^^^^^^Toukotoiveet vko 9^^^^^^

Uusi viikko taas alkoi. Olen aina ollut kirjoittelemassa vasta loppuviikosta, joten ajattelin että kerrankin aloitan koko pinon!



Eipä tässä mitään kummempia kuulumisia. Vatsa alkaa painamaan päivä päivältä enemmän. Nyt huomaa kun tyttöä kanniskelee, että aika nopeasti vatsaa alkaa painamaan ja supistelemaan. Töissäkin jouduin torstaina menemään hetkeksi vaakatasoon kun kolotti ikävästi. Oli normaalia pidempi työpäivä ja illaksi oli tiedossa meno (käytiin työkavereiden kanssa syömässä). Mutta huono olo meni onneksi lepäämällä ohi.



Sisarusrattaat ostettiin käytettyinä viime lauantaina. Rattaat ovat nyt sitten Brion Double Wave-malliset. Mukaan saatiin myös pehmeä koppa, johon vauvan voi laittaa makoilemaan. Vahvana kriteerinä tämän mallin valintaan oli niiden käytettävyys hiekkateillä ja näillä kyllä pitäisi pystyä lenkkejä vetämään ilman että lasten sisuskalut asettautuisivat joka reissulla uusiin asemiin!



Naapurilta olen saanut vaatteita ja kestovaippoja, omastakin takaa niitä löytyy, joten enää sänky uupuu. Ja sekin tulee esikoiselle, nykyinen pinnasänky kun on pienenpuoleinen ja sopii paremmin vauvalle. Sänky on kyllä valmiiksi katsottu, se vain pitäisi noutaa.



Tasan viisi viikkoa mammaloman alkuun! Kyllä tässä jo päiviä lasketaan ja kevättä odotetaan... Ei no, nyt vatsa kurisee siihen malliin että pitää mennä syömään. Kerrankin tuli lyhyt viesti!



Oikein aurinkoista viikkoa teille kaikille!



-marvik- ja Touko rv 30 (viimeinen kymmenys!!)



PS. Callawaylle: Uranvaihto on alkanut kovasti mietityttämään viime aikoina... Teetkö konsultointia myös mammaloman aikana?

täällä alkaa viikko toivon merkeissä..

meinaan että olen mahataudissa ollut, lauantana alkoi rajusti, eilen vielä yökkäsin ja täänään jopa neste sisällä pysyny.kuume nousi eilen 39 asteeseen et se kuume ja oksentelu ei ollu kiva yhdistelmä. siihen lisäksi vielä alkoi supistelut kun yökkäytti niin pahasti et hyi. mies jo säihkähti kun kuumassa suihkussa lauloin synntys laulua helpottaakseni oloa, mut onneksi se rauhoittui, kyl itse säikähti kans et ei saa olla tottaet supistaa niin kivuliaasti. onneksi asettui iltaan mennessä. nyt vaan lepäilen ja olen. lapset kaikki alkoi viime yönä oksentaa ja mies oli samasa taudissa enne mua.



niin ja viime perjantaina sain saikkua äippäloman alkuun 15.4 asti, väsymyksen jauupumuksen sekä ennenaikaisten supistusten vuoksi. täytyy vaan yrittää unohtaa työpaineet ja koko työpaikka, tosin vielä on edessä taistelua myynti provikoista ja liitoissa asioimista... hmm.,. no eiköhän siitä selviä..



keskiviikkona ois sokerirasitus, se ei ole kivaa mulla koskaan ollu, tulee oksettava olo ja saan aina makoilla siellä. mut aina ollut arvot hyvät.



paavo liikkuu hyvin masussa ja mukava tuntee sen liikeet. niitä aina yöt kuuntelen jos ei unta saa tai uni loppuu siihen pariin tuntiin.



ei tänne mitään ihmeempää kuulu, kunhan tää mahatauti rumba saadaan ohi niin helpottaa kummasti.ja onhan tuon koululaisen hiihtoloma, sekin menee sairastaessa niinkuin sillä neidillä aina kaikki lomat.



mut minä menen köllimään, ei pystyssä olo tunnu hyvältä vieläkään..



korasa 27+2

Olipas mukava lukea viime viikon pinosta teidän muiden nimipohdintoja tulevalle vauvalle. Minusta teillä kaikilla oli oikein kivoja nimiä mietinnässä, niin tytöille kuin pojillekin. Päänvaivaa se kyllä näyttää monelle teettävän, mutta eipähän ainakaan tarvitse tuntea olevansa ainut. MIIMI kyseli siitä meidän neuvolalääkäristä ja kyllä mulle tosiaan tulee aina sellainen olo, ettei se kuuntele yhtään mitä sille sanon tai sitten se ei ymmärrä. Ihme touhua tuo sinunkin närästyslääke juttu. Varmaan luuli, että sulla on jotain ihan normaalia raskauteen liittyvää närästystä, eikä ymmärtänyt, että joudut ihan tosissaan oksentamaan.



Oli muuten aivan karmea keli eilen kun ajelin Jyväskylästä kotiin. Loppumatkasta ei uskaltanut edes ohituskaistalla lähteä ohittamaan, kun tuuli kiepsutti niin rankasti lunta. Normaalisti tykkään autoilla ja reissata, mutta eilen toivoin vain, että olisin jo kotona. Jännä miten tuo alle kahden tunnin istuminenkin alkaa olla jo liikaa mahalle. Jouduin jatkuvasti oikomaan asentoa kun tuntui niin pahalle. Pysähtyä kai olisi pitänyt, mutta ei tullut kyllä siinä pyryssä mieleenkään. Onneksi kuitenkin selvittiin ehjinä kotiin, vaikka välillä meinasi usko loppua. Nyt sitten pitäisi taas kehitellä jotain puuhasteltavaa täällä kotona, mutta vaikeuksia tuottaa sekin.



