Vauva ja koira

Meidän ihana sekarotuinen (saksanpaimenkoira-boxeri) hurttamme, uros, oli nuorena tosi " villi" ja reipas, ja on edelleen (nyt n. 5 v.). Kun esikoinen syntyi, koira oli n. 2,5 v. Vauvan tullessa taloon, koira aivan kuin " kypsyi" ja siitä tuli " järkevämpi" . Eli aikuisia vasten edelleen hyppii ja on riehakas, mutta lasta ei ikinä. Lapsi (nyt reilu 2 v.) ja koira on ihan parhaimpia ystävyksiä ja ikinä ei ole ongelmia ollut.

Ulkoilut menee aina rattaiden kanssa (ennen vaunut) ja hyvin nekin sujuu, ei hauva vedä (vaikka yleensä kyllä saattaa hyvinkin vetää...).



Koirat on tosi fiksuja ja uskon että kaikki sujuu ongelmitta. Teillä on vielä noinkin ihana rotu.

Että tietenkään en kaksistaan näitä ikinä jättäisi, koira on kuitenkin aina eläin. Mutta senhän nyt jokainen järkevä tietää itsekin....

ja oon ollu viel yksin huoltajakin koirien ja kahen lapsen kans. eihän se aina helppoo ollu mut kaikest selvitty ja ollu sen arvostakin. edelleen samat koirat talos+ pari uutta ja kolmas lapsi tulos. meillä menee niin et aamusin isäntä käyttää koirat ja päivällä mä ja illal sit yhessä. ja yhen koiran kans viel helpompaa. vetämiseen on tosi hyvä kuonopanta, ei siis mikää kuono koppa vaan siis kuono vetopanta. meil toimii varsin hyvin 1v tanskandoggi uroksel. ei vedä yhtään :)

aina kannattaa ongelmiin yrittää löytää ratkasuja ennen kuin lähtee luopuu rakkaasta perheenjäsenestä.

vauvatki on nii vähän aikaa pieniä ja mitä enempi neki kasvaa ni aina vaan helpottaa koiran kans. tuol lemmikit, harrastukset ja vapaa-aika puolel oli keskusteluu täst aiheesta.

Meillä kanssa kaksi koiraa, westie ja pieni sekarotuinen. Ja esikoisen laskettu aika reilun kuukauden päässä siis... Westie on pienestä koostaan huolimatta aika voimakas koira ja kova vetämään sekä lähtee mielellään kaiken kiinnostavan perään. Sillä on ikää reilu 2.v ja vauhti ei kyllä ole rauhoittunut yhtään=) Koiran vetämistä kannattaa koittaa kouluttaa pois, vaikkakin tietty nuoruuden innostus täytyy ymmärtää. Meijän koira on oikea durasell pupu ja mä vähän laiska, joten koulutus on vähän vaiheessa... Omat koirat ovat oikein lapsi rakkaita ja tulevat hyvin " juttuun" kaikkien kanssa. Mä en mistään hinnasta luopuisi niistä, kuin pakon edessä! Jos lapsellani olisi allergiaa, niin yrittäisin kaikkea mahdollista siedätyshoitoa yms. ennen kuin etsisin niille uuden kodin. En edes halua ajatella sellaista vaihtoehtoa. Ja vaikka koiran ulkoilustus voikin olla välillä vaikeeta vaunujen ja kahden fleksin kanssa, niin siitä selvitään! Ja jos mahdollista niin varsinkin nuorta koiraa kannattaa viedä koirapuistoon yms. temmeltämään, niin itse voit ottaa vauvan vaikka kantoliinaan ja rauhassa katsella sivusta! Mun mielestä on myös hienoa että lapsi tottuu pienestä asti kotieläimiin ja ne on luonnollinen osa sen elämää. En halua missään nimessä moralisoida, mutta lemmikkiä hankkiessa täytyy huomioida mahdollinen perheen lisäys! Jos teillä on noin kivan rotuinen koira ja kerroit että et pelkää sitä ettei tulisi toimeen vauvan kanssa, niin mitään ongelmaahan ei silloin ole... Kyllä siitä ulkoilutuksesta kunnialla selviät! Välillä menee hermot elukoiden kanssa, mutta niin menee ilman sitä lastakin. Mua säälittää kun uutta kotia etsiviä koiria/kissoja/kilppareita/kaneja etc. on nykyään niin paljon! Ja luopumis syyt on mitä on. Itsellä on ollut huonosta kodista tullut koira, joka sai viettää leppoisat eläkepäivät luonani ja olen vienyt ruokalahjoituksia esim. viroon kodittomien koirien tarhalle. Joten tiedän mistä puhun. Itselle lemmikit on täysvaltaisia perheen jäseniä ja tulee aina olemaan. Tottakai näin raskaana ollessa tulee mietittyä kaikkia " mitä jos" juttuja, mutta liikaa ei kannata stressata!

