Ärsyttävää käydä kyläilemässä perheen luona jossa

lapset joiden kanssa pitäisi heti leikkiä ja sekunnin välein kysyy leikitäänkö jo!

Ei hyvää päivää, mitä väkeä teillä onkaan tuttavapiirissänne.

Monta kertaa pitää letittää tukkaa, lukea kirjaa, leikkiä kotia, pukea barbeja ja mitä ikinä! EVVK!! -ap

Monesti minuakin muksut kinuavat leikkimään!

Ei hyvää päivää, mitä väkeä teillä onkaan tuttavapiirissänne.

jos itse alkavat leikkiä. Tosin sekin mua hieman kyrsii, koska haluan itse jutella kavereitteni kanssa. Lapsella on sitten omat kaverinsa.

ettei aikuinen ole tullut heitä viihdyttämään.

Ei kukaan vanhempikaan halua kotiinsa vieraita jotka suhtautuvat nuivasti heidän lapsiinsa.



Selität että haluaisit keskittyä aikuisten asioihin ja jutella ystäviesi kanssa, joten olisi kivempi jos voisitte mennä jonnekin muualle kuin heidän kotiinsa.

Osa ei sano lainkaan ettei vieras nyt tule leikkimään. Siinä ei sitten kehtaa sanoa että "juma**** mä en nyt tule leikkimään"!!

Lastenjuhlat tosiaan ymmärrän että silloin voi antaa kaiken huomionsa mukulalle mutta täytyypä tosiaan ehdottaa että nähdään mieluummin jossakin kahvilassa jos haluan rupatella vain äidin kanssa :) -ap

Ei kukaan vanhempikaan halua kotiinsa vieraita jotka suhtautuvat nuivasti heidän lapsiinsa.

Selität että haluaisit keskittyä aikuisten asioihin ja jutella ystäviesi kanssa, joten olisi kivempi jos voisitte mennä jonnekin muualle kuin heidän kotiinsa.

kyllä näin on! Muutamat eivät kiellä lastaan kinuamasta vierasta leikkimään! -ap

ettei aikuinen ole tullut heitä viihdyttämään.

Ei kukaan vanhempikaan halua kotiinsa vieraita jotka suhtautuvat nuivasti heidän lapsiinsa.

Selität että haluaisit keskittyä aikuisten asioihin ja jutella ystäviesi kanssa, joten olisi kivempi jos voisitte mennä jonnekin muualle kuin heidän kotiinsa.

kuulumisensa ja juttelen heidän kanssaan, mutta leikkiminen ei kiinnosta. En leiki omienkaan lasteni kanssa, ei ole aikuisen tehtävä. Lapset leikkivät keskenään, kavereidensa kanssa tai yksin (sekin muuten tärkeää kehityksen kannalta). Ärsyttää lapset, jotka eivät keksi mitään tekemistä yksikseen, vaan monkuvat koko ajan aikuisia mukaan. Tiedättehän sen ihanan vinkunan:



Äiiiitiii, mul ei mitään tekemistä. Jummilauta, opettakaan ne lapsenne leikkimään itsekseenkin.

toinen ei halua olla lapsistaan erossa (tai ei pysty esim. lapsenvahtiongelman takia) niin silloin ei kovin paljon nähdä juuri siinä elämäntilanteessa. Parempi ratkaisu se on kuin puhua pahaa kavereistaan ja niiden lapsista netissä.



Itselläni oli parin vuoden tauko tiettyjen ystävieni tapaamisessa silloin kun heille tuli lapsi ja kaikki ajatukset pyörivät sen lapsen ympärillä. Vähitellen se vaihe meni ohi, ja ystävyys on taas ennallaan.

Sanoin vaan että kay hermoille kun äiti tai isä ei kiellä lastaan vaan antaa siinä pyöriä ja houkutella taukoamatta leikkimään! En voi siinä tilanteessa sanoa että "kiellähän nyt lastasi"! Ajattelin vain purnata täällä mikä käy hermoille toisinaan ja kuten sanoin aiemmin, aion jatkossa pyytää kaveria kahvilaan niin loppuu minunkin valitus täällä ;)

toinen ei halua olla lapsistaan erossa (tai ei pysty esim. lapsenvahtiongelman takia) niin silloin ei kovin paljon nähdä juuri siinä elämäntilanteessa. Parempi ratkaisu se on kuin puhua pahaa kavereistaan ja niiden lapsista netissä.

Itselläni oli parin vuoden tauko tiettyjen ystävieni tapaamisessa silloin kun heille tuli lapsi ja kaikki ajatukset pyörivät sen lapsen ympärillä. Vähitellen se vaihe meni ohi, ja ystävyys on taas ennallaan.

Ei tosiaan tulisi mieleen, että pyytäisin vieraita leikittämään lapsia ellei ne ole tulleet hoitokeikalle tms.