Masukki potkii jo niin paljon kylkiluihin, että herään yöllä useamman kerran sen takia. Onko muilla mitään tuntemuksia tai tietoa miten päin kaveri mahassa köllöttää?? Onko kääntynyt jo ihan selvästi vai vieläkö heittää kuperkeikkaa? Mies oli viimeyönä herännyt kun olin sätkinyt kummallisesti. Oli sitten laittanut käden mahalle ja kauheita kumautuksia oli tullut nahan alta. Sanoikin aamulla, ettei se ihme ole jos tuohon herää. Jotenkin se kaikki on kuitenkin niin ihanaa, ettei sitä epämiellyttävyyttä edes halua ajtella. Tietää ainakin, että pikkuinen on taas kasvanut roimasti ja voi hyvin.



Ihmeellistä ajatella miten lähellä synnytys jo alkaa olemaan. Luulen, että alan jo 6 viikon päästä pakkaamaan sairaalakassiakin kasaan ja odottamaan lähtöä. Voi miten jännittävä se lähdön hetki tuleekaan olemaan. Se kun ihan oikeasti tajuaa, että nyt sitä mennään. Synnärin kyltit siintää edessä ja mies on ihan täpinöissään. Oi, että kun voikin odottaa niin sitä kaikkea ja varsinkin sitä pikkuisen ensitapaamista. Ja sitä, miten mies reagoi kaikkeen siihen. Oikein sydän pakahtuu kun ajattelee pikkuisen ensimmäisiä hetkiä isin sylissä, eikä siltikään voi kuvitella mitä se sitten on.



Ja nyt pudotus maanpinnalle noista pivilinnoista...tuli nimittäin viikonloppuna äitini kanssa puheeksi, ettei hänellä ollut kummassakaan synnytyksessä irronnut istukka. Miten on, onko minulla suurempi riski ettei se myöskään iroa?? Saattaa vaikuttaa jostain typerältä kysymykseltä, koska ei kai tuo nyt perinnöllistä ole, mutta onko kokemuksia?? Veljeni synnytyksessä istukka oli leikattu, mutta minusta se oli ihan sanatarkasti jouduttu repimään. Äitini oli menettänyt tosi paljon verta ja toipuminen oli kuulema kestänyt kauan. Nyt sitten aloinkin miettiä, kannattaisiko asiasta mainita esim. neuvolassa tai jotain?



Epä tässä tällä kertaa taas muuta. Lähden juhlistamaan pyöreitä kymmeniä äippäpakkauksen haun merkeissä. Oli tullut postiin perjantaina :)



Terv. Rice + pikkune rv 30 tasan!!

Kauheeta kyllä kuinka äkkiä aika menee, tosiaan viimeiset 10 viikkoa käsillä ja vauva on hyvin pian todellinen! Ahdistus tässä jo kohta iskee, kun kaikki asiat kotona on vielä niin kesken ja kaikki "pikkuasiat" vauvalle on hankkimatta, kuten tuttipullot ja vaipat. Noh, mutta toivon, että vielä ei hätää.



Flunssasta nyt kärsin, mutta koska kuumetta ei ole noussut niin töihin olen raahautunut vaikka väsyttää niin vietävästi ja veto on poissa. Äitiysloman alkuun 5 viikkoa, en malta odottaa.



Tännekkin kovasti odotellaan jo äitiyspakkausta saapuvaksi, sen lisäksi ei oikeastaan löydy vielä kaapista kuin yhdet potkuhousut. Kauheasti mitään en vielä halua edes ostella, kun ei tiedetä kumpi tulossa, enkä pelkkään beigeen en halua pikkuista pukea :)



Maha on kovana lähes jatkuvasti, mutta en ota näistä supisteluista nyt huolta, koska eivät ole kivuliaita vaikkakin epämukavia.



Kaikki täällä hehkuttaa kuinka kovasti vauva potkii ja touhuaa, itsellä tulee välillä vähän ahdistava olo, kun meillä pikkuinen on aika vähäliikkeinen taikka sitten niin sulava liikkeissään, ettei äiti tunne niitä. Oikeastaan vaan iltaisin 10-11 aikaan tunnen touhut selkeästi, mutta muuten koko päivän on hiljaista ja sitten tuleekin jo tarve töniä vatsaa, että ollaanko siellä viellä mukana.



Kiinnostaisi muuten tietää, että minkälaisia painoarviota olette saaneet näillä viikoilla? Meillä seuraavan painoarvion saa vasta viikolla 36 ja edellinen oli viikolla 21 ja silloin meidän pikkuisella oli painoa 333g.



Hyvää alkanutta viikkoa,



kesäheinä + juniori 29+2

Täytyy heti purkaa mieltään kun ottaa niin päähän..



Eilisen illan supisti viiden minuutin välein ja oli tosi kipeitä. Alavatsaa ja alaselkää särki ihan hirveästi. En päässyt kävelemään ja tuntui että silmissä sumeni. Vessassa sain käytyä pari kertaa. Huilasin koko illan, onneksi mies hoiti pojan. (Hän syntyi aikanaan yli kuukauden etuajassa). Onneksi makaaminen sängyssä helpotti ja sain nukuttua pätkiä yöllä. Kamalaa kun ei tiedä olisiko illalla pitänyt jo lähteä synnärille että saisivat laittaa supistusten estolääkitystä? Onneksi supistukset on nyt aamulla lievempiä eikä satu niin paljon. Alaselkä on vaan tosi kipeä.



