TAMMITENAVAT viikko 31

Ihan pakko hehkuttaa että eilen tunsin vihdoin selvästi vauvan liikkeet. Aivan ihana ku onhan noita jo ootettukkin. jotenki tuntuu nyt paljon todellisemmalta että vauva on tosiaankin tulossa ja kasvaa kovaa vauhtia masussa. :)



Minä en oo vielä ostanu mitään vaatteita tulevalle vauvalle, ku ei tiedä kumpi on tulossa. mutta kai se toppapuku on silti ostettava ennen vauvan syntymää ku pitäähän sillä jotain olla päällä synnäriltä lähtiessä.



kirjotelkaanhan muutkin kuulumisia.



pipali rv16+5

Huh, taas on näköjään aivot ihan lomalla kun meinasin kirjoittaa heti alkuun " huomenta" ... joo onhan sitä jo tänään ulkoiltukin muutama tunti. ;)



Täälläkin tuntuu liikkeet ja on jotenkin ihanaa kun raskaus alkaa konkretisoitua (muutakin kuin kasvavan mahan muodossa). Pientä kuplintaa on ollut 2 viikkoa ja ensin ajattelin ilmavaivoiksi... mutta nyt kutittelun voi paikantaa ihan täysin. Saa nähdä, koska potkut alkaa tuntua. ;) Esikoisesta viikolla 20, silloin en tajunnut edes tätä kuplintaa niin kuulostella. Huomenna pitäis mennä neuvolassa käymään ja voi että kun on tylsä mennä punnitukseen. Herkut ja ruoka yleensäkin on maistunut vähän liiankin hyvin. :( No, mutta nyt vaan kevyemmälle linjalle.



Saa nähdä kuinka kovat pakkaset paukkuu kun tammikuu ja synnytys koittaa, mutta toppahaalari on tosiaan mitä todennäköisemmin pakattava mukaan. Esikoinen kun syntyi jouluaattona, niin on aika sopivan kokoinen jo kaapissa odottamassa. ;)



Jaahas, mutta kai sitä on tytön päiväunet hyödynnettävä kodin ylläpitoon, joten tältä erää moi.



-pompelo rv 16+6

Moi!



Olen ihan kateellinen teille, kun tunnette jo liikkeitä. Mä ehkä jotain välillä olen ollut tuntevinani, mutta mahassa nyt kuplii muutenkin. :-) Odotan kovasti liikkeitä, sitten ainakin saisi jonkun merkin, että mahassa tosiaan on jotain. Mulla edelleen on hiukan skeptinen olo, että onko kaikki kunnossa.



Varasin tänään ajan fysioterapeutin antamaan valmennukseen ja hammaslääkäriin. Sain jälkimmäiseen ajan vasta joulukuun puoleen väliin. Tuossa vaiheessa on varmaan jo aika tuskaa olla hammaslääkärillä? Onko kokemuksia? Ainakin mulle terkkari varoitteli, mutta minkä teet, kun täällä on hammashoidossa hirveät jonot. Harkitsen kyllä, että menisin yksityiselle. Jos hampaissa on jotain korjattavaa, niin eihän ne ehdi korjata niitä kuitenkaan kuukaudessa. On tää hankalaa. Loppuviikosta pitäisi vielä varata aika ultraan, sitten taitaa olla kaikki varaukset tehty.



Mulla on joku kesäflunssa ja olo tosi kurja. Ei uskalla paljon lääkkeitäkään napsia. Olen tänään ottanut vähän löysemmin, jospa lepo auttaisi.



Lily 14+3

Terve,

pitkästä aikaa kirjoittelen minäkin. Paha olo ja oksentelu jatkuu edelleen, mutta eiköhän se tästä jossain vaiheessa lopukin... Jotain liikkeen tynkää on tuntunut ehkä viikon verran. Aluksi en ollut varma niistä, mutta nyt tuntuvat selkeinä jo. Älä Lily76 (meniköhän nimi oikein) murehdi, ei oo mikään ihme, ettei liikkeet vielä tunnu! Ite oon suorastaan ihmeessäni, että itekään tunsin vielä mitään. =)

Tota hammaslääkäriaikaa oon miettinyt kans, etenkin kun vähän väliä oksentelee, mut voipi olla, että julkisen jonojen takia jää mulla jonnekin sitten. Tai sit pitäs vääntäytyä yksityiselle tosiaan...



