Enpäs kommentoikaan... Kelle muulle tulee usein tällainen ajatus?

monta kertaa aloitan kirjoittamaan, ja saatan kirjoittaa pitkään ja ahrtaasti, mutta sitten peruutankin sen jostain päähän pistosta.

Usein jopa kirjoitan vastauksen, mutta jätän sen sitten lähettämättä. En yleensä saa kommentteihini juuri mitään vastauksia, joten tuntuu turhalta.

Tää on siis sellainen vastaus, jonka jo kirjoitin, mutta pyyhinkin pois.

Tuskin mitään merkitsevää kuitenkaan.

-ap

Varsinkin jos aloitus on niiiiin typerä, että tuntuu turhalta ruveta rautalangasta vääntämään. Eli ensin provosoituu ja alkaa kirjoittamaan, kunnes tajuaa, että tuolle ääliölle on ihan turha tätä asiaa edes yrittää selittää...;)

eli mitä sitä turhaan melskaamaan. Joskus kyllä vastaan, vaikka uskoisinkin, että joku tahallaan kärjistää asioita saadakseen vettä myllyyn.

Jos esim. vahdin lapsia samalla kuin olen koneella, en pysty paneutumaan kovin pitkiin jaarituksiin. Ja joskus en kommentoi siksi, että kommenttini luultavasti aiheuttaisi vastaväitteitä, enkä jaksa tai ehdi alkaa jankata kenenkään kanssa. Tai jos on joku tappeluketju, ajattelen, että annetaan muiden tapella.

tää on jotenkin niin kerettiläistä...roikkua täällä, kun ois niin paljon muutakin tekemistä.



Mä olen muuten se Las Palmasiin lähtijä. Ja rupesin nyt tissuttelemaan, kun oon kotosalla. Muuten kadehtikaa lisää: mä oon ollu koko tän vuoden vuorotteluvapaalla, ja meen töihin vasta tammikuun alussa.



Nää keskustelupalstat vaan on niin ihanii ja addiktoivii...