Soitin neuvolaan ja arvatkaa mitä siellä sanottiin? Mene töihin ja katotaan loppuviikosta jos olisi lääkäriaikaa, niin katotaan mikä on tilanne. Kysyin että enkö voi tulla käymään ja voisiko terveydenhoitaja laittaa huilaamaan kotiin. Hän sanoi vain että ei voi, tarvitaan lääkäri. Ja että onpa erikoisia kipuja.. Alkoi suututtaa ihan hirveästi. Varsinkin kun tietävät että eka lähti syntymään muutama viikko tästä..



Varasin ajan yksityiselle lääkärille täksi päiväksi. Suoraan sanottuna en uskalla liikkua kuin vessaan ja keittiöön, saati mennä töihin!



Puolukka 29+5

siis olin ihan et täh!!! kun luin viestisi.

eikö oikeesti voi ottaa tosissaan neuvolassa sinua ja supistuksia, viikkoja kuitenkin niin vähän ja sais vielä repussa kasvaa. ja kun tiedossa et toisen olet saanut kanssa vähäisillä viikoilla..



käy ihmeessä siel yksityisellä, tai oisit vaan menny oman sairaalan päivystykseen tai äitipolille näytille. meillä ainakin ollaan aina neuvolassa et mene äitipolille tarksituttaa.

ja minä jäin jo 2,5 kk ennen äippälomaa saikulle ja olen loppuun asti väsymyksen ja uupumuksen ja ennenaikaisten supistusten vuoksi. vaikka sinänsä kohdunsuun tilanne ei ole vakavan hälyttävä mut varman päälle kuten lääkäri sanoi.



käy kertoo mitä yksityisellä tuumivat, ja pyydä saikkua jos olo on huono ja tuntuu vähänkään siltä.

tuo aikasempikin synnytys kun on jo merkki et riskillä ei kannata pelata, ja toivoo et levolla menis ohi ja pieni sais kasvaa.



en vaan ymmäärrä joidenkin neuvola tätien suhtutumista, mut mehän ollaaan eerilaisia eikä aiba tarvii ymmärtääkään

:D

tässä töissä tauolla kirjottelen,vielä pitäis tämä + kaksi viikkoa jaksaa töissä,eli ei enää kauaa!!jippii!

Itsellä alkaa väsymys painaa taas näin loppuraskaudesta,alkuraskaudesta oli myös kamalan väsynyt,nyt on taas sellanen fiilis että voisin vaan olla kotona ja nukkua nukkua ja nukkua. yksi tuttu asiakas sanoi töissä että mahani on laskeutunut alemmas! apua,onko,itse sitä ei niin huomaa kun joka päivä tuijottelee mutta taitaa se olla..tänään tuli Rv 28 tasan,toivottavasti vauva ei nyt ihan vielä kuuakuteen ainakaan synny! suppareita ei ole kummemmin tullu,joskus kauppa kassia kantaessa,mutta ne ei ole yhtään kipeitä.



Täällä osa miettii että koska pakkailee kassia sairaalaan ja jotkut meinas vasta ihan loppu metreillä,itse ajattelin jo heti äippälomalle jäätyäni,eli silloin olen rv 31,ehkä olen hätäinen??:P mutta haluan että kaikki on valmiina ja saan nauttia äippälomasta!



lisäksi lähden heti äippäloman alettua savoon päin,olen sieltä kotoisin,sinne busilla menee 3,5 hn. olen siellä viikon ainakin,mies jää kotia:D! mietin sitäkin että mitä jos vauva päättää syntyä jo aikaisilla viikoilla ja syntyykin siellä! se se olisikin ku soittasin miehelle et alkaa tulee bussilla kaukalon kanssa,meillä ei nyt autoa ole saatavilla..luin jostain että vauva olisi jo kyspä syntymään 32 viikoilla,siis että keuhkot ja muutkin elimet alkaisvat olla jo kypsiä,tiedä sitten,kun kuitenkin tuo keskos raja on 36 viikoille..?

Eilen oli kontrolliultra ja kaikki oli vauvalla kunnossa, ihanaa. :) Painoa oli pikkuisella nyt 1500g, mikä oli ihan, ihan vähän keskikäyrän alapuolella. Pitkän harkinnan jälkeen kysäisimme sukupuoltakin, mutta hih, vauvapa halusi säilyttää salaisuutensa, joten siihen on nyt meidän tyytyminen. Vauva istui jalat koukussa ja käsikin vielä siellä jalkojen välissä, joten aika mahdotonta oli sukupuolta siis kurkkia. ;) Eli joo, tämä tapaus istuu edelleen ja lääkärin mukaan tuskin kääntyykään, kun esikoinenkin oli perätilassa loppuun saakka.. On kai vaan hyväksyttävä, että mun sisälläni on parempi istua kuin olla pää alaspäin. :( Ahdistavaa, mutta onneksi tässä on nyt hyvin aikaa taas pohtia sektion ja "jalat edellä"-synnytyksen välillä.



Laakli, kavereiden vauva syntyi 32+2, lapsivedet menivät yllättäen tasan 30+0. Kaksi viikkoa ystävä siis makasi sairaalassa ja synnytystä esteltiin juuri tuonne 32 viikolle asti, kun silloin vauvalla on tosiaan kaikki elimet silloin "tarpeeksi" kypsiä ja tämän jälkeen vauva keskittyy pääosin keräämään painoa. Viiden viikon ikäisenä vauva pääsi jo kotiin, kunhan painoa oli tullut tarpeeksi ja syöminen sujui ilman letkua.



