Kaverini oli "kauhuissaan" kun kerroin odottavani vauvaa!

Paitsi että olen 32. Kaveri oli ihan järkyttyny ja hoki vaan että "noin vanhana" itse on samanikäinen. Vähän ihmetytti. Vieläkin jaksaa paasata kaikista riskeistä mitä on vanhoilla synnyttäjillä, sekä lapsen tulevaisuudesta kun on keski-ikäiset vanhemmat.

Mun kaveri teki juuri viidennen lapsensa 43-vuotiaana ja oma mummoni teki viimeisensä 45-vuotiaana ja hypitteli vielä lapsenlapsenlapsiaankin polvella.

Sano sille työkaverillesi että ikävää, jos hän aikoo lopettaa elämisensä ensivuosikymmenellä.

Ehkä ne on vähän kateellisia?

ja vieläkin elossa. nyt 101-vuotias, on siis nähnyt lapsenlapsenlapsetkin.

Siihen aikaan kun isäni sai, se oli ihan kamala shokki kaikille, kun kuolleiden keski-ikkin oli jotain 50.

Mutta mikäs siinä.

Joo, mun kaveri on myös samanikäinen kuin minä. Hänenkin ensimmäinen kommentti oli, "miten sä noin vanhana"?, mä sitten kysyin siltä että, "ootsä ite mielestäs vanha"?, "No, en ole, mutta en mä nyt enää tässä iässä rupeis vauvoja tekemään". Sitten tuli se, ootsä miettinyt minkä ikäinen olet sitten kun..?



Voi olla tietty että on hormoneista kysymys jossain määrin, mutta mä oikeesti vähän loukkaannuin. Ihan kuin olisin jotenkin "epäkelpo" äidiksi tän ikäisenä. Järjellä ajateltuna tiedän että niin ei ole, mutta silti..

Mä oon 34 ja odotan neljättä, en TODELLA ole mielestäni vanha. (Olen vähän vajaa 35 kun lapsi syntyy.)



Salaa haaveilen että tekisin vielä 1-2 lasta joskus 40-42 vuotiaana :-) jos hyvin käy.

Äitini ja tätini teki molemmat joskus 42-v. vielä lapsen. Ovat oikein fiksuja nuoria naisia nykyään, tuskin kärsineet mitenkään erityisesti - korkeintaan hyötyneet, kun esim .oma äitini oli jo vähän rauhoittuneempi ja kokeneempi vanhempana; oli meinaan nuorempana äitinä aika temperamenttinen mistä MINÄ esikoisena kärsin.





Mua TODELLAKIN ÄRSYTTÄÄ tuollainen ihme asenne, että ylipäätänsä puututaan ihmisten lasten tekoon / ikään, ja myös se että joku 35-v. kieppeillä olisi jotenkin VANHA äidiksi!

Joten ole ap rauhassa loukkaantunut ja ärsyyntynyt, niin olen minäkin täällä taustatukena!!!!!



(Mutta tietty joudut lopulta antamaan asian olla sitä aikasi pähkättyä, eihän tuon takia kannata kaveruussuhdetta rikkoakaan.......)

mutta jos omassa suvussa ja kaveripiirissä on saatu lapsia parikymppisenä, niin tuo saattaa kuulostaa ihan kamalan vanhalta iältä. Tottumuskysymys :)

Olen 39 ja vähän vielä haaveilein. Miehen sairaus vei vauvantekomahdollisuudet ja nyt ollaan sitten tällä lapsiluvulla mikä jo on. Että kyllä näinkinpäin käy joskus.

Minun ystäväpiirini (täällä Helsingissä) on saanut esikoisensa:



sisko 27 v (ja hän sai kolmantensa eli viimeisen 35 v)

veljen vaimo 27 v (hän sai kolmantensa eli viimeisein 34 v)

kaveri 28 v (hän on tällä hetkellä 38 v ja odottaa viidettä lasta)

minä 31 v

kaveri 32 v

kaveri 32 v

kaveri 33 v

kaveri 36 v

kaveri 37 v

kaveri 38 v

kaveri 45 v



meidän kaveripiirissä siis puhutaan sitä, että kuinka sinä nyt niin nuorena saat lapsia, jos saat alle kolmekymppisenä.

Paitsi että olen 32. Kaveri oli ihan järkyttyny ja hoki vaan että "noin vanhana" itse on samanikäinen.

Tosiaan melko outoa. Varsikin kun ensisynnyttäjien keski-ikä taitaa olla 28v ja kaikkien synnyttäjien 30v. Ja vielä oudompaa, että joku 32v pitää itseään vanhana!!!

Minusta sinä et ole vanha, itse olen samanikäinen ja odotan toista. Ensimmäisen sain 32-vuotiaana. Kaikki kaverini ovat olleet 3-kymppisiä tehdessään ensimmäisensä.



