¤¤¤¤Heinähelistimien torstai¤¤¤¤

Söin eilen illalla liian vähän ja nyt oli kiljuva nälkä viidenaikaan. Joten ihanan rauhallinen aamupala miehen ja tytön vielä nukkuessa:) Mulla on ihan jumalaton nälkä koko ajan, joudun syömään sekä usein että paljon. Täytyisi vaan hieman katsoa mitä syö, ettei kasvata vaavia liiaksi näin loppumetreillä...



Eilen neuvolassa edelleen kaikki " seesteisesti" :

Rv:40+4

paino:+400g/vko (+11kg kaikkiaan)

RR:103/72

U-gluk:+++ (sormenpääsokru 5.5, 2h aamiaisesta...)

Kohdunpohja:35cm (pysynyt samassa)

liikkeet,syke:++



Neuvolatäti oli huolissaan pissan sokereista, vaikka 2krt otettu sokerirasitus arvot olivat hyvät, joten sovimme että soitan itse heti maanantaina äitipolille ja varaan yliaikaisuustarkastukseen ajan. Hyvinkäällä eka käynti rv 41+5. Valitettavasti mulla tunne on että sinne asti päästään...lohdutuksesti muillekkin yliajalla kärvisteleville;)



Eilen siivosin illalla, kävin saunassa ja harjoitin mieheni kanssa sitä kolmatta Ässää ja sainkin tulla kaikella touhuilulla aikaan sekä kovettumissupistuksia, hieman napakampia ja pirun kipeän selän. Heh.



Nyt kyllä hieman nukuttaa, joten taidan vielä ottaa tirsat...



J.E.P 40+5

Tätä samaa rataa mennään, en tosin odota mitään edistystä vielä viikkoon. Olo on tosi hyvä joten ei valittamista. Huomenna sitten neuvola ja saas nähdä monta kiloa painoa tullut nyt vajaassa kahdessa viikossa:)



Mua mietityttää synnytys aika paljon ja edelliset kokemukset tulleet voimakkaina ajatuksiin. Viimesin oli tosi raju ja pakko myöntää, että kiputranssi vähän pelottaa. Sukulaiskätilö neuvoi, että kannattaa jättää ilokaasu pois viimehetkillä kun se voi saada pääkopan kivun kanssa yhteensä liian sekaisin ja trauma jää enempi sekavasta tilasta kuin itse kivusta, tiedä tuota. No tää on meidän viimeinen joten mennään vaan kärsimään se rääkki ja se siitä. Toisena suurempana huolena on komplikaatiot, ennen en osannut edes pelätä, nyt tietää liikaa.

Onko muilla samanlaisia fiiliksiä?



Josko nauttisi aamupalan kun muut vielä nukkuu.

Hyvää huomenta kaikille tähän aamuun, joka voi olla jonkun vauvan syntymäpäivä:)



Lumituuli ja poju rv39+5

Joka päivä käyn pikaseen kurkkaamassa jokos vimeisetkin poksuneet! Pian tekin jo saatte nyyttinne kainaloon ja nää viimeset tuskaiset päivät unohtuu oitis =)

Jaksamisia kovasti teille!

Halauksin: tirppis

Täytyy ilmoittautua välillä.



Käytiin maanantain ja tiistain välisenä yönä synnärillä ottamassa vauhtia. Alkoi supistelemaan kolmen minuutin välein maanantai iltana. Päätin kuitenkin tarkkailla tilannetta ja tunnin supistelun jälkeen välit alkoivatkin harvenemaan. Olivat kuitenkin sen verran kivuliaita ettei nukkumisesta tullut mitään ja lähdettiin klo24 aikoihin sairaalaan. Suppareita tuli käyrälle mutta kohdusuulla ei mitään edistystä. Kyllä alkoi melkein alahuuli väpättämään. Olisin saanut jäädä sairaalaan huilaamaan mutta lähdettiin sitten aamuyöstä kotiin koska todettiin ettei synnytys ole käynnissä.



Tästä suivaantuneena lähdettiin tiistaina viemään meidän taaperoa 300 km:n päähän mummolaan hoitoon. Matkan varrelle sijoittuu kaksi synnytyssairaalaan joten uskallettiin lähteä. Oli kuitenkin ihan rauhallinen päivä suppailun suhteen.



Oltiin yksi yö anoppilassa ja eilen tultiin kotiin miehen kanssa. On todella outoa olla ilman lapsia kotona, ei ole ollut tälläistä hetkeä kohta kolmeen vuoteen.



En ole juurikaan nukkunut tällä viikolla joten nyt täytyy tosissaan yrittää huilata ja kerätä voimia tulevaan. Nuo väärät hälytykset synnytyksen suhteen ovat todella stressaavia.



Tänään käytiin neuvolassa ja kaikki oli ok. Se vähän kismittää kun terkkari sanoi " vauva varmaan syntyy viimeistään viikonloppuna" . Kun eihän hän voi sitä tietää. Ja tottakai ymmärrän että on vain hänen puheitaan, mutta väkisinkin sitä tarttuu toivoon.