Rice, hurjalta kuullosti teidän ajoreissu. Itse olen joskus ajanut hurjassa myrskyssä Hämeenlinnaan ja pelännyt koko matkan.. Huii, vieläkin tulee kylmiä väreitä kun sitä reissua muistelen. Ihanaa, että en ole ainoa, joka kokee meidän nla-lääkärin käyttäytymisen hieman oudoksi. ;) Meinasin jo soittaa neuvolaan viime viikolla ja valittaa omalle nlatädille lääkäristä, mutta en sitten kehdannutkaan.. Ensi viikolla voinkin sitten kertoa ihan naamatusten. ;)



Oksentaminen jatkuu täällä edelleen, rasittavaa, mutta tähänkin alkaa kummasti tottua. Hyviäkin päiviä onneksi on, joten ihan kuihtunut en ole, vaikka paino onkin aika lailla laskenut. Onneksi eilen tuli ultrassa todistettua, että vauva voi hyvin, joten tuskinpa tämä mitään hurjan vaarallista on, ihan tavallista raskauspahoinvointia vaan. Seuraava kontrolli onkin jo rv34 ja sairaalan synnytystapa-arvio rv35-36, joten (toivottavasti )moneen otteeseen vielä pääsen vauvaa kurkkimaan, ennen kuin vihdoin oikeasti tapaamme.



Miimi, 30+2

Kesäheinä: Olen ymmärtänyt, että on hirveän yksilöllistä tuo vauvojen liikehdintä. Muistaakseni vaihtelee 5-50 liikettä/tunti. Liikelaskennassa pitäis tuntea 10 liikettä/1h, mutta liikelaskentaakin kannattaa tehdä vasta kun huomaa jonain päivänä liikkumisen poikkeavan normaalista. Voihan olla, että vauvakin on sellaisessa asennossa, ettei liikkeet niin voimakkaana tunnu. Yksilöitähän nuo ovat ja luulen, että äiti tietää parhaiten. :)



Puolukka: Siis aivan kökköä touhua sinun neuvolassasi. Meillä th todellakin kirjoittaa sairaslomaa, eikä siellä tarvitse edes näyttäytyä, riittää kun soittaa. Ja tuollainen syy vielä niin luulisi, että olisi käskenyt kipin kapin lepoon. Onneksi pääset kuitenkin sinne yksityiselle, josko siellä ymmärrettäisiin asian todellinen laita. Voimia kovasti!!



Laakli: Sairaalakassista....minä pidin jopa itseäni liian aikaisin touhuavana kun suunnittelin kassin pakkaamista viikolla 36. Tuli vain sellainen olo, että olen varmaan silloin jo pakkailemassa, mutta saattaa sekin siirtyä jos mitään ennusmerkkejä ei ole. Kyllähän kassia saa pakata milloin haluaa, vaikka sitten viikolla 31 jos se tuntuu itsestä hyvälle. Minulla kyllä ei ole vielä edes hankittuna kassin sisältöä...imetysliivejäkään en ole vielä edes käynyt etsimässä, enkä kyllä vielä synnyttämään ole moneen viikkoon suunnitellut menevänikään. Antaa pikkuisen kasvaa rauhassa ensin.

Tuosta vauvan kypsyydestä ulkomaailmaan...sekin taitaa olla hyvin yksilöllistä. Kyllähän niitä pienokaisia pystytään nykyisin pelastamaan jo rv24 lähtien, mutta eiväthän ne vielä valmiita maailmaan ole. Viikolla 32 olisi kyllä jo varmat mahdollisuudet selvitä, mutta apua siihenkin varmasti tarvittaisiin. Toivotaan nyt, että kaikki pääsisivät ainakin sinne viikolle 36 asti.



Miimi: Onneksi pahoinvoinnista huolimatta teidän pikkuisella on kaikki hyvin. Tosi ikävää kyllä, että pieni oli jalat menosuuntaan, mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa kääntyäkin. Toivotaan, että pääset kokemaan altiesynnytksen sektion sijaan, mutta hyvä kuitenkin pohtia sitä synnytystapaakin ihan rauhassa. Ja samahan se miten syntyy, kunhan kaikki menee vain hyvin.



Painoarvisosta piti vielä sanoa. Olikos se Kesäheinä joka sitä kyseli. Meillä viikolla 20 painoarvio oli 330 g, tänään käsikopelolla lääkäri arvioi painoa n. 1400-1500 g, mutta se seuraava oikea painoarvio lienee meilläkin vasta ihan loppumetreillä. Huimasti kuitenkin kasvanut 10 viikossa tuo pikkuinen. Varsinkin jos miettii, että ensimmäisen 20 viikkon aikana oli tullut kokoa se 330 g ja nyt 10 viikossa n. 1000 g. Niinhän sen kasvun kyllä kuuluukin mennä, mutta jännä juttu silti...



