3-vuotias lyö ja potkii

tajus että tää on pysyvä järjestely, ehkä siellä ei olekaan niin kivaa, ja ehkä se pantiin sinne siksi että äiti ei enää haluakkaan olla sen kanssa kotona. Ehkä siellä oikeesti onkin inhottavia lapsia. Kun ei puhe mene perille aikuisellekaan, niin miten kuvittelet sen menevän kolmevuotiaalle. Mistä teillä on sellainen käsitys että kaikki lapset haluaa olla niin hirveästi siellä päivähoidossa?

Uutena tulokkaana on vaikea saada seuraa ja monesti uusia on helppo kiusata. Kiusaaminen voi olla niinkin pienimuotoista, että lastasi ei oteta mukaan leikkeihin ja hän sitten reagoi tällä tavalla.



Meillä samanlaiseen tilanteeseen liittyi aistiyliherkkyys. Lapsella oli niin herkkä hajuaisti, että hän ei voinut sietää muita lähellään, koska " lapset haisee" -edellinen siis tytön omin sanoin. jos kyseessä oli oikeasti paha haju, lapsi saattoi pyörtyä. Kun mainitsin tästä lastenlääkärille, hän ohjasi meidät neurologisiin tutkimuksiin, joissa ei kuitenkaan mitään muuta löytynyt. Tilanne päiväkodissa oli kuitenkin niin paha, että lapsi sai " siedätyshoitoa" terapeutin avulla. Tämän jälkeen tilanne alkoikin korjaantua.



Muutkin aistiyliherkkyydet voivat oireilla samoin. Jos lapsen kuulo on herkkä, hän ei pysty keskittymään ja muuttuu agressiiviseksi. Tuntoaistin herkkyys saattaa aikaansaada sen, että lapsi kokee pienenkin hipaisun lyöntinä ja näkö voi olla " ylivilkas" , eli on vaikea keskittyä katsomaan yhtä asiaa ja tämä ärsyttää jo hieman isompaa lasta. Mieti, voisiko kyse olla tällaisesta.



Myös tuo koti-ikävä voi näkyä lapsessa päivän aikana. Tai vaikkapa huomion puute, päiväkodissa kun aikuisilla on vähemmän aikaa huomioida lapsia yksilöllisesti. Nämä ovat kuitenkin onneksi helposti ohimeneviä juttuja, joihin auttanee riittävä huomio hoitopäivien jälkeen kotona.

Rakkautta ei voi koskaan tuhlata liikaa ja hyvät asiat tuovat hyviä ja päinvastoin.