***elokuiset leijonanpennut vko 21***
Huomenta.
Uutta pinoa pystytän, kun en moista vielä huomannut. Tässä viime viikon jutut:
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Kommentit (18)
Ihana aurinkoinen viikonloppu takana ja uusi viikko edessä.. Tuli koluttua taas kirppareita viikonloppuna ja tehtyä kassikaupalla ihania ja edullisia löytöjä! Varsinkin esikoinen sai vaatteita ja myös vauvalle ostelin kaikenlaista söpöä :) Enää kolmisen kuukautta h-hetkeen, hurjaa! Olen jo pessyt ja asetellut vauvanvaatteita lipastoon, sain inspiraation jo viime viikolla. Tuli samalla katsottua läpi, että mitä sitä esikoiselta onkaan jäljellä.
Liitoskipujen kanssa taas painin, ei auta muu kuin lähteä kevyesti verryttelemään tuonne pihalle. Muuten masukin kanssa sujuu leppoisissa tunnelmissa, pieni polskii ja potkii kovasti, eikä supistuksia ole onneksi paljoa ollut. Välillä vähän masua kiristää, mutta ei pahasti. Silti sen kyllä huomaa, että liikkeellä ollessa väsyy tosi nopsaan ja ei jaksa kävellä enää kovin vauhdikasta kyytiä.
Tämän päivän "urakaksi" olen ottanut Kelan papereiden postiin saamisen. En ole toistaiseksi jaksanut keskittyä niihin yhtään. Kai ne on eteenpäin laitettava, jos meinaa äitiysavustusta ja vanhempainrahaa joskus saada :)
Nauttikaa ihanasta kevätsäästä!
Penne ja pieni 26+4
Mekin oltiin eilen miehen kans kirpparilla kiertelemässä ja kattelemassa.Siellä olis ollu myynnissä jopa kahdet yhdistelmät:Gessleinit ja Jovit.Katseltiin ja työnneltiin niitä.Alkoi kauhea vaunukuume.Nyt tarttis jo kohta varmaan mennä noihin lastentarvikeliikkeisiin "koeajamaan" uusia vaunuja.Niissä kirpparin vaunuissa oli molemmissa hintapyynti 150 e,ei ollu minusta kauhean paha hinta, ku oon välillä huutonetistäkin niitä vilkuillu.Ne Gessleinit oli semmoset pienet ja tosi ketterän tuntuiset.Jotain sen tyyppisiä ehkä sitten,en halua mitään panssarivaunua työnnellä sit syksyllä.
Ostin vauvalle sieltä kirpparilta ihan hiukan pidetyt bodyn,potkupuvun,yöppärin ja kivan ruutupaidan parilla eurolla.Nyt olen minäkin pesssyt jo pikkuiset vaatteet valmiiksi laatikoihin odottamaan elokuun puoltaväliä.
Eilen oli vesselin tuleva velipuoli käymässä meillä ja soitteli sitä kitaraansa niin hienosti, että vauva masussa potki musan tahdissa.Noilla veljeksillä tulee sitten se 18 v. ikäeroa!Ja lisäksi isoveljen laskettu aika oli aikanaan ollu 15.8.ku vesselillä on taas 14.8.,mutta toivottavasti tää nuorempi pysyis siellä kasvamassa sinne elokuuhun,ku isoveli syntyi jo hiukan heinäkuun puolivälin jälkeen aikanaan.Huh huh.
Olen nyt keksinyt, että saankin syödä päiväkahvin kanssa noita itseleipomia korvapuusteja.Eli heti lauantaina sitten leiposin pullaa,ku olin saanut neuvolasta varmistuksen,et kääretorttu ja pullat ei olis niin pahasta raskausdiabeteksessa ku esim.viinerit ja muut voitaikinaleipomukset.Mut se rakastamani jätski mun kait täytyy jättää,niin ja lakut.
Ollaan huomenna menossa terv.asemalle ultraan tsekkaamaan vauvan munuaisaltaiden kokoa, ku ne oli hiukan laajentuneet rakenneultrassa.Toivotaan et olis normaalit nyt.
Ulkona ihana,lämmin ilma.Ajateltiin vihdoin tänä iltana mennä tutustumaan tohon uuteen kauppakeskus Skanssiin,jonne asti me ei olla vielä ton muuttorumban takia ehditty,vaik ihan nurkan takana onkin.
Kivoja ulkoiluilmoja kaikille toivovat Maria ja vesseli 27+4
Jäi osallistumatta viime viikon ketjuun ihan silkan stressaamisen takia.