ON: Kävin taas tänään neuvolalääkärillä. Ihan vaan th:n lisäksi katsottiin vähän supistusten vaikutusta yms. Kaikki hyvin. Verenpaineet vähän koholla ja sitten pissassa oli merkkejä tulehduksesta. Ei kuitenkaan löytynyt mitään tulehdusta konkreettisesti, joten laitettiin viikon kestäneen flunssani piikkiin. Painoa oli tullut 500 g/viikko eli nousee, nousee. Nyt tullut tasan 10 kiloa! Lähtöpaino oli 53 kg ja nyt oli tasan 63 kg...jaiks!! Unohdin mainita th:lle siitä istukkajutusta, mutta lieneekö sillä edes mitään konkreettista merkitystä. Taidan kuitenkin mainita ensi kerralla. Olo on muuten tosi energinen taas. Ajattelin siivota vaatehuoneen huomenna ja tänään pitäisi tehdä muutama laskiasipulla, ihan vaan itselle ja miehelle. Nyt aloin myös tosissani metsästämään sitä lipastoa, jossa hoitotaso päällä, niin saan alkaa pesemään jo pieniä nuttujakin valmiiksi. On se ihmeellinen tämä ihmismieli..välillä olen ihan hajoamispisteessä täällä kotona yksinäni ja välillä nautin tästä suunnattomasti. Raskaudesta olen nauttinut melkeinpä alusta alkaen ja nyt tuntuu oikein ekstraihanalta!! Katsotaan miten on huomenna...;o)



Pullantuoksuista laskiaistiistaita kaikille!



Terv. Rice + pikkune rv 30+1

Tässä minunkin kuulumisia kerrankin heti alkuviikosta. Eilen oli mulla äitiyspolikäynti, ultra sekä lääkäriaika. Tarkoituksena oli siis omalta osaltani puhua siitä synnytyspelosta, jonka sitten nuorehko lääkäri käänsikin alatiesynnytyksen edut vastaan sektion haitat -käynniksi. Ensimmäisessä synnytyksessä revenneillä on 8% mahdollisuus revetä uudelleen toisessa synnytyksessä, kun taas 92% ei tule repeämiä lainkaan. Joten, osakseni jäi siis lääkärin osalta toivoa, että kuuluisin tuohon 8% joukkoon ja miettiä vielä omaa päätöstäni. Varattiin toki kunnollinen käynti sype-kätilölle kuukauden päähän sekä uusi lääkäriaika, ja jos oikein vaatimalla vaadin sektiota niin sitten voisin mahdollisesti sen saada. Aivan silmät kosteina siellä istuin lääkäriä vastapäätä kun tuntui, ettei taaskaan saa omille ajatuksilleen mitään vastakaikua. Ultrassa kaikki oli hyvin, viikot 29 ja painoarvio oli 1600g. Verenpaine oli huipussaan kahden mittauksen jälkeenkin, jonka jo tiesinkin etukäteen, mutta onneksi oli näyttää oma mittausvihko, jossa siis arvot kohdillaan :)



Teen nyt ajatustyötä alatiesynnytys/sektio -asetelmalla, voi kumpa joku auttaa voisi omien ajatuksiensa/kokemuksiensa kanssa. Kummassakin on omat riskinsä/etunsa. Ehkä tässä ajatukset vielä kypsyy päivien myötä.



Töitä olisi tosiaan jäljellä enää se reilu kaksi viikkoa, sitten alkaa vauvan loppujen tavaroiden hankinta. Tosiaankaan en ole tullut ajatelleeksi koko sairaalakassin sisältöä vielä yhtään. Ajatella, jos vauva päättäisikin syntyä nyt ennen aikojaan ja ei olisikaan mitään pakattuna. No, kaippa se mies jotain osaisi pakata sairaalaan mukaan jälkeenpäin.



Kiva on huomata, että toukokuiset ovat nyt innostuneet kirjoittamaan kuulumisia. Kiva todellakin lukea muiden kokemuksia ja ajatuksia.



Nyt tuli mies ja poika kyläreissulta kotiin, joten täytynee lähteä iltapalan laittoon. Ja ainiin, huomenna hammaskiven poistoon, sekin kokemus vielä kokea! :)



t. Iippalainen 29+3

Alkoi maanantaina lomaviikko ja lapsetkin vein nyt alkuviikosta pariksi päiväksi päiväkotiin jotta saisin oikein kunnolla lepäillä,ja todella olenkin vain pari päivää suunnilleen Nukkunut... missähän lie se minun energisyyteni jota odottelin jossain vaiheessa raskautta tulevaksi..;) Kolmas raskaus näyttää vievän enemmän voimia tai sitten se on tuo ikä:)) Noh jokatapauksessa on ollu ihana päivällä vaan nukkua.



Eilen ajattelin "reippailla" ja hakea lapset päiväkodista kävellen (matkaa n.1,5km!),otin vielä stigan mukaan jotta voisin sitten varovasti vetää jos jompi kumpi lapsista väsähtää matkalla...hyvä ajatus sinänsä, mutta jo menomatkalla hyytyi reipas kävely aika nopeesti etana vauhtiin ja viime metreillä oli pakko soittaa onneksi lähellä asuvalle äidilleni että tulee meidät päiväkodin pihasta koukkaamaan... alavatsaan painoi hurjasti ja häpyliitoksia oikei vihloi. Kunnialla selvittiin kuitenkin kotiin ja ilta menikin sitten lepäillessä ja maha kovana:( Ei siis näytä tuo kävely enään mulle sopivan tai sitten täytyy tallustaa oooikein rauhallisesti.

Tuona iltana vauva oli aivan mahdottomalla liikekannalla ja illallakin sängyssä mieskin oikein ihmetteli että tuntuu tulevan vatsanahasta läpi..meillä siis pikkuinen tuntuu kyllä vielä ahkeraan heittävän kuperkeikkaa vatsassa.En nyt oikein tällähetkellä tiedä kummin päin masussa oleilee..



Vielä noista liikkeistä sen verran että minun kohdallani on kahdessa edellisessä raskaudessa asukit olleet huomattavasti minimaalisemmalla liikekannalla kuin nyt tämä asukki,joten ei kannata huolia!



