Lue keskustelun säännöt.
Asperger aikuinen - millainen?
14.07.2008 |
Millainen on aikuinen, jolla on asperger -tyyppistä oiretta?
Miten eroaa ihmisestä, jonka sosiaaliset taidot hyvin ...rajoittuneet. Eli esim. keskusteluissa ei tyypillisesti ymmärrä mitä muut ajattelevat (ei osaa tulkita tai tulkitsee väärin), itse asiassa harvoin kaipaakaan mitään kevyttä keskustelua, eikä ehkä itsekään huomaa töykeää vaikutelmaa jonka normaalista "small talkista" pidättäytyminen antaa. Harvoin huomoi muita, ja silloin kun yrittää, menee helposti overiksi (esim lahja "liian kallis" tai sitä ei ole) jne.
Kommentit (14)
Vierailija - 14.7.2008 19:19 (ID 399732) 10/13
miten tunneinvalidi eroaa ap:n kuvauksesta? onhan ihmisiä, jotka toimivat kuin elefantti posliinikaupassa- mutta eivät silti ole aspergereja.
Aspergerilla on usein jopa tavallista vahvammat tunteet ja hän voi myös olla hyvinkin empaattinen. Hän ei vain osaa näyttää tunteitaan tavalla, jonka muutkin ihmiset ymmärtäisivät ja hyväksyisivät. TUnneinvalidilla taas ei ole niitä tunteita tai ainakaan kaikkia tunteita. Mutta ulkopuolelta eron näkee vasta kun itse välittää tarpeeksi paljon ottaakseen selvää, mitä toisen käytöksen takana on. Kyse on siis myös siitä , miten paljon sinulla itselläsi on tunteita ja tunneälyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien näiden viestien perusteella mulla tuntuu olevan Asperger.
-kasvosokeus
-lapsena olin selvemmin, mutta teini-iästä lähtien olen oppinut sopeutumaan
-olen tunteellinen mutta en osaa näyttää niitä
-päästelen sammakoita suustani enkä osaa normaalia chit-chat-keskustelua. Jos yritän, kun tiedän, että jossain tilanteissa pitäisi, niin saatan höpöttää jotain hölmöä tai sittne olen hiljaa tai jos innostun niin saa toppuutella kovasti ennenkuin tajuan lopettaa
-olen hyväuskoinen
-pärjään kun on rutiini ja tuttu ympäristö, kun ympäristö vaihtuu tai on yllättävää, niin olen ihan pallo hukassa, en kuitenkaan rakasta rutiineja, niitä vain on kertynyt kyllä enemmän kuin keskivertoihmisellä.
-pidän asioista
-kielellisesti olen lahjakas, pidän kielen rakenteiden tutkimisesta, mutta en osaa puhua ihmisten kanssa
-seuraan ja analysoin liikaa ihmisten käytöstä toisaalta, ja omin heidän eleitä, tapojansa ja puhetyyliä niin paljon liikaa, että toiset saattavat luulla että imitoin heitä tahallani.
-usein tajuan vitsit viimeisenä jos ollenkaan
-nauran joskus kun minulle nauretaan vaikka en tiedä miksi minulle nauretaan.. (se tiedostamaton imitoiminen ilmeisesti)
-opiskelu innostaa, kun työelämässä sosiaaliset suhteet ovat liikaa
-väsyn helpommin kuin keskivertoihmiset
-ohjeista osaan seurata mitä vain
-olen ns. kirjaviisas ollut aina
-olen kömpelö vieläkin, vaikka en enää niin kömpelö kuin lapsena
-tietyissä asioissa erittäin pikkutarkka, jos paneudun asiaan
Puhuu minun suullani. Näin, prikulleen.
jos olet as-aikuisen kanssa tekemisissä. Monilla on pitkälle viedyt toimintamallit, joita jaksaa hyvin pitää yllä arkielämässä. PIdemmässä juoksussa as kyllä tulee sitten poikkeuksetta ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mitään, mistä saisi apua jos lähipiirissä tällainen tapaus Paljonko pitää ymmärtää, miten voisi edes ymmärtää, mitä voi vaatia?
Esim. hyvää kirjallisuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma asperger-mieheni selviytyy sosiaalisista tilanteista paremmin kuin minä. As ilmenee arjessa esim. yliherkkinä aisteina (nukkuu korvatulpat ja silmälaput päässä, käyttää lähes aina aurinkolaseja), rutiinien tarpeena (haluaa aina samaa ruokaa) ja hyväuskoisuutena (häntä on petetty työelämässä useasti).
Mulla on se. En tunnista ihmisiä, en edes omia naapureita, vieraassa ympäristössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että tämä ihminen jota ajattelen on asperger, mutta kuitenkin ehkä jotain oireista.
Hänellä ei ole aistiherkkyttää, eikä syömisessä mitään erikoista.
Hän on poikaystävänä "koulutettavissa", eli jos rutiini selvästi näytetään ja ohjeistetaan (mieluiten sähköpostilla ;o)), sen hoitaa. Ei vaadi samoja rutiinejakaan, mutta esim suunnitellusta iltaohjelmasta tai poikkeaminen saa lähes "sekoamaan". Ei pidä mistään yllättävästä ja uudesta, kuten matkustelusta. Selvästi kyllä taipuvainen pikkurutiineihin, eli odottaa, että katsotaan yhdessä samat ohjelmat kuin viime viikolla - mutta ei varmasti kysy etukäteen.
Eniten tulee ongelmia tuosta sosiaalisesta kömpelyydestä, jolla antaa hyvin itsekeskeisen vaikutelman. Kun oppii paremmin tuntemaan, huomaa, että hän tulkitsee tilanteita hyvin eri tavalla, jos tulkitsee mitenkään. Esim. arkinen keskustelu tyyliin "mitä tänään tehtäisiin" tai "miten on päivä mennyt" ei onnistu. Jos hän haluaa jotain, voi sitä ehdottaa, (tai jos kokee että sitä odotetaan häneltä), mutta asioiden yhdessä suunnittelu ei vain ole mahdollista. Ei ole riitaisa, päin vastoin, ei edes osaa riidellä vaan mykistyy. Ei yleensä ymmärrä riidan syytä, mutta ei sitä kysykään. Riidan sopiminenkin yhtä toivotonta.
onhan ihmisiä, jotka toimivat kuin elefantti posliinikaupassa- mutta eivät silti ole aspergereja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kuitenkin asperger aikuinen ei ole niin helppo tunnistaa (kuten joku mainitsi).
onhan ihmisiä, jotka toimivat kuin elefantti posliinikaupassa- mutta eivät silti ole aspergereja.
pitää vääntää ja kääntää joka asiasta, ei voi kuvitellakaan, että tämän ihmisen kanssa keskustelisi, kun tuntuu aina tahtovan väitellä, kyseenalaistaa kaiken mm. todellisuus on illuusiota etc..
Oli sillä tutulla sitten asperger tai puutteelliset sosiaaliset taidot tai tunnevamma niin se voi ilmetä ihan samanlaisina ongelmina arjessa ja muiden kanssa toimeentulemisessa.
Olennaista olisi minusta löytää tapoja luovia eri tilanteista konflikteitta sen ihmisen kanssa, ei niinkään tietää että minkä diagnoosinumeron hänelle psykiatri antaisi, jos antaisi.