Kas meillä on sellainen pieni ongelma täällä, että mieheni sukulaiset eivät ole koskaan minua hyväksyneet saati minusta pitäneet. Viisi vuotta ovat tunkeneet kapuloita rattaisiin ja avioliittoakin vastustivat, joskaan eivät kovin suureen ääneen. Nyt on sitten tilanne mennyt niin pitkälle, että minä olen jo harkinnut nimeni vaihtamista vanhaan tyttönimeen ja ihan jopa avioeroakin, kun ilkeät puheet ja juorut eivät ota loppuakseen. Välit miehen sukuun ovat siinä määrin tulehtuneet, etten tahdo pitää heihin mitään yhteyttä, enkä tasan aio sallia heidän olla myöskään missään tekemisissä vauvan kanssa.
En kertakaikkiaan tajua mitä pahaa olen ikinä heille tehnyt!? En ole eläissäni joutunut riitelemään kenenkään kanssa, vaikka suorasanainen olenkin! Mitään selitystä en myöskään ole tähän ajojahtiin saanut, muuta kuin epämääräisen "kun sä nyt olet tollainen".
Inhottaa, ärsyttää ja ihan suoraan sanottuna vituttaa. Ei niinkään itseni puolesta, vaan miehen ja vauvan. Mies on inhottavassa välikädessä ja vauvalla tulee olemaan yhdet isovanhemmat ja isoisovanhemmat vähemmän, koska en minä uskalla ottaa sitä riskiä, että ne sylkevät myrkkyä viattoman lapsen päälle ja haukkuvat lapsen kuulleen äitiä.
Ja nyt kun pitäisi sitten pystyä vielä pitämään verenpaine alhaalla, etten joudu lasarettiin loppuraskauden ajaksi makaamaan, niin ai kun onkin kivaa. Vauva kyllä potkii kovasti, joten kai sillä kaikki hyvin on, mutta pelottaa jo tämä tilanne, kun viime viikolla gyne ja kätilö sanoivat, että jos verenpaineet nousevat, niin sitten on edessä vuodelepo ja ennenaikainen käynnistys tai keisarinleikkaus. Kroppa ei kestä kuulemma kovin paljoa enempää.
Toivottavasti teillä muilla menee kesän odotus hieman mukavammissa merkeissä!
kativilliina rv 27+2
Täällä silmät ristissä yritän kahvikupin äärellä päästä taas käyntiin työpäivän osalta. Eilen olimme asiakkaiden kanssa syömässä ja konsertissa, joten kotiuduin vasta kahdentoista aikaan ja ennen kuin siitä sitten nukkumaan pääsi oli kello jo todella paljon. Vakaa aikomus oli tulla tänään vasta myöhemmin töihin, mutta jotenkin sitä heräsi kuitenkin kuudelta, ja sen jälkeen nukuinkin enää katkonaisesti joten täällä sitä taas on oltu jo kohta puoli tuntia "sorvin ääressä".
Kativilliinalla on kyllä todella inhottava tilanne, kaikki sympatiat ja tsempit sinne! Vaikka itselläkin menee hermot anoppiin melko helpostikin, ei kyse ole kuitenkaan ollenkaan tuon laatuisista ongelmista. Tilanne vaikuttaa kyllä todella hankalalta ja ja epäreilulta juurikin lasta ajatellen, mutta mielestäni teet kyllä oikein jos et anna miehesi suvun olla pahemmin hänen kanssaan tekemisissä. Menee pinen mieli ihan sekaisin jos tosiaan rupeavat äitiä haukkumaan ja morkkaamaan. Toisaalta, voihan tilanne lapsen myötä rauhoittuakin?
Tänään olisi neuvola ja toinen raskausajan lääkärikäynti. Toivottavasti kaikki edelleen hyvin, luulisin kyllä kun ei mitään vaivoja ole ollut. Muutamia supistuksia (täysin kivuttomia) olen bongaillut ja välillä mahaa "repii" tai pistää kävellessä, mutta silloin ei minusta ole kyse supistuksesta. Eilen kun tuli koko päivä istuttua ja vielä syötyä itsensä aivan ähkyyn ravintolassa tuli maha todella kipeäksi illalla. Lähinnä siis taisi ilmaa kertyä tms. joten konsertista nauttiminen ei ollut aivan helppoa koko aikaa.