Onkos teillä mielipiteitä vauvumerkeistä? Kun kamalasti syyhyäis vauvuostoksille mieli....



Floora ja masuasukki 16+6

Älyttömän pitkän sepustuksen tein ja se hävis sen tien. Ärsyttävää! Miten voidaan raskaana olevia näin kohdella?



Hauskaa viikkoa kuitenkin. Ei jaksa aloittaa enää alusta.



Pore

No niin..rentouttava viikonloppu takana. Oltiin miehen kanssa kaksin mökillä ja esikoinen oli isovanhemmilla. Viimeksi oli vuosi sitten ollut kaksi yötä poika hoidossa ja kyllä mua itkettikin koko automatkan kun ajettiin mökille. Mökillä poika kuitenkin " unohtui" ja oli ihanaa olla kaksin, saunoa, grillata ja nauttia toisistamme.



Mulla oli neuvola-lääkärikin viime viikolla ja lääkäri säikäytti mut perinpohjin. kuunteli sydänääniä, mutta ei saanut niitä millään kuulumaan. Koetti varmaan 10 minuuttia saada sydänäänet ja mä jo ihan itkua väänsin siinä pöydällä. Sit se kaivoi ultra laitteen ja onneksi Chiquita liikkui siellä aktiivisesti ja pieni sydän löi. ilmeisesti kova liikehdintä pilasi kuuluvuuden :)



Mulla on ongelma esikoisen kanssa. se haluaisi istua mun mahan päällä koko ajan ja se alkaa jo sattumaan. Eli kun makaan mahallani, niin se tulee tohon masun päälle ja musta tuntuu,et Chiquita kyllä litistyy sinne alle. Ainakin sattuu niin vietävästi. En vaan tiedä miten sain sen lopettaan sen kiipeilyn...kun en halua esikoisen luulevan, että sylissä ei saa enää olla.



Muuten olo on mainio. Mitään pakottavaa tarvetta jatkuvaan syömiseen ei enää ole, mutta syön kyllä koska tekee mieli :) Eli aikas paljon tulee edelleen syötyä. Neuvolassa oli jo 4kg tullut lisää :) Onneksi tiedän, että mulle on helppoa saada raskauskilot pois. Joten ei paniikkia.





Ai niin ja potkut tuntuu! Aika harvoin, mutta tuntuu silti!



Ei muuta kun mukavaa viikkoa kaikille.



Milla rv 13+6

Minäkin kovasti ootan edelleen, että alkais selkeät vauvan liikkeet tuntumaan. Kyllä nytkin jo joka päivä tuntuu jotain epämääräistä vääntöä mahasta, mutta ei niistä aina tiedä mistä johtuu ja mikä aiheuttaa ;) Välillä tuntuu ihan reilu potkaisu tai muu muljahdus.



Ruokahalua on mulla kyllä ihan riittävästi, ja nälkä on tasaisin välein. Painon liika nousu kyllä itseä vähän hirvittää..

Viimeksi neuvolassa puntarilla paino oli kuulemma x9,7, ja neuvolakorttiin merkitsi neuvolatäti x7,9, ja kehaisi että sievästi on tullut painoa lisää. Ei tullut korjattua.. Ihmetellään sitä painon nousua sitten ensi kerralla. (Raskauden alusta neuvolakortin mukaan on nyt tullut painoa vähän yli kilo, todellisuudessa varmaan nelisen kiloa.)



Kaupoissa on tullut jo vähän hipisteltyä vauvan vaatteita, mitään en vielä hankkinut. Paitsi vankkurit on valmiina.

Mielialan vaihtelut on järkkyjä. Tai lähinnä herkistyn normaalia helpommin, ja vihastun sata kertaa helpommin ku normaalitilassa. Oon yrittänyt lapsillekin selittää, että tämä kuuluu vähän taudin kuvaan.



Onko teillä muilla pelkoja, ettei raskaus tai synnytys menekään hyvin? Mulla tulee välillä sellanen olo, että mitä tässä turhia suunnittelen tai hankin vauvan varalle mitään, eihän sitä tiedä onko meillä tammikuussa vauvaa :/ Nytki melkeen tippa tirisee poskelle kun tätä kirjotan..

