Oon niin ihastunut, etten tiedä miten pääsen tästä yli.

Hirvee ikävä miestä, jonka kanssa ollaan soiteltu maratonipuheluita ja nähty usein asiallisissa merkeissä.



Itselläni perhe ja kys. miehellä myös. Ikäerokin on melkoinen.



Kuitenkin kys. miehen kanssa puhuttavaa riittäis vaikka kuinka ja on jatkuvasti ikävä.

Mies ei voi työnsä puolesta osoittaa ihastumistaan. Olen lirissä.



Pitää nyt vaan unohtaa koko juttu, mut en pysty keskittymään mihinkään nyt.