Kovasti muksu alkoi jamittelemaan kun musiikki alkoi pauhata, toivottavasti tykkäsi eikä hakannut "Hei lopeta jo!!" -mielessä ;)
Terkuin
Auringonkukka rv 27+0
Omia kuulumisia näin alkuun. Sain kuin sainkin neuvolalääkäriajan, kun tarpeeksi valittelin supisteluista. Tosin eri neuvolaan ja vieraalle lääkärille, mutta se ei haitannut. Kävin siellä tänään ja onneksi kohdunsuun tilanne on ok. Mutta hän oli näkevinään hiivaoireita valkovuodossa, joten passitti mut labraan hiiva ja pissakokeeseen. Viljelyt valmistuu ehkä huomenna mutta viimeistään perjantaina saan kuulla, että oliko jotain tulehdusta. Tulehdustila nimittäin aika hyvin selittäisi näitä tihentyviä supistuksia. Oli kyllä hyvä, että sain lääkäriajan, koska JOS joku tulehdus on päällä, sehän voi aiheuttaa ennenaikaisen syntymisen taikka kohtutulehduksen.
Kativilliinalle sympatiat myös täältä! Mahtaa olla vaikeaa suhtautua miehen sukulaisiin, jos ne on noin ilkeitä. Luulisin, että miehesi kärsii vähintään yhtä paljon. Toivon Auringonkukan tavoin, että tuleva lapsi muuttaisi käsityksiä ja tilanne rauhoittuisi sen verran, että voisitte kuitenkin harvakseltaan tapailla. Ihan jo lapsenkin vuoksi. Mutta tietysti sillä ehdolla, ettei äitiä mollata (ei lapsen kuullen eikä muutenkaan).
On ollut ihanaa tehdä pihatöitä, kun nyt näkee ihan selkeästi, kuinka kiva pihasta lopulta tulee. Loppusuora siis on meneillään. Samoin on yläkerran vessaremontin laita. Siellä ei ole enää kuin viimeistelyjä tekemättä, niin ja peili on ostamatta. Jossain vaiheessa päästään siivoamaan yläkertakin kunnolla ja etsimään vauvanvaatteille ja tarvikkeille omaa paikkaansa.
Ritu rv 29+2
Kerkesinkö jo jossain vaiheessa hehkuttaa viimeisestä yötyövuorosta, mutta täällä taas valvotaan. Eli pomo soitti aamulla ja pyysi vaihtamaan yövuoroon. Ensi viikolla yksi yö myös. Nukuin hyvin päivällä, eikä täällä mitään kovinkummoista säpinää ole joten kai tämä menee kun sitten saa olla vapaalla sunnuntaihin asti. Tänään on ollut vaan vähän massun kiristystä ja "vannemaista" lievää kipua vatsan ympärillä. Toivottavasti ei nyt kovasti vauvaa tressaa. Potkiskeluja on tuntunut hyvin.
Olin viikonloppuna rannikolla äitin helmoissa ja kaikki ajomatkoineen meni mukavasti. Maanantaina oli valmistujaisjuhlat, eli monen vuoden uurastus alkaa oikeasti olla takana. Postissa sain itkuhälyttimen ja sitterin jotka olin huutonetistä huutanut niitä sitten ihastelin :) alkaa olla jo turhaakin tavaraa kasassa.
Mag-gie 25+2
Eilen oli vihdoin tarkistusultra istukan paikasta ja se oli sieltä noussut, niin että alakautta synnyttämään pääsen, jos ei muita ongelmia mahtumisen suhteen ole. Etuseinämässä istukka on, että mitenköhän toimitaan jos sectio tulee? Noh. Turha vielä murehtia.
Kaveri oli viikkoihinsa nähden normaali kokoinen, 1150g. Raskautta kulunut 28+0. Pään ympärys meni viikoilla 28+5, vatsan ympärys 27+3 ja reisimitta 5,1cm. Lyhyt kaveri taitaa tulla =)...
Nyt mahastani ei voi enää erehtyä etteikö raskaana olisi. Hieman ahdistaa painon nousu, vaikka kiloja ei oo tullutkaan kuin 2,5. Mutta tiedän, kun jään kotiin ja aloitan kesäkuun alusta vain osa-aikaisen työt niin kiloja tulee. Lyhyellä ihmisellä kilot vaan näkyy niin heti ja valmiiksi murehdin synnytyksen jälkeistä löysää ja isorintaista olotilaa.
RV:lla 28+1
Ja hyvää huomenta vain!
Koneella ei ole juurikaan tullut istuttua, aurinkoinen keli vetää ulos ja meillä kun tietokoneen näyttö sammahti, on pitänyt sitten vanhan varaläppärin kanssa hoidella nämä pakolliset nettiasioinnit. Tänään käydään sitten uusi kone hakemassa, josko sillä tulisi sitten taas aktiivisemmin käytyä palstaakin lukemassa.