Mitään järkevää, tieteellistä syytä tälle pelolle ei ole. Kaiken pitäisi olla toistaiseksi ookoo.



Työsopimus loppuu parin viikon päästä, jatkuisi ehkä marraskuuhun saakka. Mutta nyt en tiedä, haluanko enää jatkaa. Pari vuotta on mennyt tehden eri pituisia määräaikaisuuksia, tekisi mieli jo lopettaa tämä työsuhteen jatkon vonkaaminen. Ja jäädä kotiin vähän aikaisemmin masua kasvatteleen ja pötkötteleen ja hommaileen kaikenlaista tarpeellista, kotiäidiksi. Huomenna alkaa parin viikon loma, täytyy sitte kattoo mitkä on fiilikset. Jospa ois positiivisemmat. Pelkään, että ehtisin kotona jo haluamaan töihin ennen tammikuuta...



Minä kävin hammaslekurilla tarkastuksilla alkuraskaudesta, ja mitään päällepäin korjattavaa ei löytynyt. Röntgenkuvien otto siirrettiin ensi vuoteen, epäilen kyllä että sieltä jotain reikää löytyy. Mutta sen näkee sitten ensi vuonna :)



Lähen tästä teeveden keittoon, palaan foorumille viimeistään kahden viikon päästä. Hyviä vointeja kaikille!

ja sitten hyvin ansaitulle neljän viikon kesälomalle...oon jo NIIN kypsä tähän työntekoon, että ihan sama vaikka tulis kaatamalla vettä koko neljäviikkoa niin pääasia ettei tartte olla täällä TÖISSÄ homehtumassa...ja sitten kun palaa syyskuun alussa töihin niin ei olekkaan enään kuin 3 kuukautta niin äippäloma alkaa. JEEEE!!!



Käytiin miehen kanssa tutkailemassa viikonloppuna hieman vaunutarjontaa ja niitähän on niin paljon erinäkösiä että enhän mä osaa millään päättää...no onneksi tässä on vielä monta kuukautta jäljellä pähkäillä tuota asiaa. Mutta kyllä se tuntu hassulta, että ME ollaan katselemassa vaunuja meidän VAUVALLE!!!! Ei vieläkään osaa kuvitella että kasvaa masussa vauva.



Vajaa kolme viikkoa ja pääsee rakenneultraan. En malta odottaa. Meinataan ottaa sukupuoli selville ja lupasivat sen meille kertoa, jos vaan sen näkevät. Meinaako kukaan muu ottaa selville? Multa kaikki kyselee, että miksi sä otat ja yms. Mulle taas on aina ollut itsestään selvyys että otan sukupuolen selville ja tätähän moni ei taas ymmärrä, kun en tee niinkuin he ovat tehneet. Mä oon yksinkertaisesti vaan niin utelias. Enkä tietenkään tuudittaudu siihen että se on 100 % varmuus, koska näinhän se ei aina ole ollut. Ja pääasiahan kuitenkin on että vauva on terve!



Mä en vielä ole tuntenut liikettä ainakaan tietoisesti. Mut en kyllä ole mitenkään vielä huolissanikaan. Mutta masu kyllä kasvaa siihen malliin, että luulisi että siellä ollaan ihan kunnossa! Kokeilin just farkkuja mitä pidin vielä viikoilla 12 (nyt lähti 18 viikko käyntiin) eikä toivoakaan että olisin saanut alavatsan kohdalta kiinni. Muuten kyllä olivat sopivat!



Mitäs muuta. Pahoinvointia ei juurikaan ole ollut, väsymystä edelleen, tuntuu ettei mitään jaksa tehdä töiden jälkeen.



ei kai, pakko kai sen on jatkaa duunia välillä ;

Täälläkin yksi herkistelijä. Vaikka herkkä olen ollut aina muutenkin. Munkin on vaikea uskoa, että raskaus voisi mennä loppuun ja kaikki vielä hyvin. Vaikka koko sydämestäni sitä toivon ja meinaan pakahtua kiintymyksen tunteisiini. Pelkään myös koko ajan, että vielä jotakin todetaan. Miksi ei? Sitähän tapahtuu muillekin. On kahdenlaisia ihmisiä (mm. kaikkien muiden tyyppien lisäksi) - Niitä jotka uskoo ettei itselle voisi ikinä tapahtua mitään pahaa ja niitä jotka pelkää, että varmasti tapahtuu minulle, jos se on mahdollista. Voisin luonnehtia kuuluvani johonkin tuon välimaastoon, mutta pientä kyynisyyttä löytyy enemmän kuin luottamusta. Ehkä se luottamus sieltä joskus siunaantuu.

