Mun mielesta perhe on vajavainen, JOS siina on vain yksi lapsi. Oli se lapsi kumpaa sukupuolta tahansa. Kokonainen perhe tulee sitten, jos on vahintaan 2 lasta. piste.

Onnea päätöksellesi!

Ja hyvää konaista perhettä!

Minä taas tunsin meidän perheen ihan täydeksi ja täydelliseksi perheeksi jo yksilapsisena, ja niin tunnen nyt kaksilapsisenakin.

Terv. vajavaisen perheen lapsi, vajavaisen perheen äiti (kolme vuotta toisen lapsen yritystä vasta takana)

Anna kun arvaan, että teillä on myös farmarivolvo, kultainen noutaja, omakotitalo ja kesämökki?



Ei sillä että noissa olisi mitään vikaa, mutta jos se ei ole OMA haave, niin sitten saattaa kiikkustuolissa harmittaa.

adoptioon, lapsi saatu hoidoilla 36 ikäisenä ja sitä tehtiin about 10 vuotta. Olen silti taydellisessä perheessä.



Taidat ap olla nuori juntti kun tuollaisia suustasi päästelet.

No, on ainakin yhtä lasta helpompi raahata kuin useampaa ;)

- yh-äiti ja 1 lapsi



- yh-isä ja 5 lasta



- mies ja kissa



- nainen ja koira ja kani ja 5 rottaa



- mies ja nainen



- 2 naista



- 2 miestä



- äiti, isä ja 1 lapsi



- äiti, isä ja 8 lasta



- äiti ja viikonloppulapset



- isä ja viikonloppulapset



- mies, nainen, miehen 3 lasta ja 2 yhteistä lasta



- 2 isää ja adoptiolapsi



- 2 äitiä, 2 lasta (jotka ovat biologisesti vain toisen)



- mies, nainen ja naisen 1 lapsi



- nainen, mies, naisen 2 lasta, miehen 5 lasta (joista 2 viikonloppuisin kotona) ja 2 yhteistä lasta





Ja kaikki mahdolliset perhemallit näiden esimerkkien lisäksi. Perheitä on monenlaisia ja perhe on silloin kun joku hahmottaa, että hänellä on perhe, kuului siihen perheeseen sitten mimmonen kokoonpano tahansa.

repikää siittä...



Nykypäivänä käsite -perhe- kun on saanut niin monta eri määritelmää... Kohta ei voida enää puhua perheestä vaan puhutaan jostain muusta....

Mua surettaa kun emme saa toista lasta mutta kyllä meidän perhe on ihan kokonainen näin yhdelläkin lapsella. Ehkä jonkinlaista vajavuutta tunnen koska olen aina ajatellut meitä 4 hengen perheenä. Mutta mitään sääliä en kaipaa koska " raahaamme yhtä lasta" sillä eipä tässä säälit auta.

...nyt omassa perheessäni on kolme lasta ja ihan samalla tavalla tuntuu perheeltä.

tai yh-yksikköjä en pidä perheinä lainkaan. Lähinnä tunnen suurta sääliä näitä ns. perheitä kohtaan.

Mun mielestä sunlaisella aivottamalla kanalla ei pitäisi taas olla lapsia ollenkaan ja mistä helvetistä oot ittelles miehen löytäny kun sun päässä ei järki leikkaa yhtään, toisaalta taas jos miehes on samoilla linjoilla sun kans ni eipä teidän perheestä viisaita yksilöitä sittenm varmaan löydykkään... Ja siksi minä taas säälin sinua!







tai yh-yksikköjä en pidä perheinä lainkaan. Lähinnä tunnen suurta sääliä näitä ns. perheitä kohtaan.

[/quote]

On myös kiva kun se yksi lapsi saa taatusti riittävästi aikaa vanhemmilta, on kiva huomata, että me ollaan jaksettu kasvattaa lapsesta reipas, iloinen ja ystävällinen miehenalku (mitä en voi sanoa parista kauhututtavaperheestä, jotka raahaavat ainakin kolmea mukulaa perässään...) Kiva kun on rahaa matkustella sen yhden kanssa ja on kiva, että sen ainokaisen voi pukea hyvännäköisiin ja laadukkaisiin vaatteisiin. On kiva, että meillä on varaa harrastaa yhdessä. Ja on kiva huomata kuinka paljon meidän lapsella on kivoja kavereita. Meillä oli oma valinta tehdä se yksi lapsi ja nyt meillä on täydellinen perhe yhden lapsen, miehen, koiran ja kahden kissan kanssa :D

laiskuus on jo iskenyt sen toisen tekemisen suhteen. Meillä poitsu nyt 5v. En halua elää vauva-aikaa uudelleen, minusta se ei ollut järin herkkua :( 16.

