Lue keskustelun säännöt.
meidän perhettä katsotaan kaupassa kieroon :(
08.11.2005 |
Olemme vähän alle kolmikymppinen, akateeminen pariskunta, naimisissa ja yhdessä yli kymmenen vuotta. Meillä on 2- ja 1/2-vuotiaat lapset.
Eilen taas saimme halveksuvia katseita ostoskeskuksessa käydessämme; hymyilemme, nauramme ja halimme lapsiamme ja pussailemme miehemme kanssa. Olemme hymyilevä perhe ja tykkäämme pelleillä toistemme kanssa. Mistähän johtuu, että meitä katsotaan halveksivasti? Onko todella outoa nähdä onnellinen perhe ruokakaupassa arki-iltana? Aloin ajattelemaan asiaa, ja huomasin, että enpä itse kovin usein törmää moiseen. Mutta luulisi, että tuollaisen näkeminen enemmänkin kirvoittaa muutaman hymyn kuin halveksuvia katseita. Ehkä myös ulkomuotomme antaa odottaa hillittyä käytöstä.
Mutta pointtini on se, että eikö suomessa saa näyttää onnellisuuttaan? Normaalimpaa olisi nähdä murjottava naama ja toisilleen kaupassa tiuskiva pariskunta, kuin onnellinen perhe. Ollaanko me harvinaisia?
Kommentit (17)
miksi kukaan teitä kadehtisi ?????????????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pussailemme ja halimme varmaan suurin piirtein kuvaamallasi tavalla. Muutenkin meidän perheessä osoitetaan paljon hellyyttä sekä sanoin että elein. Ja AINA olen saanut pelkästään positiivista palautetta. Todellakin jos nyt katsotaan perään, niin katsotaan hymyillen. Lapsi saa ainakin tosi paljon ihan ääneenkin sanottua positiivista palautetta, saattaessaan esim. keskellä rukakauppaa ottaa minua poskista kiinni ja sanoa kovaan ääneen " pusun paikka!" =)
Ikinä en ole huomannut mitään nyreitä katseita. Helsingissä asutaan. Mutta siinä olet kyllä oikeassa, että tällaista näkee paljon harvemmin kuin kiireisiä ja kireitä tai muuten vaan ilmeettömiä perheitä.
Olettoko kovaäänisiä hassutteluissanne? Sehän saattaa häiritä joitakin...
mutta kirjoituksessasi oli ärsyttävän itseriittoinen ja " rahvasta" halveksiva sävy. Kuulosti siltä että menitte kauppareissulle diivan elkein: katsokaa meitä, me osaamme olla onnellisia ja te pösilöt ette! Oikeasti sydämen onnellinen ei olisi vahdannut muiden katseita eikä odottanut kehuja vaan se oma hyvä olo olisi riittänyt.
Eli: mikä oli villakoiran ydin?
Kai olen sitten tiukkapipo, mutta kaupassa tehdään ostoksia vaikkakin hymyssäsuin, ei pussailla.
Älkää pliis ikinä matkustako ulkomaille kun ette siellä kuitenkaan pysty kunnioittamaan muiden tapoja. KAUPPA EI OLE MIKÄÄN PUSSAILUPAIKKA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai teitä kattoo... en ymmärrä en... minä jos olen perheeni kanssa jossain niin ei minua todellakaan kiinnosta miten muut ihmiset katsoo tai on katsomatta...
Ja tradenomi on synonyymi onnettomalle ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai mistä ihmiset tietävät teidän olevan akateemisia? Jos he eivät sitä tiedä, eikä se asiaan millään tavalla liity, miksi mainita sitä täälläkään?
Taidat olla juuri opintosi päättänyt tai vielä opintojasi suorittava " akat." =/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän vaikea selittää miksi se ärsyttää, mutta jotenkin tulee mieleen että perhe haluaa että heidät huomataan. Isä huutaa kova ja korkealta pikkuista tyttöään: " JANINA, älä mene sinne, isi ja äiti on täällä! JANINA, älä koske sedän kärryyn, ÄITIN JA ISIN kärry on täällä, JANINA!!...!!!" Sitten mies läpsäyttää leikillään naista takapuolella ja sanoo (taas kovaa ja korkealta) " KULTA, kokeiltaisiinko tänä iltana tätä uutta Creme Bonjour valkosipuli-yrtti-kastiketta" Ja muikea hymy ja suudelma päälle. Yööks, oikea superperhe.
alku-onni-hölmöilyä? emme pysty olemaan irti toisistamme, oi kun saataisiin lapset äkkiä nukkumaan niin naida naksutellaan ja kunnolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minäkään menisi kauppoihin pussailemaan. Joskus olen´semmoisia pariskuntia nähnyt kaupassa, jotka pussailevat ja jotenkin tulee tunne, että haluavat todistella ja ärsyttää tahallaan muita.
