Pelkäätkö olla yksin öisin?

kuulen pienetkin äänet ja en uskalla katsella paljon ikkunoihin päin.

Mieheni oli umpparileikkauksessa ja pelkäsin olla lapseni kanssa kahden.

mies on monesti viikkotolkulla pois kotoa ja lapsen syntymän myötä olen ruvennut nukkumaan rauhallisemmin. Meillä on kyllä kaksi koiraa ja joskus kun ne ovat olleet pois kotoa, niin nukkumisesta ei ole kyllä tullut oikein mitään...

nukun yöllä tai valvon hyvän kirjan parissa

meillä mies kanssa vuorotyössä ja pelkään olla kahden vauvan kannsa ja ennen vauvaakin pelkäsin...



ollaankin usein yötä mun äidillä mikä on todella mukavaa ihan kaikille osapuolille, myös äitini on välillä meillä yötä...



joskus kun olen yksin yötä kotona niin nakuttelen täällä vauvapalstalla myöhään yöhön asti...

Joskus on vähän orpo olo, mutta kun laitan ovat yöksi lukkoon, eipä juuri pelota. Tosinb meillä on vasikan kokoinen koira, joka varmasti pitää sellaista meteliä, jos joku eksyy pihaan, ettei kukaan varmasti sisään tule! Ilman koiraa voisi olla asiat toisin..

oven lukkoon yöksi, kun sekin on joskus meinannut unohtua.

On tähän jo tottunut, vaikka lasten vauva-aikoina ja etenkin sairastelujen aikana oli epävarma ja hieman säikky olo, pelännyt en ole. Joskus pahimmissa hormonihuuruissa synnytysten jälkeen kuvittelin ties mitä murtomiehiä, huumeheikkejä ja raiskaajia kotiimme, mutta järki onneksi voitti enkä juossut naapuriin nukkumaan :)

mitä sitä kotonaan pelkäisi.



Välillä on ulko-ovikin jäänyt auki lukosta.

Mitä te muut pelkäävät tarkalleen ottaen pelkäätte?

Rosvoja, henkiä, humanoideja, mörköjä ....?

Mitä te muut pelkäävät tarkalleen ottaen pelkäätte?

Rosvoja, henkiä, humanoideja, mörköjä ....?

pimeän pelkoni johtuu siitä että jouduin vastasyntyneenä tehollle muutamiksi päiviksi eroon äidistä

että on muitakin aukuisia pelkääjiä!



Entä mitä teette, kun pelottaa?

Käytte kaulin kädessä läpi kaikki huoneet ja sägynaluset vai pujahdatte peiton alle niin että vaan nenänpää näkyy?

Tämä on kyllä hyväntahtoinen talo, mutta täällä on käynyt rosvoja edellisen omistajan aikana ja se tulee mieleen varsinkin kun lastenhuoneet on turhan kaukana vanhempien huoneesta. Joskin onneksi edes samassa kerroksessa, joka on mulle tosi tärkee juttu.



Tulipalo tosin pelottaa enemmän, kun sen on joskus kokenutkin. Vaikka isäni aina lohduttelikin, etten koe toistamiseen.

valoisalla en.



Pimeän aikaan pelottaa, että joku on ikkunan takana ja silloin en uskalla olla valot päällä, vaan menen suosiolla aikaisin nukkumaan..... Valoisina iltoina - kuten nyt - en koe olevani näyteikkunassa vaikka olisinkin valot päällä myöhään. Juu ja meillä on kyllä sälekaihtimet ja makuuhuoneissa vielä niiden lisäksi pimentävät rullaverhot.

Äidin luokse yöksi, voi luoja...

Ja hyvä niin, koska olen usein yksin. Olen yh-äiti ja lapsi tälläkin hetkellä isällään viettämässä kesälomaa.

Olen yrittänyt karaista itseäni, mutta niin vain nukun taas valot päällä. Tai se on sellainen himmeä yölamppu. En mahda asialle mitään ja syytän tästä pelostani isoveljeäni, joka pelotteli minua pienenä tosi ahkeraan möröillä, aaveilla, kummituksilla, ja ties millä.

en voisi kuvitellakaan asuvani omakotitalossa missä epämääräisiä napsahduksia ei voisi laittaa naapurin syyksi. Oven lukot tarkistan monta kertaa ennen nukkumaan menoa vaikka varmasti tiedän niiden olevan lukossa. Sängyn alle tmv.en uskalla katsoa, makuuhuoneiden ovet tulee olla aina auki että näen ettei asunnossa ole mitään/ketään. Pihalla olen pimeällä yksin melkein hysteerinen, pahinta jos erehtyy katsomaan taakseen, sitten pitää katsoa koko ajan joka suuntaan.

mutta voin kuvitella että jossain syrjäseudulla maan tasalla olevassa omakotitalossa mielikuvitukseni alkaisi kehittää jotain kirvesmurhaajapainajaisia... Vähintäänkin olisi pakko vetää kaikki verhot eteen, myös olohuoneessa illalla istuskellessa.

Nukutaan valot pois kun mies kotona, vaan keittiöstä kajastaa valoa, jätetään yksi lamppu veskireissuja varten päälle. Sitten kun joskus harvoin mies on pois yötä kotoota, mä jätän melkee aina joko jonku yövalon makkariin tai sillee et on ihan valosta ku kattoo makkarista ulos.



En tiiä mitä pelkään, yliluonnillisia juttuja kai :/ Onhan se tyhmää mutta minkä sille voi, ja sit se oma mielikuvitus ruokkii sitä vaan lisää, niin näen vaan helpommaks iskeä niitä valoja päälle :D