Eilen oli viimeinen äitipoli käynti ja hyvin pikkuinen näytti jakselevan, painoarvioksi saivat 1109 g, eli ihan vastasi viikkoja. Sitä vain jäin ihmettelemään, ettei minulle ole tässä raskaudessa tehty yhtään sisätutkimusta...yleensähän niitä se kolme tehdään. Tosin en nyt tiedä pitääkö tuosta olla niin pahoillaan, en niin välitä tuosta ronklimisesta.
Vauva mukavasti itsestään ilmoittelee päivittäin, kiva on liikkeitä seurata. Ultran mukaan näkyi vielä olevan peppu alhaalla, mutta toivottavasti aikanaan pyörähtää oikein päin. Vauvalla ei ole nyt tullut mitään hankittua, täytyy ensin se äitiyspakkaus odotella, päätös siitä tuli jo viime viikolla.
Maha on tosiaan nyt kasvanut, moni tästä mahasta jo vauvan synnyttäisi. Rinnatkin on taas muuttaneet kokoa, pitäisi jälleen liivikauppaan suunnistaa. Ja edelleen pitäisi saada lopeteltua tuo pienimmän imetys, ehtisi hieman olla taukoa ennen vauvan syntymää. Nyt ollaan saatu imetyksiä vähennettyä 5 kerrasta yhteen, mutta siitäpäs poika ei halua vielä luopua...
Jahas, nyt onkin mentävä isompien kaveriksi...
Anne-Mari rv 28+0
Moikka,
Nyt kyllä on v*tutuskäyrä koholla ja pahasti. Eilen oli se neuvola ja samalla lääkärikäynti. Kaikki muuten OK ja hyvin, mutta lekuri oli sitä mieltä että kohdunkaula (vai kanava?) olisi lyhentynyt ja kohtu/vauva jotenkin laskeutunut. Kohdunsuu oli kiinteä ja kiinni, mutta kaulan mitaksi oli neuvolakorttiin merkannut ainoastaan 1 cm!!! Kohdunpohjan korkeus oli kasvanut vain sentillä viime mittauksesta (3 vko) joten sekin hänen mielestään kertoisi siitä että vauva kyllä kasvaa mutta on valahtanut turhan alas. Viimeksi kyllä oltiinkin lähes yläkäyrällä ja nyt keskikäyrällä, eri mittaaja jne.
Saan ultra-ajan todennäköisesti ensi viikolle, niin silloin tarkistetaan tilanne kunnolla, nyt kun tämä tutkimus tehtiin ainoastaan näppituntumalla. Sain käskyn ottaa rauhallisemmin, jumpalle ei saa mennä eikä pahemmin kanniskella, nostella, kyyristellä. Saikkua ei kirjoittanut kun meinasi että kotona taidan kuitenkin rehkiä enemmän kuin töissä, mikä onkin ihan totta.
Toivottavasti ultrassa kaikki olisi OK, tai edes suht OK, että saisi melko normaalisti olla ja touhuta. Meidän remontti kyllä tarvitsisi kipeästi mun työpanosta, mutta pakko nyt vaan ottaa iisimmin. Uusien kaappien pitäisi saapua tänään ja kaikki on pahasti kesken.
Eilen ei sitten mikään edennytkään mihinkään ku mies laittoi koko illan autoa (katsastus tulossa joten pakko) ja tuli kotiin vasta yhdeksältä. Ja muovimatot odottivat pois repimistä ja mua otti niin kovasti päähän että itkuksi se sitten loppuillasta meni.
Nyt olisi neljän päivän vapaa edessä, mikä tietysti on kivaa, mutta kun pitää varoa noita tekemisiä niin saattaapi mennä hampaitten kiristelyksi.
Joka tapauksessa toivottelen teille oikein mukavaa helatorstaita ja loppuviikkoa!
Terkuin
Auringonkukka rv 27+1
Hei vaan kaikille,
Kävin tuolla lukemassa toukokuisten pinoa. Kylläpä saa vedet silmiin kaikki synnytystarinat. On se varmaan valtava kokemus, syntyi vauva sitten alakautta tai sektiolla. Mulla siis ensimmäinen pienokainen tulossa joten kaikki kovin uutta. Sain vuokrattua itselleni synnytysaltaan, nähtäväksi jää pääseekö siihen ollenkaan vaikka valmiina olisikin. Toivottavasti! Vesi on tärkeä elementti mulle ja uskon (toivon?!) että olisi rentouttava juttu siinä avautumisvaiheessa.