Kun lapsesi on 18, sinä olet 54-vuotias eli sulla on melkein 10 vuotta vielä työikääkin jäljellä...

Enkä todellakaan tunne olevani vanha! Ihan olen elämäni kunnossa!

ekan ja tokan sain 26-28 vuotiaana, tämä nuorimmainen jo 7v, enkä tunne itseäni vanhaksi äidiksi.. älä välitä kaverisi kommentista, ehkä yllättyi ja sanoi siksi vähän hassusti vaikkei tarkoittanutkaan..

Itse olen ainut kolmekymppinen kaveripiirissä, jolla jo ON lapsi (2-vuotias, sain hänet kun olin 28). Muut vasta aloittalevat vähitellen ekan lapsen yritystä.



Syynä tähän on ehkä se, että monet ovat akateemisesti koulutettuja eivätkä aloittaneet opintojaan ihan heti yo:ksi pääsemisen jälkeen, joten opinnoissa on kestänyt ja työelämään pääsemisessä. Itse teimme toisenlaisen ratkaisun mieheni kanssa, ja 'hankimme' ekan lapsen kesken minun opintojeni. Nyt olen valmistumassa, ja toista lasta tekisi jo mieli ;).



Minun ystäväni ovat olleet kateellisia kun heillä ei itsellään ole vielä lapsia. Olen kyllä kieltämättä vähän ihmetellyt, että koska he oikein alkavat lapsia hankkimaan kun monilla on jo 31 mittarissa eikä yhtään lasta vielä. Olen ollut iloinen, kun ovat kertoneet lasten kuuluvan suunnitelmiin ihan lähiakoina.



On minulla kyllä yksi tuttu, joka sai esikoisensa jo 23-vuotiaana. Nyt odottaa kolmatta lastaan ja on vasta 29! On varmaan ihmetellyt minun kaveripiirini toimintaa lasten myöhäisen hankinnan suhteen!

hänen yli 30v helsinkiläisystävänsä piti häntä ihan hirveän nuorena saamaan lapsia. Minä sain 28 vuotiaana kolmannen lapseni ja en erityisen lapsirakkaana osaa kuvitella enää jaksavani lisää lapsia elämässäni. Minä vaan alan väsyä ja lapset kuluttavat loputkin energiat ja saavat tuntemaan minut oloni raihnaaksi ja vanhaksi.

Esimerkiksi omista luokkatovereistani (Helingissä käytiin koulu) yksi sai esikoisen 23-vuotiaana. Me olimme ihan ihmeissämme, että miten niin nuorena voi saada lapsen, mutta hän ei ollutkaan opiskellut mitään. Toinen sai lapsen 25-vuotiaana, minä ja eräs toinen tyttö 26-vuotiaana. Meitäkin pidettiin nuorina äiteinä. Ja perhekerhossa olin usein noin kymmenen vuotta muita äitejä nuorempi eli ihan kaikin tavoin omalla asuinalueellamme nuori äidiksi.



T'änä vuonna täytetään 30 ja nyt on ruvannut yhdelle jos toiselle tulemaan perheen lisäystä. Mutta vielä noin puolilla ei ole lapsia enkä usko, että hekään lapsettomaksi jäävät. Tuo 32 on minusta sellainen tavallisista tavallisin ikä saada lapsi. Koulutuksen saanut nainen on melkein väistämättä tuon ikäinen, kun siinä vaiheessa on jo vähän työelämäkokemustakin ja "uskaltaa" jäädä äitiyslomalle.



Ja vielä synnytysiästä. Mun molemmat isoäidit olivat lähes 40 saadessaan vanhempani. Ja hyvin ehtivät nähdä meidän lasten lasten kasvamisen aikuiseksi.



Onnea ap:lle raskauteen!

isoäiti synnytti kaikkiaan 7 lasta joista ensimmäinen syntyi kun hän oli 19.

Isoisoäiti teki 14 lasta neljän eri miehen kanssa joten ei hänkään varmaan lastentekoa kovin myöhään aloittanut.

Eihän se ole vanha ikä lainkaan. Minusta yli 40v on vanha saamaan lapsia, mutta mikäs siinä silloinkaan jos vaan vielä jaksaa. Itsestäni tuntuu, että tässä nämä nyt ovat ja saavat olla. Itselläni amk tutkinto, vakituinen työpaikka ja 2 ja 4 v. lapset, joista ensimmäisen sain ollessani 25. Ihan hyvä ikä saada lapsia, mutta en kyllä yhtään nuorempana olisi kokenut olevani valmis äidiksi. Eihän sitä tiedä, vaik itsekin innostuu sit vielä joskus ;) Minusta nuori äiti on alle 20 ja vanha äiti yli 40, mutta ihmisiä ja elämäntilanteita on erilaisia, eikä äidiksi tuleminen ole lainkaan iästä riippuvainen juttu. Yksilöllistä miten jaksaa ja miten kaikki menee.