Onko muita rannekanavaongelmaisia odottajia ?

Eli siis itselläni on todettu rannekanavaoireyhtymä lievänä jo ennen raskautta. Nyt sitten odottelen, että milloinkas mahdollinen paheneminen tapahtuu.



Hyväksi konstiksi olen havainnut ja saanut kuulla, jos käteen laittaa lastan aina yön ajaksi, jotta käsi pysyy suorassa normaalissa asennossa eli siis normaali rannelasta. Pystyy vaikka itse tekemään kevyen tuen ranteen sisäpuolelle, jotta ranne ei pääse taittumaan alaspäin. Itsellä ainakin helpottanut oiretta pahimpina aikoina ja posistiivista palautetta muiltakin.

jo ensimmäisellä käynnillä, joten menin vieläpä ja hankin ylen kaiken hienon lastan oikeaan käteen, jossa keskisormi on pysyvästi puuduksissa. En ole huomannut, että lastan käytöstä olisi mitään hyötyä, mutta olen silti yrittänyt sitä tunnollisesti käyttää, kun kerran sijoitin 30e sen ostoonkin.....

tosin ei ole diagnosoitu tuolla nimellä. Toista lasta odottaessani äitiyspolilla lääkäri selitti hormoonien vaikutuksen aiheuttavan sen, että niskani oli jumissa sormiin asti, eli kun niskat olivat jotenkin kipeät, vaikutti myös siihen, että sormet olivat ihan puutuneet. En osaa selittää asiaa oikein. Äitiyspolilla lääkäri sanoi sen olevan ihan yleinen vaiva, mutta ei kukaan ollut siitä muu kuullut (neuvolalääkäri tai yksityisen puolen lääkäri). Minulla kesti varsin monta kuukautta synnytyksen jälkeen, että ongelma lähti pois. Oli siis oikeasti vaikeaa ensi kuukausina, kun ei lapsesta saanut kunnolla ottetta, kun osa sormista oli välissä voimattomia. Jouduin nostamaan hassusti pitäen vaatteista kiinni, jotta en olisi lasta pudottanut. Ongelmaa ei siis ollut ihan koko ajan, välissä oli todella pahana, välissä lievempänä, jolloin sormissa oli tunto paremmin.



Höh, enpä tuota muistanutkaan enää. Nyt on 18+5 viikkoja eikä vielä ole tullut samaa ongelmaa eteen. Toivon, ettei tulisikaan, mutta en usko, että pääsisin siitä irti. Minulla alkoi se alunperin esikoisen synnytyksen jälkeen, saattaa olla tosin, että oli jo ennen synnytystä, mutta esikoinen oli varsin pieni ja heittelin häntä paljon ilmaan, sain silloin jännetuppitulehduksen toiseen käteen, jolloin sen puolen käsi oli aika toimintakyvytön useamman kuukaden ajan. Tosin saattaa siis oikeasti olla, että minulla oli samaa ongelmaa jo sitä ennen, mutta en ymmärtänyt asiaa ja pahensin vain tilannetta lasta heittelemällä.



Lastaa en ole koskaan käyttänyt, koska se on käytännössä ollut mahdotonta, kun lasta olen yöllä imettänyt. suurimpana ongelma on itselläni siis ollut synnytyksen jälkeen, jolloin käsiä tarvitsisi enemmän. Täytynee nyt kokeilla lastaa jo ennen synnytystä, jos puutuminen taas alkaa. Itse käytin silkkihuivia yöllä ja toivoin sen auttavan niskaani ja sitä kautta käsiin..

ilmeisesti tosiaan liittyvät tähän vaivaan, mutta ainakin minulle väitettiin, että varsinainen tiukka paikka on juuri ranteessa. Minulla on jo useamman vuoden ajan ollut niska-hartiaseudun lihaksissa ajoittain särkyä ja kireyttä, sillä teen paljon työtä päätteen ääressä. Täytyykin ihan mielenkiinnosta kokeilla, helpottaako se yhtään sormia, jos jumpaa hartiaseutua vaikka kepin kanssa.



