vihdoinkin ultrassa!

KÄytiin tänään ultrassa, tosin meillä siinä ei mitata niskapoimua. Pikkuinen oli oikein vilkas ja näytteli itseään monelta kantilta. Pituus oli kai semmoinen 5cm (pää-takapuoli) ja LA pysyi samana. Outoa kun näki kauhean pyörimisen ja hosumisen mutta mitään ei tunne itse! Esikoinen oli paljon lungimpi ekassa ultrassa.

Juttelin myös lääkärin kanssa np-ultrasta (meilläpäin sitä ei edes suositella..paitsi iäkkäämmille odottajille, pitää keskustella lääkärin kanssa ennen) ja tulin siihen tulokseen että jätetään se tekemättä. Rakenneultra on kuitenkin se tärkeämpi erilaisten poikkeuksien näkemiselle ja jotenkin mieltä rauhoitti jo tuo sydämensykkeen ja liikkuvan vauvan näkeminen.

Nyt ihan hyvä mieli, vaikka oli vakaasti päättänyt np-ultraan mennä ennen tätä päivää. Hassua miten mieli muuttuu.

Olo alkaa olla parempi, tosin turvonneeempi, närästys ainoastaan kiusana. Sekin hallittavissa jos vaan malttaa katsoa mitä syö.

MInulla on jalassa niveltulehdus joka vaikeuttaa liikkumista ja se tuntuu turvonneessa olossa...lääkäri ehdotti uimista, ja taidanpa ottaa neuvosta vaarin (ehtinee vielä oppia uimaan kunnolla ennen kun vatsa painaa uppeluksiin..).

Mitenkäs muut ovat jatkaneet liikuntaa? Muutamat kirjoittivatkin että käyvät ratsastamassa ja jumppaamassa. Minulle jooga on tärkeä osa elämää, tosin nyt jalan kanssa en ole voinut sitäkään täysillä harjoittaa. Ensi viikolla alkaakin raskausajan jooga kurssi, sitä odotan innolla! Uskon että siitä on apua synnytykseenkin.Onko muita joogaajia?

Mukavaa viikkoa kaikille,



Syysbebis11+5