Vompatti2: Oletkohan linjoilla vielä? Minulla on myös aika ensi maanantaille mahdolliseen käynnistykseen. Mutta edellytys olisi se, että kohdunsuu on kypsä. Mitä se ei ollut nyt kun käytiin synnärillä. Ei ole mitään tarkkaa sanottu, kuten sinulla se 2-3 senttiä auki. Mutta jotain pehmenemistä tietysti pitäisi tapahtua. Supistaa ja supistaa mutta ei pehmene =(. No onneksi maanantaihin on vielä aikaa. Kaikkea hyvää sinulle mahdolliseen käynnistykseen, jos et ole jo synnyttänyt ennen sitä.



Lumituuli: Mielenkiinstoista tuo mitä kirjoitit ilokaasusta ja kiputranssita. Minullahan on ihan diangnosoitu synnytyspelko juuri järjettömän kivun takia, jonka takia olen mennyt oikeastaan ihan sekaisin, sitä voi kutsua juuri transsiksi. Viime synnytyksessä vedin kipuun ilokaasua niin paljon kuin ikinä pystyy, se helpottikin tavallaan kipua mutta minulla oli synnytyksessa jonkinlainen kuolemakokemus (tunne siitä kuin siirtyisi oikeasti rajan taakse) ja se oli to-del-la pelottava ja on jäänyt minulla traumamuistiin. Se oli varmaan juuri joku kivun ja ilokaasun yhteisvaikutus joka tuon kokemuksen laukaisi. Kiitos kun kirjoitit tästä, minun on ihan hyvä vielä ajatella ja analysoida tilannetta. Ja täytyy varmaan välttää liialllista ilokaasun imppaamista tässä synnytyksessä.



Jahas, mies haluaa koneelle.



Gaia 39+2

Ihan pikana tulin naputteleen että osastolla ollaan. Aamulla oli se yliaikakontrolli ja lääkäri totes että lapsivettä on nirkosesti ja istukkakin osittain kalkkiutunu. Vauvan sykkeet ym. oli oikein hyvät. Käski tulla huomenna aamulla takasi, mutta pyysin josko voisin jäädä jo tänään. Eilen mölli oli niin hiljanen että oli pakko käydä neuvolassa kuunteluttamassa sydänäänet ku rupes hermostuttaan. Sanoin vaan et jos viel meen kotia ni oon varmaan entistä hysteerisempi seuraan noita liikkeitä. Joten siis tänne jättivät. Pillereillä aletaan kypsytteleen kohdunsuuta, ensimmäinen laitettu pari tuntia sitten eikä toistaseks tuntemuksia. En toki odotakaan et tää viel tänään syntyiskään, esikoistakin käynnisteltiin se kaks päivää.



Mutta siis ehkä mä pääsen pian(?) kertoon kumpi täältä tulla tupsahti!



Vointeja ja jaksuja kaikille!!



Tini 41+5

Täällä ollaan edelleen. Taispa koko vyöhyketerapia ainakin minun kohadallani olla humpuukia. Ei kunnon supistuksia viime yönäkään. Alkuyöstä sellasta menkkakipua ja selkäjomotusta, siinä kaikki.



Alkaa tämäkin päivä olla voiton puolella. Tuntuu että joka ilta pelottaa mennä nukkumaan, kun tietää jo valmiiks miten tustaa yö on kipujen kanssa valvoessa. Sitten koittaa aamu, ja jokainen päivä on taas seikkailu, miten pärjää esikoisen kanssa kun mies töissä. Oon kyl onneks saanu apuja, mutta raskasta on myös henkisesti.



Tosta synnytyskivusta ja ilokaasusta. Esikoisen synnytyksessä hengittelin myös ilokaasua aika tiheeseen. Alkuun tuntu hyvin vievän kivun pois sieltä supistuksen huipulta. Jossain vaiheessa tuntu kuitenkin että olin jossakin ihan omassa maailmassa, se ei vaikuttanu enää kipuun, mutta olin vaan ihan tilanteen ulkopuolella. Sitten oksentelin ja siihen lopetinkin sen hengittelyn. Ei ollut oikein sopiva minulle. Ois pitäny lopettaa aikasemmin, mutta sitä vaan jotenkin oli paniikissa ja kiinni siinä maskissa. Nyt olen ajatellut olla ilman ilokaasua.



Sain kuin sainkin lähetteen voimalla ajan huomiseksi aamuksi Naikkarille keskustelemaan lääkärin kanssa käynnistyksestä. Aion mennä sinne huomenna reppu selässä ja palata vauvan kanssa- asenteella. Tuntuu etten kestä yhtään kokonaista päivää tämän kasvavan lapsen ja selkäkivun kanssa. Toivoa siis on. Käynnistyksestä hyvä kokemus esikoisen kanssa, joten olo on vain ja ainoastaan helpottunut!