Etkö voi ystävällisesti sanoa lapselle, että mulla ja sun äidillä on nyt omat jutut kesken tms? Samalla äiti huomaisi, että sinua ei huvita leikkiä lapsen kanssa, eihän hän voi varmasti tietää jos vaikka haluaisitkin olla lapsen kanssa.



Ja joku hiusten letitys tai kirjan lukeminen ei nyt varsinaisesti ole leikkimistä, minä ainakin luen ihan mielellään jonkun kirjan kaverin lapselle ja sitten osaan ihan itsekin sanoa, että nyt voit mennä leikkimään, juttelen tässä sun äitisi kanssa seuraavaksi.



...ja omat lapseni eivät kinua leikkiseuraa aikuisista, vaan leikkivät keskenään. Jos kinuaisivat, niin komentaisin kyllä leikkimään, mutta en silti ymmärrä ap:n kaltaisia, jotka ei itse osaa sanoa mitään vaan harmittelevat vaan mielessään kun lapsen äiti ei tee mitään. Avatkaa suunne!

Yleensä sanonkin että vieras juo nyt kahvia ja jutellaan aikuisten asioita kun sekin ärsyttää jos lapsi keskeyttää jutustelun koko ajan. Toisaalta taas jos lapsi kysyy uudestaan ja vieras ei itse kieltäydy niin en tiedä pitäisikö minun taas kieltää jos näytänkin vieraan silmissä ihan julmuriäidiltä. Tarkkailen siis vierasta ja jos hän antaa kuvan ettei leikkiminen kauheasti kiinnosta niin pidän kyllä lapset pois häiritsemästä. Keskeytykset häiritsevät minuakin, mutta usein en vain tiedä kuinka lapsirakas ihminen oikeasti vieraani on. Ihan läheisimmistä sen tietenkin tiedän.

niin leikin niin puolinaisesti osallistuen ja huolimattomasti, että se ei kauaa jaksa siinä nyhjätä.



Jatka juttelua äidin kanssa, ja heiluta vaan apaattisesti sitä barbia vasemmalla kädellä siihen katsomatta.

Tai sivele vaan hiuksia samalla kun keskityt jutteluun.

Tai pidä kirjaa kädessä ja jatka juttelua, sillon tällöin kommentoi "joo tossa omena".

Kyllä se äitikin ehkä pikkuhiljaa tajuaa, ja sitten ehkä nätisti sanoo lapselleen "me jutellaan nyt", tai sitten se lapsi vaan nyhjää siinä mutta anna nyhjätä.

Siis mä en oo IKINÄ OIKEESTI leikkiny muiden lasten kanssa, korkeintaan tollene kattellut jos ne jotain juttuaan/leluaan haluu mulle esitellä.



Mutta että ihan LEIKKIMÄÄN pitäisi ruveta... hohhoi.



En tiedä muuten mistä nää yltiösosiaaliset pennut tulee, mun lapset ei oo ikinä kinunneet vieraita erikseen leikkimään kanssaan, eikä mun oo ikinä niitä tarvinnut semmoisesta kieltää. Se on varmaan aika luonnejuttu.

että suhtaudutte lapsiin apaattisesti, ikävinä vinkuvina kakaroina.



ette jaksa keskittyä heidän asioihinsa, osallistutte puolinaisesti ja huolimattomasti jne jne.



ja kerrotte vielä ettette leiki omien lastennekaan kanssa, kun se ei ole aikuisen tehtävä.



mä kyllä leikin lasten kanssa, omieni ja muittenkin, juuri se on aikuisen tehtävä. kyllä mua kiinnostaa lastenkin asiat, lapsetkin ovat ihmisiä ja ihan kiinnostavia sellaisia. en myöskään halua antaa IHMISELLE sitä kuvaa, että mitkään sen jutut ei kiinnosta, tässä vaan heilutan barbia ja oikeasti toivon että se inisevä hyttynen häviäis lähettyviltä...



kokeilkaa joskus oikeasti, katsokaa lastanne silmiin, keskittykää hänen asioihinsa, kuunnelkaa, kysykää, leikkikää, ruvetkaa yhdessä puuhaamaan asioita ja huomaatte, että tekin voitte vielä oppia ja kehittyä, sinäkin apaattinen "mä oon niin aikuinen etten viittis mitään" voit vielä muuttua ihan ihmiseksi.

oo liiaksi kiusaa, sitäpaitsi jotkut vois ottaa senkin loukkauksena jos kielletään lapsia leikkimästä heidän kanssa.



Luonnollisinta on että sanotte suoraan lapselle ja sillä siisti, ei se nyt niin kummallinen otus ole ettei puhetta ymmärtäisi.



Meillä lapsilla on yleensä seuraa keskenään, paitsi jotkut vieraat itse villitsevät lapset ja riehuvat, heidän kimpustaan en ltietenkään lapsia hätistele pois. Ja kaikki vieraat osaa sanoa itse lapsille jos eivät jaksa ja tietävät että sopii vieraidenkin komentaa ilman mitään herneen nenään vetoja.