Aamulla juuri tutkin, onko vatsani havaittavissa jo. Se muu pyöristyminen hieman kaarevoittaa muuten vatsanseutua.



Odotan ensimmäistäni, joten vauvan liikkeiden tunnistamista voisin odottaa vasta lähemmäs viikkoa 20. Sitä ennen varmasti kuvittelen sata kertaa ja kaikki mahdollinen tapahtuma tuntuu vauvalta.. ;)



Olen onnellisesti, ystävien suositusten kautta, löytänyt tammikuisten joukon ja minun kuulumisiani siksi tulette lukemaan sen myötä. Tuntuu niin ihanalta, että on saman elämäntilanteen porukkaa mukana matkassa!! Ja saa ihan vapaasti keskittyä juuri tähän. Paljon voimia kaikille odottamiseen ja iloa, onnellisuutta. Luottamusta!

Ei vaan tule kirjoitettua vaikka lukemassa tulee käytyä. Tai aina on ajatus mutta sitten pitää jo mennä johonkin päin kun saa pinon luettua läpi. Ja huimat on muuten Tammitenavien luetut määrä, joten rohkeasti vaan kaikki tammikuiset kirjoittelemaan.



Itselläni on, nyt ehkä uskallan jo sanoa, pahoinvointi ja väsy alkaneet hellittämään. Vielä pitää kuitenkin muistaa syödä tai tulee huono olo jos kovin monen tunnin tauon pitää. Maha on jo aivan selvä vauvamaha ja jännitänkin milloin meidän lapset huomaavat. Ei olla vielä kerrottu kun se niiden ajantaju on niin kovin kehittymätön. Tulee aika pitkäksi kun ne jo nyt toivoisivat vauvaa.



Minulla on kans huoli että jotain sattuu. Nytkin jännitän torstain neuvolaa niin kovasti että varmasti on verenpaineet taivaissa. On tunne että kyllä se lääkäri aivan varmasti sieltä jotain erikoista löytää. Miten sitä onkin niistä ensimmäisistä raskauksista selvinnyt niin onnenympyröissä.



Jotain tekisi mieli jo vauvalle hankkia mutta on vielä liian aikaista. Eikä nyt ihmeitä kyllä tarvi hankkiakaan kun kaikki tarpeellinen on jo olemassa. Mutta aina sitä tekee mieli parit uudet vaatekerrat uudelle vauvalle hankkia. Ja ehkä sen toppahaalarin ostan minäkin sellaisen sopivamman kokoisen. Ja olen ajatellut vauvan turvaistuimen päällystää uudelleen. Siihen voisi alkaa ehtimään sopivaa kangasta. Ehkä sekin jää sinne lähemmäs joulua.



Meillä on ollut nuorimmainen kuumeessa kolme päivää ja eilen mies huomasi että sillähän on niska ja selkä täynnä ihottumaa. No, tuli vauvarokko sitten sairastettua. Nytkin on vielä aika kiukkunen ja koettelee tosissaan mun lyhentynyttä pinnaani. Tuntuu ettei yhtään kestä lasten nahistelua ja kiukuttelua. Odotan jo että koulu alkaisi niin olisi esikoinen hetken pois. Meillä olikin tosi rauhallista kun esikoinen oli yökylässä viime viikolla. Siitä nousikin toive että olisi yhtä rauhalliset ainakin aamut kun on yksi vähemmän.



Nyt suuttuu tuo pienimmäinen, taas ja jälleen kerran. Mitähän lie sen kans tekisin että jaksais sitä paapoa... Täytyy lähtä keksimään selviytymispakkausta...



Hyviä vointeja kaikille ja kirjoitelkaahan kuulumisia!