Jos minusta ei huomenna kuulu mitään, synnytys toivottavasti käynnissä. Ilmoittelen tietoja kun koneelle seuraavan kerran pääsen. Kiitos tähän astisesta tuesta! Jaksamista kaikille lopuille vauvaansa odottaville.



t.malttamaton mamma 40+5

Heippa kaikki!



Ootte ehkä arvannutkin, että vauvaa ollaan lähdetty hakemaan, kun en oo linjoila pyörinyt :)





TYTTÖ TULI!!



su 22.7. klo 13.35



rv 41+1



paino 2640 g (oli yllätys meille, että noin pikkuruinen)

pituus 48 cm



Tänään päästiin kotiin. Kaikki meni suht mukavasti. Kirjoittelen pian lisää, kunhan näistä ylikierroksista on päästy :)

Tässä ilmoittaudun sitten äitinä =) Meille tuli laskettuna aikana poikavauva!! (tänne muuten aikoinani ilmoitin että la:ni on 22.7 mutta se oli 23.7) Kaikki meni hyvin ja tänään kotiuduttiin. On se vaan niin ihanaa! Minä myös käyn täällä jatkossakin lukemassa miten muilla on mennyt ja tuolla synnytyspuolella varsinkin. Onnea kaikille jo saaneille sekä niille joilla se on kohta edessä!! :D



Semilia ja poika 3 vrk

lumituuli: Mulla esikoisen kanssa oli ilokaasu ja hörpin sitä ihan hulluna kun kivut aivan hirveät ja kyllä jäi hirveet traumat siitä, mutta empä tollaisest kiputranssista ole kuullutkaan... varmaan vaikutti minuunkin noi yhdessä. Juuri muuta en muistakaan synnytyksestä.

Tokan synnytys meni hyvin mutta tätä kolmatta pelkäsin silti eniten. Jostain syystä. Ja ilokaasua käytin synnytyksen jälkeen kun tuo vuotoalkoi ja olin tosi kipeä...silloin vaikutus vei minut ihan kun toiseen ulottuvuuteen. kuulin kyllä muiden puheet mutta en itse ollut paikalla...se kyllä tuntui kun kuolisi. Kaipa se ilokaasu tosiaan sitten on huono jossain vaiheessa kipua.



Tini78: onnea koitokseen!!!



Beebebeebe: Hirmuiset onnittelut pikku tytön johdosta!!!



Liipe ja pikku prinsessa jo 10vrk

Ihana saada vauvauutisia!!!



Tinille tsemppiä synnytykseen, tulehan sitten kertomaan uutiset!



Sain juuri " vinkin" naapurin tädiltä, että hänen sukunsa jossain kaukana uskoo vanhaan konstiin nimeltä sauna ja vihta. Eli vihdan tekkoon vaan ja löylyihin hakkaamaan itseään:)



Tänään 3 ässää käytössä kuhan illalla vielä saunaan päästään, mutta ei ne ole ennenkään mitään tehneet. Josko kokeilisi vihdan kera...

Viime yö meni jotenkin tosi huonosti ja aamulla olis kyllä väsyttänyt. Käytiin aamupäivällä poikien kans puistossa ja huh mikä olo on. Tää tila ei todellakaan kestä lämpöä yhtään. Muutenkin alkaa olla jo niin tuskanen olo. Joka paikkaan sattuu, mutta kunnon supistuksista ei tietoakaan. Ja kivaa kun päivittäin soitellaan ja viestitellään, että joko... Kyllä mä ihan varmasti sit ilmotan, tosin on ihan kiva tietää että jotkut muistavat minuakin.



Mulle ei ilokaasu sovi lainkaan jo itse maski naamalla tuo mulle tosi oksettavan olon. Silti kätilöt ovat molemmilla kerroilla melken pakottaneet maskin naamalle, vaikka kuinka sanon, että oksennan. Tosi rasittavaa, minähän se siinä synnytän.



Eipä tuota synnytystä mulla ainakaan voi mitenkään nopeuttaa/saada aikaseksi. En itsekään ymmärrä, miks kuitenkin pitää aina kaikki keinot kokeilla. Tulosta kun niillä ei ole syntynyt ennenkään.



beebebeebe:lle ja perheelle rutkasti onnea. Mä aina ihmettelen voiko noin pieniä vauvoja ollakaan. Sulosia kun mitkä, kaikessa pienuudessaan. Katellaan mitä kokoa meille tulee, kun veikkaavat kilon pienempää kun edelliset. En usko ennen kun näen!

Semilialle samaten onnittelut!



Mies lupas huomenna jättää talonmaalaamisen vähemmälle ja hoitaa poikia, että saan olla itekseni. Nyt ajattelin jättää pojat hetkeksi isin kanssa maalaamaan taloa ja lähteä edes pienelle kävelylle. Alkaa äidillä nimittäin olla nyt hermo kireellä, enkä viitsisi muihin purkaa. Kai se on näitä viimeisten päivien/viikkojen hermoiluja.



Helpa ja Sissi ja siis tasan 40vko...

Miten voisin olla laskematta näitä päiviä? Jos menee vielä kaks viikkoa niin olen varmaan hermoraunio...