Oletteko muut tehneet mitään tarkkoja synnytystapatoivelistoja tms?
Mulla oli sellainen synnytyspaniikki jo varmaan huhtikuun alussa jolloin piti ottaa asioista paljon selvää ja miettiä että mitä itse toivoisin esim kivunlievityksen suhteen jne. NO, kaikkeahan voi suunnitella mutta tiedän kyllä että tämän synnytyksen suhteen ei voi olla varma mistään. Ja se on kyllä melko pelottavaa. Pieni Nasu vauva potkii kovasti ja säännöllisesti ja niitä liikkeitä tulee kyllä kuunneltua ja seurattua kellon kanssa, jo nyt. Huoli siitä että jokin menisi viimehetkillä pieleen kaivertaa mieltä....... Vaikka täysin normaalisti on sujunut vauvan kehitys tuolla masussa. Se äidin huoli, se alkaa jo siitä plussatestistä. Sen kanssa on vaan opittava elämään....
ps. Tosiaan yksi kätilö sanoi minulle että tyttäret synnyttävät aika samantyyppisesti kuin omat äidit.... Jos mulla siis menee samaan tyyliin kun äitini synnytti esikoistaan, veljeäni, niin 48 tuntia huhkimista tulossa. HUUUUUUUH! Siinä se vesiallas on varmasti jo tarpeen. ( Puhumattakaan siitä että sanotaan että se vesi nopeuttaa sitä avautumista, mikä olisi tässä skeanaariossa ihan vaan plussaa :)
Hunajamanteli ja Nasu 28+5
Moi.
Minä täällä edelleen haukottelen. Paljon pyörin ja valvon öisin, mutta viime yö oli todellakin ennätys - en varmaan nukkunut hyvin hirveitä putkia. Tänän aamuna oli sitten vielä 6:30 kello soimassa, kun piti lähtee äitipolille. Just nukuin 1½h, mutta eipä paljoa auttanut.
Ultrassa oli kaikki hyvin. Pikkunen oli n.1,1kg:a. Virtsassa oli pikkuisen valkuaisia - lähti eteenpäin. Muita raskausmyrkytyksen oireita, kun ei ole niin eivät olleet huolissaan. Soittelevat, jos on jotain virtsassa labrassa käynnin jäljiltä.
Nyt tuli vain omaa napaa, mutta ei jaksa keskittyä oikein lukemiseen yms.
Paala+pikkunen 28+0
Pakko tulla vielä kertomaan että äsken soittivat polilta että pääsen jo perjantaina tarkistusultraan. Hyvä juttu, kyllä se eilinen lääkärikäynti sen verran säikäytti että haluaa lisätietoa mahdollisimman pian. Nyt tietysti ihmettelen tuntemuksia kokoajan, ja äsken juuri taisi olla supistus ainkain maha tuntui kovalta ja sellainen pinkeä olo tuli.
Voiko muuten supistaa vaan toispuoleisesti? Ennen tuota koko mahan kovettumista meinaan oli pari kertaa ainoastaan oikea puoli ihan kovana ja ajattelin lähinnä että vauva puski päätään siihen tjsp.
Mä voisin puolestani toivoa että mun synnytys sujuisi samalla lailla kun äidin synnytykset, molemmat olleet kuulemma helppoja ja suht nopeita, ei kuitenkaan mitään syöksysynnytyksiä. Kun nyt pysyisi kaveri mahassa riittävän pitkään :)
T: Auringonkukka
Ensinnä Kativilliinalle tsemppiä tosi kamalassa tilanteessa miehen suvun kanssa. Huh huh sentään. Ymmärrän täysin, jos et halua miehesi sukua lapsen lähelle. Miten mies pärjää tässä tilanteessa, onko hän sinulle tukena kuitenkin? Toivottavasti tilanne lähtisi selviämään parempaan suuntaan.
Auringonkukalle tsemppiä supisteluiden kanssa. Hyvä, että pääset noin pian ultraan. Usein eri mittaajat saavat aikaiseksi erilaisia mittaustuloksiakin noissa sf-mitoissa sekä sitten myöhemmin vauvaa mitatessa. Kokemusta on molemmista.
