Minusta usean lapsen vähän koulutetut naiset pönkittävät omaa itsetuntoaan

Muutamia VL-äitejä tulee mieleen...lapset sitten " hoidetaan" kotiin miten milloinkin...jopa isommat lapset jää koulusta kotiin hoitamaan pienempiään kun äitillä sattuu olemaan niin kiireistä....

halvauksen, kun kuulee.

jolloin äidillä on ,mahdollisuus opiskella. Minulla ei ole sellaista miestä, opiskella kyllä samalla voisi kun lapsiakin teen. Se olisi minulle tarpeellinen henkireikä, mutta miehestäni ei ole koti-isäksi ainakaan näin pienille lapsille. Ei se aina äidistä ole kiinni. Meillä ei myöskään ole isovanhempia tai muuta apua. Niillä kenellä on voi hyvinkin olla 9 lasta ja akateeminen tutkinto.

Ap:n pointti lienee että suurperheen äideiksi ryhtyvät tyhmät ihmiset jotka pystyvät kyllä levittämään jalkansa mutta eivät paljon muuhun. VÄÄRIN. Suurperheen äidiksi ryhtyvät ne kenellä on erilainen arvomaailma kuin ap:lla. Onhan se nyt paljon vastuullisempaa, tärkeämpää ja arvokkaampaa synnyttää ja kasvattaa kokonaisia uusia yksilöitä kuin tehdä jotain tutkimusta shoppailun historiasta tms.

On myös yksilöitä jotka ovat sivistyneitä ja lukeneita, mutta eivät tarvitse titteleitä pönkittääkseen itsetuntoaan, vaan käyttävät mielummin elämänsä tärkeinä pitämiinsä asioihin. Koulutuksella saa jotain, muttei välttämättä sivistystä, onnea tai edes rahaa.

t. kouluttamaton suurperheen äiti

Vierailija:

t. kuuden lapsen työssä käyvä äiti

P. S. Tekee mieli vielä kertoa kaveristani (nainen), jolla on kohta 9 lasta ja väitöskirja valmistuu juuri

täytyy sanoa, että koulutus ja työ ei ole elämääni onnea tuonut, vaan perhe. Joten arvostan kouluttamatonta kotiäitiä ihan yhtäpaljon kuin itseäni. Elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin työ.

ei ole kuin ammattikoulu takana ja 2 lasta ja nekin isolla ikäerolla. Olen kiinnostunut monista asioista ja tykkään käydä henkeviä keskusteluja ihmisten kanssa ja koskaan ei ole ollut koulutus esteenä elää elämää täysillä. Työtä teen ja mielestäni erittäin tärkeetä työtä vaikken johtajan pallille ikinä pääsekkään enkä kyllä sinne haluiskaan vaikka pääsisin. Ihmisiä tarvitaan monenlaisia muuten tämä homma ei toimi ja onneksi kaikki ei mene esim. lukioon muuten yhteiskunnallle kävisi huonosti.

kun " kotiäiti" -kaverini tässä älähti että mitä...insinööri, että niin pitkälle olet kouluttanut..mutta eipä noilla paperilla ole mitään tehnyt kun on veri vetänyt tähän kotiäitiyteen...



" lego" -insinööri ja 5 lasta ja kymmenen vuotta kotiäitinä..

Onko sitä niin vaikeaa ymmärtää todella, että toiset nauttivat kotiäidin elämästä tai vähemmällä koulutuksella saavutettavien ammattien työstä?



Itse harkitsin pitkään ja hartaasti yliopiston, ammattikorkean ja ammattikoulun välillä. Päädyin jättämään henkisen pääoman kasvattamisen harrastukseksi. Ammatikseni halusin käytännönläheisen ja luovan ammatin. Olen työssä rakennusalalla ja viihdyn :)



Tämä nyt meni hiukan ohi aiheesta, kun en ole kotiäiti, enkä edes suurperheen äiti (2 lasta on).

jälkikasvunsa ja pykäävät omaa jälkikasvuaan maailmaan itsekin kouluttamattomana ja taas riittää juteltavaa lastenlapsista:)

Ihmisillä joilla on hyvät geenit on keskimääräistä suurempi tarve lisääntyä, ja ovat muutenkin viriilempiä. Sama pätee eläimiin, heikot eivät säily.

naiset on tarkoitettu lasten tekoon

älykkäämmät on edenneet vähän muuhunkin kuin lasten tekoon

silleen kansakunta kehittyy

että nimenomaan työ/koulutus on se toinen vaihtoehto vaan, että elämässä pitää olla vaan jompaa kumpaa, niinkö?



Eikö naisen elämään mahdu muuta kuin nämä kaksi asiaa?

jäätelö?

Toisinkuin niillä jotka rakentavat vaan uraa ja tekevät maks. 2 mukulaa.

Minua hämmentää ihmiset, jotka vielä vuosia valmistumisen jälkeen keskustelevat opinnoistaan tai koulutuksesta. Minulla opinnot olivat yhtenä pääaiheena silloin, kun opiskelin yliopistossa ja ehkä puolisen vuotta sen jälkeen. Sitten tuli elämään niin paljon muita asioita, etten enää jaksanut vaivata päätäni vanhoilla asioilla.

Minä en muuten puhu työstänikään vieraitten ihmisten kanssa. Opettajana olen sitä mieltä, että oppilaitteni asiat eivät kuulu kenellekään ulkopuoliselle.

Joku taas haluaa usemman lapsen ja viihtyy suurperheen äitinä. Eivätkä kaikki saa tehdä niinkuin haluavat jos eivät muita satuta niin ja ovat onnellisia.



Eivät kaikki voi olla lapsettomia nokia pääjohtajia. Jonkun on oltava se 10lapsen äiti ja maatilan emäntä.





Ei minulla ole mitään hinku töihin ja opiskelemaan. Ammatti on kyllä jo ja nyt viihdyn lasten kanssa kotona.



Oikeastaan tuntuu pahalta kun ympäristä painostaa lähtemään töihin vaikka sitä itse en halua eikä olisi mikään pakko mennä töihin vaan hyvin viihdyn kotona.





Eivätkö ne äidit kenellä on mahdollisuus ja tahtoa olla kotona lasten kanssa saa myös olla, ja ne ketkä tahtovat luoda uraa niin saavat myös sen tehdä.



Eivätkö ihmiset voisi tehdä niinkuin ovat onnellisia. Eivätkä niinkuin yhteiskunta painostaa ja pakottaa...

Vierailija:

Mitäs sinne vitonen muuta mahtuisi? jäätelö?

Niin tai suklaa. Sitten 40 ehdin ehkä muutakin ;-)

Kaikille ei työ/ura merkkaa kaikkea.

Ei tuollaista vastakkain asettelua voi mielestäni laittaa kuin aloittajalla.

Tunnen äitejä joilla monta lasta ja ura ja myös päinvastoin.

Tunnen myös äitejä joilla useampi lapsi, ei koulutusta ja ns. hyvää työtä, mutta äitiys ei silti ole heille sen kummempaa kuin muillekaan.

arvomaailma on sellainen, että omanarvontunto on korkella ennemmän lasten vuoksi kuin se voisi ikinä olla esim. koulutuksen, ammatin tai muun vähempiarvoisen asian johdosta. Ja mihin se onni katoaisi lasten kasvaessa?



t. hyvinkoulutettu yhden lapsen äiti

Tällä palstalla se on ihan sama mikä olet ja mitä teet, koskaan ei ole hyvä.Elän elämääni miellyttääkseni itseäni, EN MUITA!!!!!

T. monen lapsen hyvinkoulutettu äiti