Saako alle 1-vuotiaalle sanoa EI?

mikä tollanen juttu on? eikun taputa päähän vaan kun rikkoo tavaroita ja satuttaa itsensä:P

Ei noin pieni jaksa muistaa tai ymmärtää kieltoja, uteliaisuus ja tutkimisen halu ovat niin valtavat. Pistä suojuskset pistorasioihin ja ohjaa varovasti muualle, kiinnostus menee kyllä ohi tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa. Ei sillä ole mitään merkitystä tulevaisuuden tottelevaisuuden kanssa.

Voit sitä EItä kyllä sanoa, sen sen lisäksihän ainoa mikä auttaa on että nostat vauvan pois vaaranpaikasta ja annat muuta ajateltavaa.

Tietysti lapselle saa sanoa ei ja nostaa pois em. tilanteista. Lapsi ei ymmärrä silloin vielä sanojasi, mutta sitä kauttahan se ymmärrys vähitellen syntyy! Nämä ikämääritykset hämärtävät ihmisten kykyä järkeillä... eihän lapsi yksivuotispäivänään yhtäkkiä oivalla, mitä ei tarkoittaa, eikä varsinkaan, jos ei ole sanaa koskaan kuullutkaan.

mutta ei lapselle ole mitään sisäänrakennettua ohjelmointia mikä on oikein ja mikä on väärin. Tolla sun ein hokemisella vain innostuu asiasta. Lasta ei estetä, sun hommas on tehdä kodista turvallinen. Ja taas kerran, lapsi oppii kaiken matkimalla 7 ikävuoteen asti, eli sille saa puhua ja selittää vaikka mitä eikä se mene jakeluun, kun se tekee sen mukaan mitä sinä tai joku muu teidän perheessä tekee. Mulla on 5 lasta ja meidän perheessä ei lapset ole olleet pienenä tottelemattomia, eivätkä myöskään mitään hajoittaneet koska ei ole mitään kielletty, kissaakin on pitänyt taputtaa 150 kertaa vanhemman kanssa ennenkuin alkoi oikeet otteet tulla kehiin. Vaikka tämä on vaativa ikä, on se myöskin antoisaa, esitellä pienelle ensikertaa maailmanihmeitä, ja tartuttaa loputon innostus kaikkea uutta kohtaan. Onnea matkalle.

Vierailija:

mutta ei lapselle ole mitään sisäänrakennettua ohjelmointia mikä on oikein ja mikä on väärin. Tolla sun ein hokemisella vain innostuu asiasta. Lasta ei estetä, sun hommas on tehdä kodista turvallinen. Ja taas kerran, lapsi oppii kaiken matkimalla 7 ikävuoteen asti, eli sille saa puhua ja selittää vaikka mitä eikä se mene jakeluun, kun se tekee sen mukaan mitä sinä tai joku muu teidän perheessä tekee. Mulla on 5 lasta ja meidän perheessä ei lapset ole olleet pienenä tottelemattomia, eivätkä myöskään mitään hajoittaneet koska ei ole mitään kielletty, kissaakin on pitänyt taputtaa 150 kertaa vanhemman kanssa ennenkuin alkoi oikeet otteet tulla kehiin. Vaikka tämä on vaativa ikä, on se myöskin antoisaa, esitellä pienelle ensikertaa maailmanihmeitä, ja tartuttaa loputon innostus kaikkea uutta kohtaan. Onnea matkalle.

Ja kyllä olen myös itse sitä käyttänyt...

Ja lapsi oppii kyllä ymmärtämään sen alle vuoden vanhana. Ei luultavasti vielä opi muistamaan jotain kielletyksi, mutta oppii kyllä ymmärtämään, että jonkin asian tekeminen pitää lopettaa, kun sanotaan ei.



