Rant. Ta. Li - Pihlajamäen uutuuskirja erityislapsista - oletko lukenut?

Juuri itse sain luettua, ja avasi kyllä ajattelemaan maailman menoa erilaisen lapsen näkökulmasta. Kirjassa lasten diagnooseja ei eritelty, mutta mitä ilmeisemmin kyseessä olivat asperger- ja adhd -pojat.



Surullista kyllä herätti myös ajattelemaan, että itse kokisin mieluummin kehitysvammaisen lapsen vanhemmuuden, kuin tällaisen lapsen, joka on maailmassa muukalainen jota kukaan ei ymmärrä. Nostan hattua vanhemmille, jotka kamppailevat lastensa elämäntietä helpommaksi.



Tällaisia kirjoja tarvitaan, että ympäristökin osaa ottaa paremmin huomioon toisten erityistarpeet ja ymmärtämään, että joskus ongelmien syynä on vain se, että asiat nähdään eri tavalla.



Suosittelen luettavaksi kaikille!