IUIU ja masukki tasan 15

...sitten saisi jäädä taas kahdeksi viikkoa lomalle :)

Tulis vaan lomasää ;)

IPU ja muut viime viikon juttuun vanhempainvapaasta, voimme jäädä molemmat yhtäaikaa, kun mieheni saa 40-60% kokoaikaisesta työsopimuksestaan määräajaksi vanhempainraha kauden loppuun ja mulla on 50 % virka ja toiseen työhön en ole palaamassa (ts. ilmoitan siellä että olen vanhempainvapaalla ja jossain vaiheessa irtisanon itseni, koska työajat ym eivät sovi lapsen kanssa). Kela on mulle ihan kirjallisen selvityksen laatinut asiasta, kun ne ei sitä ihan hetkessä selväksi saaneet ;D

Eli olemme osittaisella vanhempainvapaalla molemmat isäkuukauden jälkeen(ainakin tämän hetkisen suunnitelman mukaan). Osittaisesta vanhempainvapaasta voi lukea Kelan sivuilta:

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020103144623MH?openDocument

Suosittelen muillekin. Kaikilla ei tietysti ole mahdollisuutta, mutta hoitovastuun jakamisen ja molempien jaksamisen kannalta meille tuntuisi tuo hyvältä.

Jännityksellä odotan saanko pidettyä tämän viikon vielä työpaikoilla salassa kun alkaa olla masua siinä määrin :)

olis vaan perjantaihin asti vähän viileämmät ilmat, ni ei tarviis niin vähissä vaatteissa näyttäytyä, löysä neule suojaa hyvin totuudelta :D

Loman jälkeen tai tuossa syyskuun alussa on varmaan tunnustettava ennen kun alkavat ihmetellä työkaverit keskenään.

Masussa on kovasti liikettä, mulla on kohtu ihan selkärangassa kiinni, tunnen melko hyvin pyörähdykset ja niitä se kaveri siellä tekee, potkuja ei niinkään tunnu, mutta on myös " isi" tunnistanut vatsanpeitteen läpi missä napero menee. Tää on kaikki vaan niin yksilöllistä... Kohta päästään taas ultraan :)

Hyvää alkavaa elokuuta kaikille, täytyy jatkaa töiden tekoa

Nauttikaa kesän viimeisistä hetkistä :)



Blossom 17+3

Itse kun sain tänä kesänä pitää kokonaisen viikon palkatonta lomaa. Ei vaan, en minä oikeasti kateellinen ole. Pitäkää kaikki, joilla vain suinkin mahdollista, oikein rentouttavat lomat.



Olen tässä viime aikoina alkanut miettiä, että kuinkahan sitä jaksaa syksyn pimeitä päiviä ison masun kanssa töissä. Tuolla ravintola-alalla on työtahti kyllä sen verran hektistä, että voisin kuvitella jääväni äitiyslomalle niin aikaisin kun vain mahdollista. Jo nyt huomaan työpäivän päätteeksi selkäni ja jalkojeni olevan melkoisen väsyneet kun kaikki päivät viipotetaan kovalla vauhdilla ilman istumataukoja.



Minäkin olen pari kertaa ohikulkeissani jo vähän hypistellyt pieniä vaatteita, mutta olen vielä saanut pidettyä itseni kurissa, enkä ole ostanut mitään. Vanhemmat palasivat juuri lomamatkalta ja heiltä saatiin tuliaisia myös tulevalle pienokaiselle. Olivat ostaneet niiiiiin söpön Nalle Puh -potkupuvun. :-)



Tuntuu kuin viime neuvolakerrasta olisi jo ikuisuus (kohta kaksi viikkoa) ja seuraavaan kertaan on toinen ikuisuus. Nyt odotellaan siis rakenneultraa, jonka sain itselleni kinuttua. Se on elokuun puolivälissä. Päätettiin myös miehen kanssa, että mennään 4D-ultraan sitten jossain viikon 22 tienoilla.



Sikiön liikkeistä: Jotain olen jo tuntenut, varsinkin iltaisin kun vauhdikkaan päivän jälkeen rauhoittuu paikalleen. Kaikkea en kyllä vielä kunnolla tunnista. En ole ihan varma, että oliko se ihan oikeasti pieni potku vai muljahteleeko mahassa muuten vaan.