Odottelin minäkin innolla milloin päätökset kelalta saapuvat,on kuitenkin jo kolmisen viikkoa kun paperit työnantajalle vein.. olisi niin mukava se äitiyspakkauskin saada:)

Mulla on hankkimatta vielä vaikka mitä tulokkaalle,ja itsellenikin esim.imetysliivejä ei ole lainkaan,maitosuojuksia tms,,,mutta ajattelin vasta sitten lähempänä äitiyslomaa niitä käydä ostamassa.Itse asiassa en ole kovinkaan paljoa jaksanut kaupoilla juosta,hyvä kun ruokaostoksista selviää..



Esikoisella ja kuopuksella on uimakoulut meneillään ja torstaina lähdemme sinne Aulangon kylpylään joten tulee ihan urakalla lapsille uintia:) Ihanaa!



Huomiseksi tänne etelään luvattu aurinkoa,sitä odotellessa!



t.Ansku rv 28+3 suunnilleen...

Oih ankuliini,miänikin tahdon kylypylään! en vaan kehtaa ruhoan viedä sinne näytille:D(tuskinpa sitä nyt kukaan kyyläisi,ja ketä nyt kiinnostaa,mutta omassa päässä taitaa olla tuo vika kun noin ajattelen)



Minä olen myös huomannut nyt viime viikkoina että vauva liikkuu paljon aktiivisemmin kuin ennen,etenkin iltaisin möyrii ja hyppii ja pomppii (siltä todella tuntuu) vähän väliä,hetken huilii ja sitten taas alkaa armoton ralli;D ja minua naurattaa katesella sen touhuja kun mahanahka venyy :P kuulemma kuuluu näihin viikkoihin tuo vilkkaus,aivotoiminta vaatii liikettä kehittyäkseen vai mitenhän se meni:)



noh mutta nyt taidan jatkaa töitä,vielä olisi tämä + kaksi viikkoa,sitten äippälomalle:))!



laakli ja mahanasukki rv 28+1<3

sokerirasitus tehty ja olo on mitä huonoin tuon kokemuksen jälkeen. tulokset saan vasta huomenna kun soitan. samalla kävin neuvolassa ja sydän sykkii sitä 120-130 tahtia ja sf mitta oli 27. paino oli kk.ssa tippunu -1kg, osin varmaan mahataudista johtuen..



eilen iltana alkoi kamalat kivut alapäässä ja se säteili alaselkään ja jalkojen sisä osiin.kävelin pitkin taloa käveli taloa ulkona ympäri , saunoin kaks kertaa ja tuska oli kamala. aamu kolmeen asti urvotin ilta seiskasta. se alkoi kuuden aikaa jo istuessa tuntuumaan oudolta. mies oli et toi näyttää jo liian tutulta et hän muistaa nähneensä mut viiemsk synnärille lähtiessä olevan siinä kunnossa.

kielsin kaiken ja totta puhuen pelotti aika lailla kun tunsi et nyt ei hyvin mene. päätin kuitenkin koittaa nukkuu ja heräsin välillä kiristävään mahaan ja jalkojen särkyyn ja puuskutin. aamulla tietenkin väsytti senkin eestä ja maha on ihan arka. neuvola täti sanoi et seuraa jos tulee kerra vielä tuo kipu ja supitukset ni sit sairaalaan. viikkoja on niin vähän. ja todella toivon et sinne toukokuun lopppun asti mennään et saisin pienen kotiin parissa päivässä.

mutta kyllä säikäytti tosiaan eikkä olo ole vieläkään iha nnormaali varovainen pitää ola liikkeissään.



puolukkaa jäin kaipaa, mitä sanoi yksityisellä, jäi niin mieleen se kertomasi aikaisempi synnytys ja nuo oireet ja se neuvolasoitto.



läjden pötköttää ja lepää sitä tarvii nyt



korasa 27+4

Olipas taas paljon luettavaa. Kiva!



Marvikille sen verran että aion jatkaa jollain tavalla työntekoa kun se kerran on mahdollista. Syksyllä otan varmaan useampiakin asiakkaita niin saa aivoille toimintaa. Jatketaan kirjoittelua tuolla vauvapuolella sitten niin yhteys pysyy ja minä valmennan ihan ketä vain kuka apua tarvitsee. Uranvaihdossa valmentaja on tosi hyvä apulainen. :)



MIten Puolukan masussa jaksellaan?? Aika hurjalta kuullosti tuo neuvolajuttu.



Ja iippalaisen juttu kanssa. Tosi tylsää kun lääkärit päättää valmiiksi mikä on parasta kenellekin. Kaikilla on oma lähtökohtansa kaikkeen. Varmasti kannattaa mennä käymään siellä sype kätilöllä jotta saa rauhassa kertoa omat tunnot ja siellä niitä käsittääkseni tosi kivasti kuunnellaan.



Täytyy sanoa että kun kuuntelee noita sektio juttuja niin ei se aina niin kivuliasta ja vaikeaa oli se sektiosta toipuminen. Mun paras ystäväni on leikattu nyt kolmesti ja joka kerralla hän on toipunut melkein yhtä nopsaan kun minä alatie synnytyksestä ja minä toivun nopeasti. Nyt vika kerta kesti ehkä vähän kauemmin mutta tosi hyvin meni silti. Ei se ole 100 % sanottu että aina leikkauksen jälkeen ollaan monta päivää vuoteessa ja tosi kipeänä. Muitakin tarinoita on!! :) Toki usein on kivuliasta ja kestää, muttei aina. Sen tuppaa unohtamaan helposti.