Hunajamanteli pohti kovasti synnytystä. Onhan sitä hyvä etukäteen miettiä ja pohdiskella eri vaihtoehtoja synnytystavaksi tai kivunlievitykseksi, mutta tosiaan ei kannata tehdä mitään liian suuria ja ehdottomia suunnitelmia. Asiat kun saattavat mennä sitten ihan toisella tapaa. Ettei jää siitä paha mieli, että synnytys ei mennyt omien toiveiden mukaisesti. Itse en ole tehnyt suurempia suunnitelmia ensimmäiseen synnytykseen, enkä nyt tule tekemään tähän toiseenkaan. Aion mennä fiiliksen mukaan ja kätilöiden mielipidettä kuunnellen. Se meni hyvin ekassakin synnytyksessä. Tarkoituksena pysytellä mahdollisimman rentona - tilanteestahan tämäkin riippuu - ja kuunnella omaa kroppaa. Luomuna en halua edes synnyttää, joten kivunlievitys katsottakoon sitten tilanteen mukaan. Ekassa oli epiduraali, ja se oli siihen hetkeen napakymppi valinta. Ajatuksena oli myös mennä suihkuun tai altaaseen, mutta sillä hetkellä ei tehnyt yhtään mieli. Ja synnytysjakkaraa olisin voinut kokeilla, mutta sekin sitten jäi. Sitä voisi yrittää nyt tässä toisessa synnytyksessä, katsotaan kuinka käy.
Toivottavasti synnytys ei mene niinkuin oman äidin synnytykset: perätila, kestää pitkään ja tekee enemmän kuin kipeää.. Eka synnytys ei ainakaan mennyt niin, toivottavasti ei tämäkään. Itse olen alkanut pelätä, että joudun sektioon. Haluaisin niin kovasti synnyttää alakautta. Pelkään kaikkia leikkauksia jne. ja pitkää toipumista sektiosta - varsinkin hätäsektiosta. Mutta näistähän ei etukäteen voi tietää. Eka synnytys oli kuitenkin aika helppo, siitä jäi tosi hyvät muistot, niin nyt pohdin, että voiko toinen synnytys edes mennä yhtä mukavasti.
Kaikille muillekin vilkutuksia! En muista enempää, mitä piti kommentoida..
Sain sitten sählättyä taas oikein urakalla. Maanantaina sain vihdoin Kelan paperit postiin, niin olinpa unohtanut siitä raskaustodistuksen kokonaan.. Löytyi eilen paperipinosta. Tosi kiva.. Lähetin paperit vielä työpaikalle enkä suoraan Kelaan, joten pitää nyt selvitellä, että minne toimitan tuon todistuksen. Hoh hoijaa.
Vakuutuksen ottaminen vauvalle meni kanssa viime tippaan. Periaatteessa tänään olisi pitänyt olla jo paperit perillä, mutta sain paperit postiin vasta tänään. No, luulisi riittävän, että hakemus on allekirjoitettu ennen 3kk hakurajaa.
Nyt päiväkahville, kun haukotuttaa niin kamalasti.
Penne ja pieni 26+6
Siis kesäloma, jonka perään jatkuu ä-loma.
Tosiaan vaunuja olen käytettynä katsonut. Nyt olis valinta lähes tulkoon tehty: Emmaljungan cross yhdistelmä, duolift kantokassilla. Nyt vaan odottelen myyjältä yhteyden ottoa.
Oma napa: mulla on perjantain se sokru rasitus..Hieman pelottaa josko kuitenkin on jotain, kun tota painoa on tullut paljon ja vauva tuntuu nyt jo isolta. Liikkuessa koko vatsa heiluu ja liikkeet tuntuu joka puolella..No ens viikolla neuvolassa kuulee sit tulokset.
Synnytyksestä oli jo pohdintaa muilla..
Mulla esikoisen kohdalla epiduraali ei auttanut, mut kohdunkaulan puuduten oli hyvä. Toisen kohdalla otin vaan tuon kohdunkaulan puudutteen ja molemmissa hönkäilin ilokaasua, josta olen oksentanu. Joten nyt kolmannella kerralla jätän kyllä ilokaasun pois, mutta kohdunkaulan puudute on varma valinta ;) Keinustuoli ja lämmin kaurapussi on alkuun myös ollut ehdoton avun antaja ja miehen käsi jota sai puristella suppareiden aikana.
Nyt odottelle miehen valmistamaa ruokaa (grillaa pihalla) !
Rv 28+6
Ekana Ememille tsempitykset täältäkin suunnasta, on mukava lukea millä mielin olet uutisen vauvelin ominaisuudesta ottanut vastaan, mukavahan se on että ei kuitenkaan ole mikään terveyttä pahemmin uhkaava juttu... hankala kommentoida tällaista asiaa mutta toivon että ymmärrät :)
Kaitviliinalla ihan mahdoton tilanne! Peukkuja sinnekin että tilanne paranisi...