YÖKS, miten ällöä! Mutta tuotakin todella näkee! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ainakin on niin, että jos jostain syystä on mieli maassa ja itsetunto kolhuilla, niin silloin tulee ehkä vainoharhailtua, että mitä noikin musta ajattelee ja että nyt kaikki tuijottavat halveksivasti. Ja jos on oikeasti hyvä fiilis, niin ei paljon kiinnosta, katsooko joku muka, ja miten. Tuli kieltämättä ap:n kirjoituksesta minullekin sellainen olo, että on vähän huomionhakuisuutta ilmassa.
Miksi sinua kiinnostaa, miten teitä katsotaan?
Me olemme myös akateeminen perhe (mitä ihmettä se liittyy asiaan?!?) ja käymme kaupassakin säännöllisesti. Olemme myös onnellinen perhe. En itse asiassa ole itse edes miettinyt omaa käytöstämme kaupassa, kai me ihan onnellisilta vaikutetaan? Puhutaan toisillemme normaaliin, iloiseen sävyyn ja lapsi saattaa vaatia pusua lihatisikillä. Mutta ikinä emme suutele miehen kanssa kaupassa. Jotenkin ei vaan oikeasti kiinnosta, kun tiedän että sellaiset hellyydenosoitukset ei julkisille paikoille kuulu. Minun ei tarvitse varta vasten mennä kaupoille osoittamaan, että avio-onni kukoistaa... Kukoistaa se ilman showtakin.
Ehkä teitä katsotaan pitkään juuri siksi, että monet ihmiset eivät pidä moisesta esityksestä. Että tässä ollaan niin julmetun rakastuneita, että noin vaan pussataan kassajonossa... Se _on_ ällöttävää katseltavaa. Mutta jos teette tuota pussailua ja muuta kähmintää vain itsenne takia, niin sittenhän teitä ei muidne katseet ja ajatukset kiinnosta?
Taisi vaan olla niin, että toivoisitte saavanne osaksenne ihailua tuosta ah niin onnellisesta olemuksestanne ja kun sitä ei tipu, niin olettekin ihan ihmeissänne. Minä en ole kateellinen teille. Meillä ollaan onnellisia ja rakastetaan, mutta kaupassa ei aleta lääppiä toine toisiamme. Jotain kunnioitusta kanssaihmisiä kohtaan.
Jos olette sama perhe, jonka näin viikonloppuna kauppakeskuksessa, halveksi teidän rahvaanomaista " kujeiluanne" olette sitten miten onnellinen, haliva ja pussaava perhe tahansa.
Minusta fiksu (olkot akateeminen tai ei) ihminen ei hassuttele käyttäen banaania tekopeniksenä ja leiki apinaa sen kanssa hedelmäosastolla. Myös sämpyläpussien heittely ja niillä koripallokorien tekeminen ostoskärryyn ärsytti minua suunnattomasti. En myöskään ymmärrä mikä tarve aikuisilla ihmisillä on väkisin repiä lasten päähineitä päähänsä ja leikkiä hassua. Jos teillä ei ollut aikomuskaan ostaa kysisiä päähineitä, niin miksi niitä piti sovittaa liian suureen päähän ja näin venyttää ne?
En tiedä mitä muuta " hassun hauskaa" ostosreissullanne teitte, mutta nämä tapaukset valitettavasti satuin näkemään enkä voinut olla kuulematta kovaäänistä mekastustanne. Vaikka teidän perheellä varmasti oli hauskaa, suurin osa liikkeen asiakkaista ei pitänyt showstanne. Voisitteko seuraavalla kerralla ajatella myös muita asiakkaita?
Kiitos!
Halatkaa ja olkaa kuten haluatte. Onhan se ihanaa olla onnellinen...:)