Ärsyttävää käydä kyläilemässä perheen luona jossa

Kyllähän ne kahvit saa helpommin laitettua tarjolle, jos vieras viitsii pitää seuraa lapsille.

Toivon vain, että yksi ja ainut lapsivihamielinen ihminen on kirjoittanut suurimman osan näistä viesteistä. Eikö teitä oikeasti kiinnosta lasten maailma tai heidän ajatuksensa? Itse olen ennen lapsia ja omia lapsia saatuanikin aina ollut kiinnostunut lapsista ja heidän asioisitaan, enkä ole ikinä osannut pitää lapsia valittavina räkänokkina. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...

me kun tavataan ystävien kanssa niin aina huomioidaan myös lasten jutut, touhutaan heidän kanssaan jotain, lapset on ihania ja heidän kanssaan on antoisaa jutella ja leikkiä. yleensä ne sitten kyllästyvät meihin aikuisiin ja laitetaan esim video ja sitten hieman kahvitellaan ja puhutaan naisten asioita. en ikinä haluaisi antaa lapselle tunnetta että "ole hiljaa alempi-arvoinen kun aikuiset puhuu.." itse koin sen tunteen monta kertaa lapsena ja niiden kanssa jotka sen silloin aiheutti en vieläkään halua olla...

yrittäkää hyvät mammat tajuta, että varsinkin lapsettomalle kaverille sellainen hikinen ja räkäinen ja kovaääninen lapsi voi olla jopa kuvottava, kun se tunkee iholle. Pienet lapset ei kunnioita sitä ihmisen reviiriä, ja vieras saatta kiusaantua. Itse en halua, että kukaan vieras tulee kiinni, oli lapsi tai aikuinen. Vanhemmat on niin tottuneita omiin lapsiinsa, että eivät tule ajatelleeksi, että omissa silmissä aina suloinen lapsi ei ole vieraalle ihmiselle ihana. Ihmisestä ei tee huonoa tai edes lapsenvihaajaa se, että on varautunut ja vähän estynyt. Itselläni on suloinen lapsi, mutta yritän muistaa, että varsinkaan kavereitteni mielestä sen kaikki toilailut eivät ole suotavia, jos he haluavat jutella ja juoda kahvia minun kanssani.

ymmärrän kyllä varautuneisuuden ym, koska mulla on itsellänikin tietty mukavuusreviiri.... mutta sekin on sellanen asia jonka kanssa pitää tehdä töitä, ei aikuinen ihminen jää estyneeksi ja ahdistuneeksi tollasissa tilanteissa, se on juuri sitä aikuistumista ja kasvamista, että oppii olemaan ihmisten kanssa ja myös lasten.



tuntuu pahalta jos ignorataan, se tuntuu pahalta aikuisesta ja se tuntuu pahalta lapsesta. enkä todellakaan jaksaisi olla ystäviä sellaisen ihmisen kanssa joka ei osaa käytöstapoja vaan kohtelisi lastani kuin jotain itikkaa.

en minäkään enää kutsu meille sellaisia kavereita, joista huomaa, että lapsi ihan vain olemassaolollaan häiritsee heitä, mutta yritän aina tarkkailla tilannetta myös niiden lapsimyönteisten ihmisen kanssa, ja hyssytellä lasta pois mielummin vaikka vähän liiankin herkästi. Itsellä on nin tympeät kokemukset ajalta ennen lapsia, kun perheellinen ystävä kutsui kahville ja sitten sainkin aina viihdytellä jotain paljaspeppuista ja sotkunaamaista kakaraa, joka ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.



Miehiltä ei yleensä vaadita vieraitten lasten hyysäämistä, mutta nähtävästi kaikkien naisten on pakko rakastaa kaikkia maailma lapsia, tai muuten on ihan täysi hirviö.

ehkä sun maailmassas, mutta mun maailmassa miehet on ihan yhtä mukana kuin äiditkin. ehkä se johtuu siitä että useampi isä on tässä lähipiirissä parasta aikaakin hoitovapaalla ja siis suurimman osan ajasta lasten kanssa. ja hoitaavat myös toistensa lapsia.



miehillä nääkin asiat on jotenkin suoraviivasempia. kyllä tuli sulosia kuvia reissulta kun kaikki kakarat koisasi naapurinsedän sylkyssä :)

kyllä minäkin odotan, että vieraat lleikki lapsen kanssa- ainakin jos ovat kummeja tai perheettömiä- heitä ihan odotetaan tästä syystä

leikin hänen kanssaan n. 20-30 minuuttia keskittyen ja sitten sanon, että vuorostaan olen hänen äitinsä kanssa. Ihan hyvin on toiminut. Tukkaa kyllä voin kammata ja laittaa jutellessakin. Ihan mielelläni.

...

vaikka teidän lähipiirissä olisi koti-isiä, niin jos olet yhtään tavallista elämää elänyt ja nähnyt, niin taatusti olet törmännyt sellaisiin tilanteisiin, että esim. illanvietossa vieraileva vauva sen kummemmin kyselemättä annetaan nuorille naisille syliin, ja naisille alkaa puolipakollinen lasten ihailutuokio, sillä aikaa kun miehet on parvekkeella tupakalla tai omissa porukoissaan kaljalla. Minä ja mieheni olemme kumpikin samanlaisia hieman estyneitä ihmisiä, eikä mieheni ole koskaan joutunut vieraita lapsia sylittelemään, minä vaikka kuinka usein. Kyllä näissä on eri säännöt miehille ja naisille, valitettavasti.

erikseen voi sopia vierailut, kun lapset ovat päiväkodissa, tai mummolassa- tai MIHIN ne lapset siis yleensä voisi vierailujen ajaksi laittaakaan- sanokaapa se arvon viertaat!!!

niin tietoisesti valitsee sen, että lapet vievät suurimman huomion ko. vierailusta - niinhän ne tekevät ilman vieraitakin, miksi ihmeessä vetäytyisivät sivuun, kun vieras tulee. jos haluaa rauhallista rupattelua ilman häiriöitä, sopii tulla päiväuniaikaan tai kutsua "aikuiskahville".

naisella lapsia, miehellä lapsia ja yksi yhteinen. Leikin ensin naisten lasten kanssa ja tämä oli ok. Sitten miehen kaksi noin 4-6v lasta tulivat luokseni kirja kädessä, että jos täti lukisi, ja sitten otin pienimmän kainalooni. Tämä uusperheen äiti repäisi lapsen kädestä kirjan ja retuutti lapsen pois sylistäni kädestä pitäen, ettei lapsi ollut vaan "vaivaksi". Oikein kovalla äänellä komenis miehensä lapsia muualle leikkimään.

Oli vähän nolo tilanne mielestäni ja itselleni ainakin tuli paha mieli sekä lasten että lasten isän puolesta.

Mutta koska olin tämän äidin lapsuudentuttuja, kai tämä äiti sitten ajatteli, ettei tarvisi miesten lapsia huomioida.

Olin silloin lapseton vielä. Mutta ei tällaiset huomioinnit mielestäni ole kiinni siitä onko lapsia vai ei, vai siitä, että onko sen tyyppinen että huomioi lapset vai ei huomioi. Kuten tämäkin tarina osoittaa.