Mun masussa on taas niin tajutonta menoa ettei ole tosikaan. TUntuu että vauvaa pyörittelee päätänsä ihan tuolla alhaalla ja monottelee kylkiin minkä ehtii. Supisteluja on myös tosi paljon ja eilen taas kun tuossa sohvalla masu kovettui niin samalla tuntui kummallinen naksaus. Ajattelin jo että mitä kummaa, mutta kaikki tuntuu normaalilta. On kiva lukea että vähän yhdellä jos toisella supistelee ja juilii paikka jos toinenkin, niin jotenkin ei itse ole niin huolissaan. Tässä kuitenkin toivotaan että vauva pysyisi huhtikuun loppuun masussa. Luojan kiitos äitiysloma alkaa ensi viikon pe!! Ja lapset jatkaa 3 krt/vko hoidossa joten mä saan todella vaikka syljeskellä kattoon jos siltä tuntuu!!



Nyt se on vaan hyväksyttävä että taaperrus aika alkoi! Olen aina ollut vikkelä liikkeissäni ja mennä tohotan minkä kerkiän. Nyt ei vaan pysty! Tuntuu aika typerälle. En malta odottaa että pääsee taas oman kroppansa herraksi, vaikka toisaalta taas nautin ihan hirmuisesti raskaana olemisesta ja siitä että saa joka päivä jutella vauvalle ja tunnustella pientä elämää sisälläni! Vähän tää on aina skitsoa aikaa tää raskaus. Niin fyysisesti kuin henkisestikin.



Aurinkoiset terkut kaikille ja jatketaan taaperuusta!



-Callaway 29+6

Kävin maanantiana äitipolilla kontrollikäynnin sen napasuonen puuttumisen vuoksi... Silloin tuntui, että kaikki on ok, mutta soittelin sitten tänään vielä perään, kun jäin miettimään, että lääkäri ei kuitenkaan selvästi sanonut, että kaikki olisi kunnossa, vaikka ei kyllä sanonut sitäkään että ei olis...Se napasuoni sieltä puuttuu, mutta napavirtaukset oli ok.

Virtsarakko ja mahalaukku ok ja sydänkin...Molemmissa munuaisissa lievää laajentumaa, joka menee normaalirajojen sisään...Mutta näin oli sinne kirjattu. Tästä ei sanonut mulle mitään käynnin yhteydessä... Nythän mä sit mietin, että onko niissä jotain vikaa ja sit toisaalta että jos onkin joku kromosomipoikkeavuus lisäks tms...Kun se joillakin voi olla yhteydessä napasuonen puuttumiseenk...Mutta ei siis aina...Np-ultrassahan on se 80 prossan osuus, että sen verran jää kiinni seulassa...jos tämä onkin läpäissyt sen ja onkin joku kromosomihäiriö ja sit munuaisissa jotain ja ne liittyis jotenkin tuohon napasuoneen...tällaisia ajatuksia on päässä... Lääkäri katsoi 3 D ultalla vauvan kasvot, mutta ei nähnyt niitä kunnolla, kun pää niin alhaalla...Sanoi kuitenkin, että huulet "ehjät" (ei käyttänyt tuota sanaa, mutta tarkoitti tuota)... Aika jännä oli nähdä pikkuisen kasvot :)



Liikkeistä lääkäri kirjas korttiin +++, vaikka normaali olisi se ++..:Sanoikin, että on todella vilkas vauveli ja tätä mieltä olen itsekkin, kun niin kauheasti liikkuu...Äitini ja siskokin yhtyivät tähän mielipiteeseen, kun nyt muutaman päivän ajan seurailivat mun mahan liikehdintää ja tunnustelivat potkuja...



TOinen juttu...Lääkäri teki sisätutkimuksen ja ulkoinen kohdunsuu yhdelle sormelle auki, sisäinen suljettu...Kaulaa 2 cm tunnustelemalla...Kun sanoin, että viikko sitten oli 3 cm tunnustelemalla ja ultralla 3,7 niin katsoi ultralla ja sai tuon 3,7..KOrttin merkkas vain tuon ultralla saadun tuloksen... Eikä sanonut sen kummemmin mitään, että kohdunkaula olisi lyhentynyt...TIesi että olen sairaslomalla, mutta ei sanonut mitään ohjeita, millä tavalla sairaslomalla pitää olla...että saako tehdä mitä jne... Itse siis vein sen johtopäätöksen, että tässä ei mitään ole tapahtunut, vaikka supistuksia, ei kipeitä, onkin ollut... TÄnään sit kun kävin neuvolasta hakemassa tuon äitipolin lapun, mihin nämä kaikki oli kirjattu, niin terkkari sanoi, että ultrassa näkyy aina pidempänä se kohdunkaula... Että hänen mielestään se on lyhentynyt...Eli toisin sanoen se olisi lyhentynyt 9 päivässä sentin verran...Lääkäri oli molemmilla kerroilla eri, mutta silti... Vauvan pää on lisäksi niin alhaalla, että ei saanut lääkäri siitä luotettavaa mittaa...Jossain vaiheessa kysyin siltä, että voiko se alkaa syntyä milloin vaan, niin meinas, että joo ja nyökytteli... Painoarvio oli 1,576 kg eli keskikäyrän kohdilla vauva menis...



Eli tässä nyt sitten yritetään ottaa rauhallisesti...Esikoisen synttäreitä juhlittiin sunnuntaina mummolassa ja nyt tulevana sunnuntaina kotona...eli ne pitäisi saada tästä alta pois kaikella kunnialla.... Eli ehkä tässä on tullut vähän ylimääräistä hääräiltyä, mutta jotenkin sitä ajatteli, että jotain voi tehdä, kun ei ollut silloin edellisellä tarkistuksella kohdunsuulla mitään tapahtunut....