Tosi pelottava ajatus, että tätä vaivaa riittäisi vielä pitkälle synnytyksen jälkeen, kun en millään jaksaisi edes raskausaikaa odottaa...

ainakaan minulla ei vielä helpotusta näy. Puutuminen alkoi jo muutaman kuukauden ennen laskettua aikaa ja edelleen tilanne on ihan sama - ehkä vähän lievempi kuin raskauden aikana. Neuvolasta sanoivat, että pahimmillaan voi kestää vuoden, mutta on aika harvinaista. Muutamassa kuukaudessa pitäis hellittää. Aluksi oli tosiaan vaikeaa pukea vauvaa, kun ei nappeja meinannut saada kiinni, mutta nyt onnistuu jo vähän paremmin. Olishan se kiva tuntea jotain sormilla, mutta molemmista käsistä on kolme sormea peukalosta keskisormeen tunnottomat. Banaanin aukaisu kuitenkin onnistuu jo, raskaana se oli melkein mahdotonta ilman veistä... Mulla turvotusta muuten oli hirveä määrä loppuraskaudesta, nyt kaikki on poistunut, mutta eipä se juuri tähän käsiongelmaan auttanut.



-Osse ja tyttö 2,5 vk

ja sitten myös toisinpäin, käden " päälypuoli" siis rystyset vasten pöytää.

Kuvaus kuulostaa ihan äitini vaivalta, hänellä se ei tosin ollut kytköksissä raskauteen, mutta hermot olivat ahtaalla ja esim. kirjoittaminen ja kutominen pahimmillaan täysin mahdotonta. Hän kärsi siitä yli 20 vuotta ja sai mitä ihmeellisimpiä diagnooseja, kunnes joku neurologi lopulta ymmärsi, mistä oli kysymys. Äiti melkein syliin hyppäsi onnesta soikeana, kun ei enää " hulluksi" väitetty.



Vaiva poistui sangen yksinkertaisen leikkauksen myötä, jossa rannetta rukattiin ja hermo pääsi pois pinteestä. Sittemmin samaa vaivaa epäiltiin myös minulla (ei ollut) ja kävin testissä, jossa neula tökättiin lihakseen ja annettiin pieniä sähköiskuja ja mitattiin sitten jollain anturilla, että kulkiko sähkö normaalisti ranteen läpi.



Eli jos vaiva jatkuu raskauden jälkeenkin, niin menkää neurologin juttusille, vaiva on aika tavallinen. Äidin tapauksen (äidin kädet leikattiin jo 80-luvun alussa) jälkeen olen kuullut monesta vastaavasta, mm. siskon anopilta ranteet leikattiin.



:) ONNANNAA

ilmeisesti katkaistaan ranteessa kulkeva nivelside, jotta hermo saa tilaa ja pääsee pinteestä. Näitä testejä, joiden perusteella vaiva diagnosoidaan, tehdään myös kunnallisella puolella, mutta jonot on niin valtavat, kun ei tätä pidetä kiireellisenä tarpeena, että nopeammin pääsee eteenpäin, kun suostuu maksamaan yksityisestä.



Oli lohduttavaa kuulla, että joku on kärsinyt 20v. ja saanut vielä sen jälkeen leikkauksella avun, sillä joillakin nettisivuilla peloteltiin, ettei leikkaukskaan välttämättä enää auta, mikäli vaivan on annettu jatkua hoitamattomana liian pitkään.



Tänään on taas ollut niin surkea päivä käsien kanssa, että melkein on pitänyt itkua vääntää, vaikka ei se mitään auta.



Nyt kun sais vielä jonkun poppakonstin peliin, jolla vaiva helpottaisi...!



kirsi-mama rv 28+6