4-vuotiaan lapsen hirmuisen vilkas mielikuvitus
Juuri 4-vuotta täyttänyt poika on aivan hirveä kälättämään omia mielikuvitus juttujaan, siis aivan todella paljon. Puhuu kovalla äänellä ja paljon aamusta iltaan.
On kiltti ja hyväntahtoinen ja nuo jututkin ovat semmoisia hassuja. Leikkii milloin apinaa tai oravaa tai jotain hahmoa yms. Ei siis mitään aggressiivisia juttuja.
Silti joskus käy mielessä, että onkohan poika ihan "normaali", kun tuo ääni on niin kova ja nuo jutut vievät niin mukanaan hänet. Juttelee vieraille ihmisillekin näitä hassuja juttujaan ihan täysiä niin että itselläni on joskus vaivautunut olo. Ihmisiä tuntuu vain huvittavan.
Mitä mieltä?
Kommentit (8)
se ääni nyt niin kova ole. Mutta siis sillä on ihan mieletön tuo mielikuvitus, ja eläytymiskyky myös joten on täysin omien juttujensa "vallassa". En kyllä ole koskaan ollut huolissani tuosta.
tuntuu että melkein huutaa kun innostuu. Kuulo on tutkittu ja se oli normaali.
Jotenkin vain tuntuu että vuorovaikutus muihin ihmisiin kärsii kun on niin täysillä noissa mielikuvitus jutuissaan ettei edes kuuntele mitä esim. muilla ihmisillä on sanottavaa...
Siksi huolestuttaa, mutta ehkä iän karttuessa alkaa tuo vuorovaikutuskin pelaamaan paremmin... ap
Lisänä vielä usea mielikuvitys kaveri. en ole huolissani ollenkaan, muistan että yksi vanhemmistakin lapsista kävi tämän vaiheen läpi samaas iässä.
tomi traktoria yms eläytyy niihin niin ettei kuule ulkopuolista maailmaa. Ollaan menossa neurologisiin tutkimuksiin. Tiedän vastauksen sitten vuoden päästä.
tomi traktoria yms eläytyy niihin niin ettei kuule ulkopuolista maailmaa. Ollaan menossa neurologisiin tutkimuksiin. Tiedän vastauksen sitten vuoden päästä.
tomi traktoria yms eläytyy niihin niin ettei kuule ulkopuolista maailmaa. Ollaan menossa neurologisiin tutkimuksiin. Tiedän vastauksen sitten vuoden päästä.
kyllä 4 vuotiailla ainakin on m ielikuvitus ihan normaalia, eli lapsellasi on muitakin oireita oltava. Ei ihan nelivuotiasta mielikuvituksen takia neurologille laiteta, koska mielikuvitus ei ole edes neurologinen vaan psykologinen juttu.
ja leikkii jotain kivoja eläinleikkejä jne, niin en olisi yhtään huolissani. Pikemminkin huolestuisin jostain loputtomasta elokuviin ja kirjoihin, ts. toisten keksimiin juttuihin uppoutumisesta leikeissään. Jos leikeissä ei ole mitään aggressiivisia piirteitä tai muuta kielteistä ja kurjaa, niin anna lapsen leikkiä. Varmaan kivempi hänelle vähän isompanakin, jos on tottunut itse keksimään itselleen leikkejä ja tekemistä, eikä vain istu tuijottamassa jotain ruutua koko ajan eikä keksi mitään muuta kivaa.