Tai sitten minun suvussani on poikkeuksellisen kehittyneitä lapsia. :)

ja se siis alle vuoden vanhana. Mielestäni lapsi kyllä oppii alle vuoden ikäisenä eron sallitun ja ei-sallitun välillä. Vai kuka väittää ettei ole nähnyt sitä " huomaako kukaan jos kosken tähän" -katsetta ennen kiellettyyn paikkaan menemistä? Meillä kuopus vielä katsoi ensin huomaanko, ja jos katsoin varoittavasti, meni pikavauhtia loppumatkan, että ehtisi koskea ennenkuin äiti ehtii paikalle... :-)



Itse vedin tämänkin vaikeimman mukaan. _Mitään_ esinettä ei ole siirretty lasten takia, ja molempien kanssa kuljettu perässä koko ajan. Jos koskee johonkin mihin ei saisi, sanotaan ei, otetaan käsi pois, ja tarvittaessa siirretään lapsi muualle leikkimään. Myös esim. lyömistä, potkimista ja hiuksista repimistä ollaan vastustettu monen ei:n voimin ihan pienestä pitäen.



Juu, hiton rankkaa. Painokas " ei" kuitenkin tuntuu tehoavan paremmin kuin keskivertolapsen kohdalla. :-)

En ainakaan ikinä vihaisesti. Musta se kuuluu vasta parivuotiaan kasvatukseen.

siten, että ns. kiellettyjä paikkoja on vain muutama, esimerkiksi yksi iso kukkaruukku. Sieltä lapsi, nyt reilu 1-v., haettiin miltei puoli vuotta monta kertaa päivässä pois, mutta esimerkiksi tänään kun pikkumies lähti kohti kukkaa ja sanoin: " Ei saa koskea kukkaan" , hän kääntyi kannoillaan ja lähti tekemään jotain muuta.



Eli minun mielestäni liika ein hokeminen kovin pienellä on turhaa, mutta sen vähän mitä kieltoja käyttää, pitää olla sitäkin johdonmukaisempi.

JOs vain hoet ei ei ei, ja annat lapsen jatkaa sitä mitä hän nyt sitten olikaan tekemässä,et varmasti saa tulosta aikaan. Mutta jos jaksat sanoa EI, ja viedä lapsen pois kielletysta tekemisestä tarpeeksi monta kertaa, hän oppii kyllä oppii sen merkityksen. Aluksi menemään kiellettyyn paikkaan kiireemmin, että äiti ei ihan heti ehdi ottaa pois, mutta LOPULTA voi jo pelkkä ei tehota, ilman sitä pois noutamistakin. Kuten 13 kirjoitti.



Väitän että alle vuoden ikäinen tajuaa ein merkityksen siinä kuin monien muidenkin sanojen, tai sitten minun kuusi lastani ovat tavallista välkympiä ;). Ei hän välttämättä vielä sitä tottele, mutta kuten edellä kirjoitin, osaa tehdä kielletyt jutut vikkelämmin, ettei äiti ainakaan ihan kaikkea ehdi ' pilata'

Vastasyntyneelle nyt ei tarvitse antaa kuin syliä ja maitoa ja puhtaat vaipat. Mutta heti kun lapsi alkaa liikkua, niin vaarallisesta tai muuten kielletystä pois hakiessa täytyy jo alkaa sanoin kertoa että Ei saa koskea kuumaan takan luukkuun, tulee pipi.... Lopulta lapsi TOISTON ja TOISTON jälkeen oppii että EI SAA sitä ja tätä ja tuota... sitähän se loppuelämä on EI saa ajaa ylinopeutta eikä varastaa kaupasta

Meillä ainakin taapero lähti kävelemään ilman tukia 11kk ikäisenä ja sitä ennen meni vilkkaasti muilla keinoin. Siinäkö olisi pitänyt vaan odotella, että täyttää vuoden ennenkuin voi kieltää?!



Jo 8-9 kk ikäisenä ymmärsi varsin hyvin, että EI tarkoittaa totista totta, eikä silloin mennä johtoja sorkkimaan tms. Tuon ikäiselle joutuu asiat toistamaan jatkuvasti, mutta kyllä ne vähitellen oppii... meillä aika kiltisti jo totellaan (ikää 1v11kk) ja nyt alkaa uhma, jolloin ei totella ;)

että mitenkä idiootteja teidän lapset on ?



vai JOHTUISKO kenties siitä ettette ole viitsinyt opettaa ??? =DDD