Mieheni ei pärjää lastemme kanssa.

Jospa olet henkisesti kastroinut miehesi? Ei kykene olemaan perheen pää. Meillä isä määrää talossa, missä kaappi seisoo.

Harjoittelu on tehnyt sinustakin mestarin. Isä on kasvattaja siinä missä sinäkin, eikä pelkkä apulainen. Joten hyvät naiset, ÄLKÄÄ OMIKO NIITÄ VAUVOJA. Se potkii myöhemmin sitten munille kun haluatte miehenkin osallistuvan.

Anna miehesi hoitaa asiat ihan omin nokkineen äläkä mene väliin " tekemään asioita oikein" tai tyrkyttämään neuvoja.

ja vaikka konflikti tulisikin: PYSY POISSA JALOISTA! Ei sua kukaan ole valinnut teidän perheen erotuomarin rooliin, itse olet siihen ryhtynyt. Eli älä sekaannu, anna isän itse hankkia auktoriteettinsa. Voitte sitten kahden kesken keskustella toimintatavoista, jos tarvetta on, mutta ei koskaan lasten kuullen. JOKA kerta, kun sä menet sanomaan " viimeisen sanan" vedät maton miehen jalkojen alta lasten silimissä.



Mä kun menisin tekemään noin, saisin varmaan selkääni tai ainakin vähintään eropaperit käteen.

uhmiksen päälle, niin pakkohan ne on jonkun laittaa. Tänäkin aamuna viimeksi mies vei 2-vuotiaan hirveän raivokohtauksen vallassa hoitoon. Minun viedessä ei ole uhmis huutanut päiväkotiin viedessä kertaakaan. En ole mikään loistoäiti, vaan jotenkin vaan osaan luovia tilanteet niin,e ttä ne eivät mene mahdottomiksi. ap

Töissä kyllä miljoonaprojektit hoituvat tuosta vaan, mutta kaksi tavallista, ei mitään ultravaikeaa tai erikoisen temperamentikasta ipanaa saavat pomolta sormen suuhun. ap

Komppaan täysin edellisiä vastaajia. Jos et kykene kuuntelemaan kinoja, laita vaikka ne korvatulpat ja poistu toiseen huoneeseen. Uhmaikäistä kiukuttelu ei vahingoita. Anna huutaa vaan. Ja mitä aamuihin tulee, niin herätkää aikaisemmin jos on kerran aina riitoja odotettavissa pukemisen suhteen. Uhmaikäkin menee ohi ja on muutenkin tärkeää, että lapset oppivat isäänsä kunnioittamaan.

Miehellä voi olla omia ongelmia itsensä kanssa niin, että auktoriteettiaseman saaminen on vaikeaa. Minulla on tuttavapiirissä pari vastaavan tyylistä isää kuin ap:n kuvailema, jotka eivät vain osaa pitää kuria oikealla tavalla. Toinen on rikkonaisesta perheestä, toisella ei ole isästään mitään tietoa.

Jos riehuu pukiessa, eikä ehdi päiväkotiin, se on miehen ongelma. Hän vie sitten vaikka myöhässä ja kantaa sen vastuun. Sillä tavalla se luonnistuu. Siis anna yrittää pukea, vaikka siinä menisi koko päivä.

Mieheni on aina sanonut, että haluaa tehdä kaiken toisin ja paremmin kuin isänsä, mutta ei taida tietää miten. :( ap

Nyt muutat käyttäytymismallia ja annat isän selvitä omin neuvoin. Sinun tapasi hoitaa asiat ei ole ainoa oikea. Ei ihme että isät haluaa vetäytyä vastuusta kun joku toinen tietää aina paremmin.

Kun isä on kerta paljon poissa, niin se ero ahdustus ilmenee tuolla tavalla

ja alkaa osallistua lasten elämään täysiveroisena kasvattajana.

Miehesi on varmaan hyväpalkkainen " mr. Big" , mutta silti ei asiat kotona luista. Eli vaikka tuo hyvän tilipussin kotiin niin silti ei ole kotielämä kohdallaan. Lapset ovat jälleen kerran oikeassa eli osoittavat mieltään kun isä on poissa. Niitä ei varmaan pätkääkään kiinnosta onko bruttotulo 1000 vai 4000 euroa.

Vierailija:

Miehesi on varmaan hyväpalkkainen " mr. Big" , mutta silti ei asiat kotona luista.

Vähävaraisetkin joutuvat joskus valitsemaan sen kauempana olevan työn, jossa kenties on matkustamistakin. Luuletko rekkakuskien olevan Mr. Bigejä? Tai äidin, jolle ainoa tarjottu työpaikka tuo puolentoista tunnin työmatkan yhteen suuntaan?