GALLUP: Onkohan 4D-ultrasta muuten jo ollut galluppia?? Lahopää ei muista, mutta heitänpä silti ilmoille kysymyksen aiheesta. Oletteko aikeissa mennä 4D-ultraan? Millä viikolla? Mitä joudutte lystistä maksamaan?



Siru-Sofia rv17+0

Täällä sitten yötämyöten lueskellaan viestejä :). Ihan poikki kyllä jo, täytyy hipsiä ihan pian nukkumaan. Nyt alkaa kyllä jo messut puuduttamaan, odottelen jo innolla niiden loppua ja mahdollista muutaman päivän lomaa. Meillä mieskin jo tunsi vauvan potkut masun päältä. Sanoi niiden kyllä olevan tosi vaatimattomia vielä, mutta kuitenkin! Onkohan meikäläisen vatsanahka ihan paperinohut kun siinä tuntuvat nuo potkut niin selvästi? Tai sitten sattuu vaan olemaan tosi pontevia vauvoja :). Ai niin, pitänytkin jo montaa kertaa kysäistä sammermanilta että aioitko alunperin mennä naistenklinikalle? Muistelisin näin? Päädyit sitten kuitenkin kättäriin, mikä on ihan kiva juttu kun mahdollisesti satutaan jopa samaan aikaankin!

4D ultrasta sen verran että emme ole menossa, maksaa niin kauheasti eikä tunnu tarpeelliselta. Eri asia sitten jos esim. rakenneultrassa löytyy jotain poikkeavaa.

Nyt nukkumaan, ihanaa viikkoa kaikille tammiksille!

Mantelihammas ja napu 17+2

On vähän sisäinen kello heittänyt häränpyllyä viime aikoina, heräsin tänäänkin neljältä ja eilen hilluin jo yhdeltä ylhäällä ja tein töitä. Ei ihan tervettä sanon minä :)



ON: Vuoto näyttäisi nyt loppuneen (hah, ja kun näin sanon niin varmasti jatkuu taas tänään), toivottavasti pysyisikin poissa kun ollaan lomalle lähdössä enkä tahdo siellä stressata aiheesta. Kuuntelin juuri äsken kotidopplerilla äänet ja siellä se pieni sydän pisti menemään hirveää vauhtia. Eli kaikki kunnossa. Itselläni tuo kotidoppler on ollut ihan paras juttu. En tiedä miten pääni olisi kestänyt ilman sitä. Kuitenkin kun keskenmeno on takana ja nyt vuotoa ollut vielä näin myöhäisillä viikoilla niin sitä on vähän sydän sykkyrällä täällä että mitä jos ei menekään hyvin. Tuo vauvan sydänäänien kuuntelu rauhoittaa kummasti. Tiedän toki että ei siitä laitteesta oikeasti mitään hyötyä ole, jos joku on mennäkseen pieleen niin se menee, mutta tuon avulla pystyn pitämään oman pääni kasassa ja se on varmaan erittäin tärkeää vauvankin hyvinvoinnin kannalta että äiti ei hypi seinille koko aikaa :)



Ollaan tosiaan viikonloppuna lähdössä Saksaan lomalle yli viikoksi, eka loma about ikinä, vähän jänskättää :) Aiemmassa viestissä joku kadehti lomaa pitäviä, niin minäkin. Tämäkin täysin palkattomana (tottakai kun yrittäjä olen) ja kaikki työt jää rästiin siksi aikaa kun ollaan poissa. Mutta aivan mieletön fiilis päästä vähän tuulettumaan muualle. Vielä esteenä matkalle on huominen neuvola. Sovittiin sen takia ylimääräinen neuvola juuri päivää ennen matkaa että tarkistetaan kaiken olevan kunnossa, pitää pitää peukkuja että näin todella on. Otettiin ihan tätä varten matkavakuutuksetkin jo aikaa sitten että varmasti on peruutusturva voimassa jos lääkäri ei annakaan matkalupaa. Olisi kyllä iso pettymys jos näin olisi.