Perheessäämme uskotaan ainoastaan avioliittoon, yksiavioisuuteen ja sisarussuhteisiin. Entisiä kumppaneita ei ole kummallakaan. Nämä ovat perheemme arvot ja siksi emme hyväksy susiparina asumista, eroamista, uusia liittoja tai perheitä, joissa lapsia eri vanhemmilla. Hyvin perinteiset kristilliset arvot siis.



Lapsettomuuden vuoksi yksilapsiseksi jäävä aviopari on tietenkin aivan eri asia kuin itsekkyyden vuoksi tahallaan yksilapsiseksi jättäytyvä " perhe" . Lapsettomuutta emme tietenkään väheksy, täysin ymmärrettävää. Järkyttäviä ovat ne parit, jotka oman itsekkyyden vuoksi eväävät lapseltaan sisarsuhteen rikkauden.



Onneksi emme yhtään tälläistä " perhettä" tunne eikä naapurustossammekaan sellaisia asu, joten ei tarvitse teeskennellä. Ihmisiä on erilaisia, joilla kaikille erilaiset mielipiteet. Tämä on meidän mielipiteemme.

Ja sellaisena pysymme. Pystymme tarjoamaan lapsellemme monipuolisen ja rauhallisen lapsuuden. Olemme taloudellisesti vakaita ja pystymme matkustelemaan. Lapsella on paljon kavereita ja hän osaa leikkiä myös yksinään, hänellä on myös vanhemmat joilla on aikaa touhuta hänen kanssaan. Lapsemme on tasapainoinen, hyvin käyttäytyvä ja positiivisella tavalla persoonallinen, sekä muut huomioon ottava päiväkodissa.



Miksi muuttaa tätä tilannetta? Olemme onnellisia ja tunnemme perheemme kokonaiseksi!

kuin standardeihin pakolla pyrkivät, rikkinäiset vanhemmat. Minusta tiettyä lapsilukua tärkeämpää on mm. opettaa lapsille tai lapselle avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta.

Onko itsekkyyttä jos äiti jättää oman terveytensä takia ' lisälapset' hankkimatta? Onko itsekkyyttä, jos sairaana syntynyt esikoinen vie kaikki voimavarat eivätkä vanhemmat enää jaksa yhtään lasta? Onko itsekkyyttä, jos esikoinen on vetänyt hermot kireälle ja koko perheen hyvinvoinnin takia jätetään toinen tekemättä? Onko itsekkyyttä jos jättää lapsen tekemättä kun ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta?



Itsekkyys on siitä jännä juttu, että se voi joko hyvä ja huono asia tai molempia yhtäaikaa. Terve itsekkyys saattaa tuoda mukanaan oman hyvinvoinnin lisäksi tasapainoa koko muulle perheelle, myös lapselle tai lapsille.



Mikä olisi sitten todella itsekästä? Tehdä lapsi, joka kuuluu asiaan, mutta jota ei oikeastaan edes halua.



Btw, eikö perinteisiin kristillisiin arvoihin kuulukaan enää suvaitsevaisuus?

mistä näitä ääliöitä sikiää... Ihmiset tahtovat elämältään erilaisia asioita. Jos joku haluaa vain yhden lapsen, niin mitä se sinulle kuuluu? Toivon ja oletan että olet aika nuori, koska tyhmyys kuuluu monesti nuoruuteen (alle 30v.). Sinulla on ehkä myös jonkinasteinen itsetunto-ongelma ja kun en muuta keksinyt, niin keksit sitten perheelle ihan oman määritelmän nostaaksesi oman perheesi statusta. Jep, jep.



T. Tyytyväinen, omasta tahdostaan VAIN yhden lapsen äiti

Entäs kun sitä toista lasta ei vaan kuulu???

Prkl! Että tulikin paska fiilis, kiitos vaan.