Iloista odotusta sinulle, toivoo Masunasu koirineen=)

muutamia linkkejä, joista voi saada hyviä ajatuksia treenaamiseen jo ennen ulkoilutuksen muuttumista vaativammaksi vaunujen kanssa. 9kk ikäinen koira voi jo hyvin mielestäni hoksata rauhallisen kulkemisen, jos sen kanssa ehtii ja jaksaa kärsivällisesti harjoitella.



http://www.kumikana.org/koulutus/vetaminen.htm



http://www.ttlntl.co.uk/3/BehAdv/walking_on_the_lead.htm



Hyväksi havaittu keino on myös jonkin houkuttelevan esineen / makupalan asettaminen tietyn (lyhyehkön) matkan päähän ja treenaaminen niin, että kun koira malttaa kulkea matkan vetämättä, se saa palkintonsa (pääsee houkuttimen luo) mutta vetäminen katkaisee matkan ja aloittaa sen aina alusta.



Mukavia treenaustuokioita! Uskon että onnistutte, ja yhteiset ulkoilut helpottuvat.

Ihan ekaksi sanoisin että eihän vauvan tulo perheeseen automaattisesti tarkoita sitä että koira lähtee. Meillä on 1v8kk vanha tanskandoggi, jonka kanssa on myös harjoiteltu tuota ei-vetämistä. Kuonopannasta oli kovasti apua ja nyt kulkeminen sujuu jo paremmin ihan tavallisenkin pannan kanssa. Toisten koirien kohtaamiset on kuitenkin vielä aika haastavia ja vaativat kyllä taluttajan koko huomion. Paha tämä koira ei kyllä onneksi ole, mutta haluaisi tervehtiä erityisesti muita koiria.



Teille suosittelisin kovaa harjoittelua. Tuon ikäinen pentu oppii kyllä jo hyvin, ettei taluttimessa saa vetää, kunhan vain ensin tajuaa mitä ihminen siltä haluaa. Vastapainoksi pennulle voisi sitten ajatella riekkumista ja omaehtoista liikuntaa, jos sitä vain on mahdollista järjestää.

Voisitte harjoitella koiran kanssa kontaktia ihan yleisesti ja hyvin toimivana keinona monet pitävät sitä, että metriäkään ei edetä, ellei koira ole vetämättä. Tämä tosin vaatii aikaa ja erityisesti johdonmukaisuutta, mutta toimii.

Meillä kanssa kultis (nyt reilun 6v) ja ihan kauhea vetämään oli narussa. Pelkäsin kanssa että kuinka käy kun pitäs vaunujen kanssa mennä ja alkuun olikin ihan kauheaa(vauvan syntyessä oli noin 3v) kaikki konstit kokeiltiin eikä mistään ollut apua!! Mutta kerran ihan vahingossa meni naru takajalkojen välistä ja veto loppui samantein=) ymmärrettävää, hirveää olisi kulkea jos haaruksissa kulkisi naru, siitä alkaen aina kun koissu alkoi vetämään niin laitettiin naru kulkemaan takajalkojen välistä ja ei montaa kertaa oikeasti tarvinnut toistaa kun alkoi jo tottelemaan pelkkää ei vedä komentoa=)



Meillä tuo kultis on aika kova luontoinen mutta samalla ihan maailman kiltein, tyttö saa retuuttaa miten päin vain eikä koskaan ole edes hammasta näyttänyt jos joku aikuinen tekis saman vois olla aika varma että ärähtäisi, mistä lie johtuu. Siltikään meillä ei koiraa ja lasta jätetä samaan huoneeseen pitkäksi aikaa koska ei voi tietää mitä tuommoinen pikku natiainen keksii sille koiralle tehdä.