Mies on kyllä muutenkin naureskellut että taitaa tulla Saksan reissusta hyvä kun rouva vaan nukkuu hotellihuoneessa kaikki päivät =) Olen siis edelleen ihan tajuttoman väsynyt mitä en ymmärrä. Eikö tämän pitänyt helpottaa?? Paha olo on ehkä hieman helpottanut, en ole enää joka päivä oksentanut joten kait se tästä... En kyllä valita oikeasti oksentamisestakaan, tietää ainakin että siellä on elämää.



Tosi moni on jo tuntenut liikkeitä, ja osalla jo miehetkin mahan päältä, aika älyttömän hienoa :) Itsellä ne aiemmat " liikkeet" taisi olla vain jotain harhaa koska nyt ei enää ole ollut mitään tuntemuksia. Mutta eiköhän tässä parin viikon sisällä ala tuntua.



Hyvää loppuviikkoa ja ensi viikkoa kaikille!



Iita07 16+5

Olo on aika ristiriitainen! Toisaalta olen 6 viikon jälkeen jo aivan valmis palaamaan töihin, mutta toisaalta taas en haluaisikaan mennä... Ehkä tähän " lorvailuun" on vaan liian hyvin nyt jo tottunut vaikka ensin tuntui, ettei aika kulu millään!



Meillä takana viikon reissu, jota seurasi yhden illan ja yön oksentelu ja pahoinvointi sekä heikko olo! =( Jäseniä pakotti niin hirveästi, että eilen illalla otin sitten Panadolin että saisi edes nukuttua. Meninkin jo 19.30 eilen nukkumaan ja heräsin hyväkuntoisena aamulla puoli kahdeksan! =) Nyt tuntuisi jo paremmalta, kunhan vaan saa ruokahalut palautettua normaaleiksi! Tuntuu, että paino varmaan laski aika paljon tämän " taudin" aikana, mutta eiköhän se tule takasin aika nopeasti.



Itse olen tuntenut nyt liikkeitä satunnaisesti. Sellaisia pikku tömähdyksiä mahassa, jotka selvästi kyllä tunnistaa vauvan liikkeiksi. =)

Olen hankkinut uuden turvakaukalon ja siihen lämpöpussin sekä pienen toppahaalarin. Siinäpä ne ostokset toistaiseksi. Meillä ei ole entisiä pieniä vaatteita juurikaan tallella, joten niitä tulee varmaan hankittua myös.. tosin otan kyllä äitiyspakkauksenkin.



Noh, nyt pitää jo uskaltaa vääntäytyä lasten kanssa kauppareissulle.. jääkaappi ammottaa tyhjyyttään!

Vettä sataa edelleen, mutta samapa tuo kun työt on alkamassa! =)



t. vilmahilja 15+4

Kävin eilen neuvolassa ja vauvalla oli kaikki hyvin. anto seuraan ajan vasta syyskuun ekalle viikolle ku ultra on nyt ens viikolla. sit tietty jos ei ite mienaa jaksaa ni sit soittaa aikasemmin aika. mut jospa tää nyt tästä. paino oli taas tippunu vähän (300g), mut jospa se tästä alkas nouseen ku tää työharjottelu ja pahoinvointi loppuu ni pystyy sit päivälläki syömään paremmin. melkeen 5 kiloa on nyt yhteensä paino tippunu. mut niin se oli esikoisenki kans et alussa tippu paino ja vasta puolessa välissä raskautta alko paino sit nouseen.



terkkari pelotteli jo että selkäsäryt saattaa kipeentyä sitten ku mahakasvaa ja selkärangan asento muuttuu, mut en murehdi sitä vielä. sitten hän sen näkkee tuleeko kipeemmäksi vai loppuuko kokonaan. pääasia että selkä kestäis sit sen synnytyksen...



4D ultraan ei olla menossa. ainakaan näillä näkymin. oishan se tosi hienoa mutta taitaa olla turhan kallista meille. Jospa se nyt riittäis tuo rakenneultra tällä kertaa.



joku kyseli että onko mielessä ollut ettei kaikki ehkä menekkään hyvin... näin valveilla ollessa en ole sitä miettinyt mut jotenkin se uniin tulee aina välillä. useampaan otteeseen olen nähnyt unta että käyn vessassa ja verenvuoto alkaa. sitten on aamulla tosi paha mieli sen unen takia. niin että kai se jotenki mielessä kummittelee vaikka en tietoisesti sitä ajattele.



pipali rv 17+0

Mantelihammas, juu mulla oli eka ajatuksena mennä Nkl:lle, mut muutin mieleni.Kättärillä on imetysmyönteisempi ilmapiiri, joka oikeastaan ratkaisi. Tosin olen menossa suunniteltuun sektioon, koska kaksi edellistä on sektioitu eikä sen jälkeen enää voi alateitse mielellään synnyttää.Eli se tehdään n.viikkoa ennen laskettua.La.mul on 8.1.08.