Omaa napaa:
Oltiin siellä Turkin reissulla nyt männäviikolla, mukavaa oli, lämmintä piisasi ja mahatautikaan ei iskenyt. Tuli sopivasti kierreltyä ja löhöttyä, hyvään saumaan kyllä reissu otettiin. Mutta en kyllä enää tämän pidemmällä raskaudessa matkustaisi, vielä meni kuitenkin niin vaivattomasti. Tulomatkalla Turkin päässä meinasi olla jotain häslinkiä mun lääkärintodistuksen kanssa, mutta pääsinpähän koneeseen kuitenkin :)
Mulle on varmaan iskenyt se keskiraskauden energisyys... jo ennen tuota lomareissua aloittelin pyörälenkit esikoisen istuessa kyytillä ja nyt loman jälkeen piti päästä heti samoihin kuvioihin takaisin. Nautin niiiin siitä kun pääsee pyöräilemään! Tänään otettiinkin sitten urakka ja käytiin tytön kanssa kylillä, meiltä tulee n. 10 km suuntaansa matkaa. Rauhallisesti poljin sykemittaria seuraten, käytiin neuvolassa (kaikki ok, jopa paineet tuollaisen jälkeen 66/109, painoa tullut tähän mennessä itselleni n. 4kg), vähän kaupassa ja sitten kaverin synttäreillä. Tulomatkalla tyttö nukahti saman tien istuimeen, joten päätin polkea vähän pidemmän kautta että tuli riittävästi unta. Mukava päivä kaiken kaikkiaan.
Mutta tähän se energisyys sitten loppuukin, kotihommista olisi kilometrin pituinen lista, etupäässä odottaa ikkunoiden pesu! Mutta siihen lupasikin äitini tulla avuksi katsomaan tyttöä siksi aikaa että jotain saisin tehtyä...
Ihanaa kun lämpenee ja vihertää, vähän kauhulla vain odotan että miten tuskainen kesä massun kera tulee :)
Lämmintä viikonjatkoa kaikille toivottelee
Tolleroinen rv 27+5
Oltiin tiistaina ultrassa kattomassa niitä vauvan munuaisaltaita,mutta niissä ei onneksi enää ollut mitään laajentumista.Vauvan painoarvioksi saatiin nyt 1014 kg eli hieman ois jotenkin rauhoittunut viime viikosta toi vauvan painon lisäys.Johtuukohan siitä,ku mä jätin reilu viikko sit kaikki jätskit,suklaat.lakut ja muut makeat pois listalta.Mulle on tullut painoa jo 10 kg,mutta se on pysynyt samana jo 4 viikkoa!Maanantaina ois taas neuvola,joten siinä sit näkee sen sf-mitan kehityksen.Saa nähdä saanko jotain synnytysvalmennuspapereita sieltä.Ku TYKS:ssä ei enää tehdä ainakaan niitä tutustumiskäyntejä eli enpä tiedä oikein saako täällä mitään valmennuksiakaan enää.Kaikesta säästetään ja Turkukin lomauttaa tänä vuonna vielä melkein kaikki terv.huollon työntekijät pariksi viikoksi.
Ystäväni kävi eilen kylässä pitkästä aikaa ja toi vauvalle pari pukua ja paljon peppupyyhkeitä.Hän sanoi noista vauvan paino-arvioista ettei niitä kannataa tuijottaa yhtään, et ne heittää niin pirusti.Hänellä kolme poikaa ja yhdellä painoarvio heitti kilon:tulikin 4,5 kg vauva,ku mitä ultrassa näkyi.Mä kait vaan olen koko ajan kaikesta niin hermona,ku ekaa odotan näin pitkällä.Ihme kyllä,synnytystä en pelkää yhtään vielä, enkä ole paljon suunnitellutkaan.En ehka halua mitään epiduraalia,ettei loppuis supistukset kesken.En tosiaan tiedä,ehkä aika sit näyttää.Mut toi mun maha vetää kyllä monta kertaa päivässä ihan kovaks.Se on kumma tunne.Kipeätä ei ole tähän mennessä tehnyt.
Joku kertoi fillaroineensa 10 km suuntaansa.Aika mahtavaa,jos vielä noilla viikoilla pystyy noin pitkiin matkoihin.Kyllä mäkin viime lauantaina taisin semmoset 15 km pyöräillä.Täytyy vaan kuunnella kroppaansa mitä se antaa tehdä.Mulla tekee toi kävely enemmän niitä harjoitussupistuksia ku pyöräily.Ja kävelyssä tulee sitä hengästymistäkin.Me asutaan nyt aikamoisen mäen päällä,et tänne kun kiipeää niin kyllä sykkeet on korkealla ja hengästyttää.
