mieheni kanssa tietyt rajat siinä, mitä heille puhumme ja mitä emme. Ja hyvä niin.



Anoppi osoittaa aikamoista tiedonhalua välillä ja silminnähden sitten hermostuu, jos saa liian henkilökohtaisuuksiin meneviin kysymyksiinsä ympäripyöreän ja kiertelevän vastauksen. Mutta ihan todella, esimerkiksi minun palkkani suuruus ei mielestäni kuulu anopille! Puhumattakaan muista liian uteliaista kysymyksistä.