Soitin ystävälle aamulla, joka on yrittänyt nyt vuoden uutta vauvaa.Heillä on murrosikäinen tyttö ja 3,5v poika. Ovat tehneet pari inseminaatiotakin omakustanteisesti, mutta millään ei natsaa. Nyt oli menkat jo myöhässä ja tänään menkat alkaneet.Hän oli töissä ja tuskin kykeni puhumaan, kun itketti kovin.Oli paha mieli hänen puolestan. Tuli siinä mieleen että lapsia ei tosiaan tehdä vaan lahjaksi saadaan, joten meille kaikille kiitollista mieltä ja onnea=) On hyvä muistaa kaiken väsymyksen ja selkäsäryn keskellä, että kohdussa kasvaa ihana uusi elämän alku.



Vointi mainio tänään.Kun pikkuinen herää, lähdemme kaupoille etsiskelemään tulevalle perheenjäsenelle pientä talvihaalaria.Eilinen meni myrskyn takia neljän seinän sisällä.



Rv 17+1

lueskelee kun osalla vain paino laskee. Oma ruokahalu tuntuu välillä niin hillittömältä, että vois syödä koko hevosen. Nyt jo paino noussut 5 kiloa normaaliin verrattuna, joten mikä valas olenkaan vielä loppuvuodesta. Ei vaan, lohdutan itseäni sillä, että esikoista odottaessanikin painonnousu lakkasi puolen välin paikkeilla ja välillä jopa laski hieman, joten jos sama haitariefekti on tässäkin niin hyvä. :)



Joku tosiaan kyseli siitä onko mielessä ollut ettei kaikki menisikään hyvin. Itse olen yrittänyt ajatella koko asiaa, sillä tiedän että kun sitä alkaa tarpeeksi miettiä niin hulluksi tulee. Sillehän harvoin voi itse mitään, jos kaikki ei menekään hyvin. Olen yrittänyt pitää sen linjan, että murehdin vasta jos tulee jotain murehdittavaa.



Sammermanni totesi hyvin, että olkaamme kiitollisia pikku masuasukeistamme. Itsekin on tullut ystäväpiirissä todettua, että niitä ei tehdä vaan ne saadaan.



Mukavaa viikonjatkoa kaikille tammitenavien kasvattajille! ;)



-pompelo rv 17+1

Sadekelit alkaa tympiä, kun pitää istua sisällä ja keksiä lapsen kanssa tekemistä. Onneksi miehen tyttö tuli meille lomaa viettään, joten lapset leikkivät keskenään ja itse saan touhuilla omiani.



Tunnen itseni vähän energisemmäksi, vaikka päiväunia tulee edelleen nukuttua silloin tällöin. Johtunee ehkä siitä, että yöunet jäävät vain kuuden tunnin mittaiseksi. Illalla ei millään pääse nukkumaan ja aamuisin pitää nousta puoli kuudelta.



Alussa liikkeet tuntuivat vain makuuasennossa, mutta nyt vauvan potkuja tuntuu usein, ja ihan missä asennossa vaan. Kun menen makuulle, tunnen selvästi, kun vauva kellahtaa toiselle puolelle vatsaa. Nahka oikein kiristyy ja tuntuu hassulta. Parin viikon päästä on rakenneultra...



plumeria rv 18+0 (edelleen ilman työnimeä, eikä sitä varmaan keksitäkään ;)...)

Voi hemmetti, pitikin aamulla manata että ei ole enää vuotoa, niin vaan taas sitä on. En tajua miksi. Ja olisi tosi hyvä jos se nyt vain lakkaisi ja saisi nauttia edes hetken tästä raskaudesta kuten pitäisi :(