Hyvää ja rentouttavaa helatorstaita kaikille näin keskellä viikkoa (melkein).Te,jotka vielä työssä käytte niin saatte tästä hyvän hengähdystauon.Oiskohan tänään joku kirppis auki?Menisköhän kattelemaan.
Ensiksikin kiitos kaikille tsempityksestä!
Tilanne on ihan pikkiriikkisen rauhoittunut, kun ilmoitin miehen suvulle, etten katsele enää hetkeäkään tätä heidän sekoiluaan ja mieskin löi nyrkin pöytään vanhempiensa luona käydessään.
Sovittiin yhteistuumin, että pidetään tässä asiassa nyt päämme ja eletään sen mukaan, ettei lapsi joudu ainakaan sukulaisista kärsimään. Eli ei siis viedä muksuakaan näytille, ellei tilanne rauhoitu täydellisesti ja iljettävä paskanpuhuminen lopu kokonaan.
Itseäni rassaa vaan ihan kamalasti se, että mies on todella ikävässä välikädessä. Minä en halua, että hän joutuu pistämään välit poikki sukulaisiinsa, vaikken itse olekaan siellä suunnilla tervetullut vieras. Oma sukuni asuu 500 kilometrin päässä ja tiedän ihan tarkkaan miten rankkaa on, kun ei ehdi eikä pysty heitä kovin usein näkemään.
Muuten tilanne onkin täällä suunnilla entisellään. Sairausloma jatkuu nyt sitten äitiyslomaan saakka. Ei saa rehkiä, eikä hermoilla, että saadaan vauva pidettyä sisuksissa mahdollisimman pitkälle. Hyvin tuo pieni on onneksi kasvanut, sf-mitta oli maanantaina 26 ja minäkin olen nyt saanut sen kaipaamani vauvamahan ja siirtynyt käyttämään himoitsemiani äitiysvaatteita, vaikka ne vähän löysiä vielä ovatkin. Oma painokin on noussut nyt takaisin lähtöpainoon, joten hyvältä näyttää! Olen tosin syönytkin ihan surutta kaikkea mahdollista mitä mieli tekee. Namia, jätskiä, leivoksia. Ja valtavasti lihaa! Voisin natustaa pihviä joka päivä!
Jospa tämä tästä pian paremmaksi muuttuisi!
Oikein mukavaa pyhäpäivää ja tulevaa viikonloppua kaikille!
kativilliina 26+2 (meni viikot sekaisin viime kerralla... laho pää...)
Huomenta ja hyvää viikon alkua mammat!
Ensin kiitos kaikille tsempityksestä. Minua ei tosiaan tällä hetkellä tuo kampurajalka huolestuta, ja tuskinpa asia muuttuu kun saadaan lisätietoja lastenlääkäriltä. Vielä ei tosin ole aikaa lastenklinikalle annettu. Seuraavan ultra-ajankin jouduin viime viikon lopulla itse soittamaan kun olivat ilmeisesti unohtaneet sen varata. Seuraavaan ultraan pääsen siis ensi viikon torstaina. Ehkä sitten taas saa jotain lisätietoa..
Mag-gie oli mennyt äitiään tapaamaan, toivottavasti reissu meni hyvin.
Nikkuliina: Pitikin tosiaan tuosta tuplista sanoa, että ne teidän tuplat saattaa olla meille ehkä "hienot". Tosiaan meilläkin olisi tarkoitus ostaa minulle auto ja se nielee kyllä rahaa. Tällä hetkellä siis vain miehellä on auto, työsuhde-etuna. Meillä siis on myös tulossa se kolmas lapsi ja rahareikiä riittäisi edelleen.... No, eiköhän ne asiat jotenkin järjesty.
Lisää omaa asiaa: Viime viikolla esikoinen kävi tutustumassa eskariin ja voitte vain kuvitella miten minä hormoonihuuruissani sain pidätellä itkua... Poika ihastui opettajaansa ja olisi halunnut jäädä vielä eskariin leikkimään, joten oikein hyvin käynti sujui.
Tänään mulla puolestaan viimeinen kouluilta. Siis uskomatonta, mutta totta, valmistun kesäkuussa! Tänään hoidan yhden ryhmätyöesityksen ja sitten koittaa vapaus :D JEEEEEEEEEE!!!
Eipä tässä nyt muuta asiaa tule mieleen. Täytynee lähteä ulos lasten kanssa nauttimaan auringosta.
Voikaa hyvin ja nauttikaa keväästä!
T: Emem rv 24+0