Täysin omanapainen viesti, mut en ennätä nyt kommentoida muille...



AngaT ja Taistelija 30+4



P.S.NImiä olen kovasti miettinyt ja pojalle ehkä on olemassa nimi, mutta mies ei hyväksy minun ehdotustani tytön nimeksi...

Moi piiitkästä pitkästä aikaa!

En tiedä kuinka moni mut muistaa pinoista viime lokakuulta...

Mut mulle kuuluu nyrt seuraavaa;

odottelen marrasvauvaa, viides viikko kulumassa, joten vielä ei juhlituta.

Toukovauva-toiveenihan mureni lokakuun lopulla ja olin tyhjennyksessä (rv14).



Onnea kaikille teille mahakkaille, minä täällä vasta aloittelen keskikehon rakennusta!



Aurinkoista kevättä ja onnea loppurutistuksiin kun sen aika koittaa

t. ramona70

Ihanaa kun olet päässyt näin pian takaisin odottajiin! Onnea ja peukutusta nyt kovasti, eiköhän tällä kertaa kaikki mene hienosti.



-marvik- ja Touko rv 30

Olipa hienoa ramona kun kävit kertomassa kuulumisia. Oikein paljon onnea odotuksellesi ja pidetään peukkuja. : )



Kerroinkin tiistaina miten neuvolasta "neuvottiin" kun oli niitä kipeitä supistuksia maanantai-illalla ja yöllä.. Menin tiistaina päivällä yksityiselle gynelle joka lähetti heti äitipolille. Kohdunkaula oli lyhentynyt ja supistukset tiheitä ja voimakkaita. Äitipolilta laitettiin suoraan synnärille ja siellä mitattiin koneilla supistuksia ja tehtiin sisätutkimus. Kohdunsuu ei ollut auennut ja vauva voi hyvin. Lääkäri olisi ottanut sisälle tarkkailuun, mutta pyysin päästä kotiin kun asutaan ihan lähellä sairaalaa. Ja kohdunsuu ei ollut vielä auki. Sanoi vain että nyt ollaan tarkkana kun ekakin lähti ilman syytä syntymään niin aikaisin. Painoarvio oli 1,4 kg eli saisi nyt kasvaa vielä hyvän aikaa.. Eka oli 2 kg kun syntyi.



Eilisen päivän huilasin, katselin telkkaria, nukuin päikkäreitä ja luin. Olo oli paljon parempi ja supistukset kivuttomampia ja tulivat harvemmin. Illalla en malttanut olla makuullani kun perhe tuli kotiin ja taas alkoi kiristellä lujempaa. Nyt otan tosi rauhallisesti.



Ajatella että neuvolatäti kommentoi vain että mene töihin ja katotaan loppuviikosta. Hän ei kuulemma saa antaa sairaslomaa..? Kai se sit on niin mut tuntuu oudolta. Onko muille sanottu samaa?



Menen heti alkuviikosta uudelleen kontrolliin ja katsotaan sen hetkinen tilanne. Korasan kivut kuulosti ihan samanlaiselta kuin omani, otathan hyvin rauhallisesti että saat viikkoja pidemmälle..



Mukavaa loppuviikkoa kaikille,



Puolukka 30+0

ajateltiin miehen kanssa mennä elokuviin ja ehkä syömään,onko täällä tamperelaisia,joku kiva ruokapaikka? tuntuu että aina noi samat perus paikat missä käy. Nyt on tullu niin paljon maattua kotona saman kaavan mukaan arkisin että vähän jotain vaihtelua ja pakko päästä ihmisten ilmoille:)



puolukka78: siis aivan järkkyä tuo neuvolan touhu,itselläni myös joskus sellainen tunne että kaikki juttujani ei oteta ihan tosissaan ja vähätellään jos kerron olevani jostain huolissani(tosin ovatkin olleet aiheettomia huolia),meillä ainakin terkka sanoi että voi määrätä sen 3pv saikkua,joten luulisi sen olevan siis yleinen käytäntö ja oikeus noilla terkoilla. Voimia sinulle ja koita nyt vain malttaa olla siellä sohvan pohjalla etkä tee mitään kotihommia,raskaita nyt ainakaan.



laakli ja mahanasukki rv 28+2

Onnea Ramona70 uudesta odotuksesta. Alku on varmasti yhtä jännittämistä, mutta peukkuja pidetään, että teillekin syntyisi sitten marraskuussa oma pieni ruttukasa! :)



Korasa ja Puolukka...teidän tilanteet ei kuulosta kadehdittavilta. Onneksi Puolukka pääsit kuitenkin äitipolille tarkastukseen. Nyt toivotaan vaan, että paikat pysyvät vielä tiukasti kiinni. Korasalle myös toivottelen pitkiä lepohetkiä ja menethän tarkastamaan tilanteen heti jos siltä tuntuu.



AngaT:lle myös toivottelen mielenrauhaa napanuoran suhteen. Onneksi virtaukset kuitenkin ok ja luulen, ettei se munuaistenkaan tilanne mitenkään vauvan terveyteen vaikuta, olisivat varmasti siinä tapauksessa tutkineet tarkemmin. Hyvä kuitenkin kun soitit neuvolaan ja kyselit vielä mieltä askarruttavia asioita. Sinulle myös soisin lepohetkiä kohdunkaulan lyhentymisen takia.



Otetaan rauhallisesti kuomat!!



Terv. Rice+pikkune rv30+3