Lasten yökyläilyt

Jos on tottunut vaikka kaverinsa vauvaan, joka huutaa kuin syötävä kun äiti poistuu huoneesta tai näkee uuden ihmisen ja sitten oma osoittaa vierastamisensa katsomalla vierasta vähän pidempään ja konttaamalla lähemmäs äitiä niin se voi jäädä mainitsematta tai huomaamatta koska sitä pidetään niin vähäisenä.

Sehän merkitsee vain sitä, että vauvan ja äidin/vanhempien kiintymyssuhde on kunnossa. Siksi en lähtisi ylpeilemään sillä, että vauvalla ei ole ollut eroahdistusta tai vierastusta. Eri asia on sitten eroahdistushäiriö, jolloin eroahdistus menee "yli".

Tämä on meistä tuntunut oikealta, vaikka joku ylempänä vihjaisi, että se olisi "huonoa vanhemmuutta".

n. 3-4 -vuotias on päässyt yökylään sukulaisille, 5-v halutessaan kaverille.

t. toinen 5 lapsen äiti

ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka paljon vauva pyörii vieraiden sylissä tai yökylissä siksi, koska omat kaksi lastani ovat kuin yö ja päivä tässä asiassa, vaikka ovat aivan saman verran muita ihmisiä nähneet ja sylissä olleet.

En näe mitään syytä laittaa vauvaa yökylään.

Jos mummo on tuttu ja turvallinen henkilö vauvalle, miksei voisi olla yötä. Paitsi jos nyt vauvalla on meneillään pahin eroahdistuskausi.

0-vuotiaalle ehkä yksi

1-vuotiaalle yksi

2-vuotiaalle max 2 jne.

minua tai isäänsä (asutaan kaukana).

Jos mummot kovin tuttuja ja läheisiä niin tuskinpa mitään traumaa jää =)

molemmissa mummoloissa jo monet yöt ilman meitä vanhempia. Ja hyvin on mennyt. Ihan vastasyntyneestä totutettiin erilaisiin ihmisiin, käytiin paljon kyläilemässä siellä täällä ja on tottunut erilaisiin syleihin. Nyt vauva sosiaalinen, ei ole ollut mitään ongelmia, ei ole vierastanut eikä ole ollut eroahdistuksia. Tuttavaperhe toisesta äärilaidasta, heillä samanikäinen muksu ja äiti ei antanut vauvaa kenenkään muun syliin kuin miehensä, eivät käy missään ja nyt vauva kokee eroahdistusta kun äiti palannut työelämään. En sano että meidän tyyli olisi se kaikkein oikein mutta meillä se on toiminut erittäin hyvin.

Kaikesta sitä sitten ongelmaa saakin. Vauva ei mene rikki eikä häiriinny satunnaisista yökyläilyistä. Täytyy olla todella epävarma vanhempi ja huono vanhemmuus jos yökyläilystä tulee ongelma.

Jos vanhemmat vaikka yökyläilyn aikana hoitaa suhdettaan, vauvan hyöty on moninkertainen mahdolliseen ikävään verrattuna.

Kyllä vauvakin kestää tunteita ja erilaisia tilanteita, miettikää vähän millaisiin asioihin ihmiset keskimäärin joutuvat tällä pallolla sopeutumaan.

Mutta jos elintasomammulin mussukka sanoo kvääk väärällä tavalla sisustetussa kyläpaikassa niin jopa kaikki kaatuu.

Suhteellisuudentaju on totaalisesti hukassa.

mutta en suosittele.



Jos vaan olisi ollut joku, jonka luona lapset olisivat joskus voineet olla hoidossa, niin kyllä ne olisivat olleet.

3 yötä yksin, sen jälkeen kyllä ollut sit viikonkin jo 1v.iässä.... ei ole tästä kärsinyt mitenkään vaan tyttö on sosiaalinen, empaattinen, tasapainoinen. Meillä on työmatkat sellaisia, että yöhoitoja tulee putkeenkin. Ihan kaiken ikäisinä.

ja suunnilleen tappelivat, kumpi saa ottaa yökylään ;o)



Toinen oli vain kerran, oli aika kova vierastamaan ja muutenkin ei esim. osannut nukahtaa ilman minua kuin vasta 3+ vuotiaana.



Kolmas taisi olla 4 kertaa, mielestäni ihan sopivasti.



Kuopus on nyt 1v7kk. Ei ole ollut kuin yhden yön mummolassa, sekin oli 4kk sitten eli oli jo reilusti yli vuoden ja meillä ihan pakollinen meno. Ei tunnu enää neljäs lapsi paljon mummoja kiinnostavan, etenkin kun ovat saaneet muitakin lastenlapsia tässä vuosien varrella :o(

ei ollut syytä, eikä oikein tilaisuuttakaan. Eka kertaa oli ilman vanhempia yötä poissa eskarin yökoulussa.

Mummo on tullut häntä hoitamaan kotiin, kun on ollut tarvetta. Tähän mennessä n 5 kertaa. Parempi nukkua omassa kodissa omassa sängyssä.



Sillä, kuinka paljon tai vähän vieraita ihmisiä vauva näkee, ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka sosiaalinen tai eroahdistuksellinen vauva tulee olemaan.

kotona on 9-vuotias joka ei ole ollut vielä kenelläkään yökylässä.

Sillä, kuinka paljon tai vähän vieraita ihmisiä vauva näkee, ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka sosiaalinen tai eroahdistuksellinen vauva tulee olemaan.

[/quote]

Sehän merkitsee vain sitä, että vauvan ja äidin/vanhempien kiintymyssuhde on kunnossa. Siksi en lähtisi ylpeilemään sillä, että vauvalla ei ole ollut eroahdistusta tai vierastusta. Eri asia on sitten eroahdistushäiriö, jolloin eroahdistus menee "yli".