..kun on rajat ja säännöt kunnossa. Koskee ihan kaikkia. Eli esim. tohon vetämiseen vaaditaan koulutusta. Oli tyyli ja tapa sitten mikä tahansa, pitää se koira kouluttaa eikä mennä siitä, missä aita matalin. Eli mielestäni kuonopanta on oiva apuväline, mut ei pitkän ajan ratkaisu. Hae koulutusapua esim. rotuyhdistyksen kautta. Tapoja kouluttaa on monia, mut usein rotujärjestön koulutukset on hyviä (ja kaiken kukkuraks ilmaisia)

Ja ulkoilussa vaunut ja fleksi kuulostaa melko kaameelta yhdistelmältä, eli vaihtakaa ne fleksit varsinkin yhtään isommilla koirilla kunnon hihnaan. Ei koira tarvii montaa metriä " vapautta" lenkillä. Koirapuisto tms. turvallinen alue on olemassa sitten sitä riehumista varten, jos tuntuu pakolliselta. Toki, jos fleksi toimii ja sitä osaa käyttää oikein, on sekin hyvä tarkoitukseensa.. Mut jos koiralla taipumus vetää, ei fleksi yleensä kyllä paranna tilannetta.



Oma kokoonpano tällä hetkellä on esikoispoika reilu 3 v, rottweilernarttu 6v ja amerikancockeriuros 3v, masuvauva liittyy remmiin piakoin. Jenkillä ei kokemusta vauvoista ja sen kanssa tullaan olemaan tosi tarkkana, koska on pikkasen " adhd" eikä aina pysy järki mukana touhuissa. Meillä koirat on pääasiassa mun vastuulla, mies osallistuu lenkitykseen pyydettäessä. Tiukat rajat ja valvontaa, niin hyvin sopii elukat ja ihmistaimet yhteen. (tuttava jää äippälomalle vasta loppukesästä ja ottivat nyt pennun, kun kerta aikaa olla koiran kanssa, luotetaan siihen, että ihan nuorikin koira oppii kyllä vauvaperheen tavoille, jos niin halutaan)

Parhaimmillaan ollaan oltu yhteislenkillä naapurien kanssa siten, että mukana oli 2 vaunut(/pulkat, riippuen kelistä) ja 9 koiraa kera 3 naisen. Hyvin mentiin mettäpolut ja kadunvarret. Ihmetystä tosin herätettiin. Kuria toi lauma vaatii, mutta onnistuu yhteislenkki, vaikka 3 erillistä laumaa ja sekä uroksia että narttuja (rotuja mm. bullmastiffi, sakemanni, rottis)



Tsemppiä koiran koulutukseen! Jos se on riittävän tärkeä, jaksaa sen koulutukseen panostaa ;)



JN + masukaveri 38+2 & muu lauma

Hei,



meillä ei ole omaa lasta kotona, mutta ollaan jo muutama vuosi saatu totuttaa koiraamme (3v. rhodesiankoirauros, säkä 65cm, paino 40kg) lapsiin mm. siskoni perheen kanssa (lapset 1,5v., 5v. ja 7v.), jotka asuvat lähellä ja kyläillään ainakin pari kertaa viikossa.



Koiramme (silloin 1,5v.) sai esim. olla paikalla kun nuorimmainen tuli sairaalasta. Järjestettiin tilanne mahdollisimman tavalliseksi, ilman mitään hössötystä. Koira sai käydä nuuskimassa käärön, todeta sen vaarattomaksi (vauvahan ei edes herännyt) ja mennä omiin juttuihinsa. Ei toisaalta kielletty mutta ei myöskään yllytetty. Hyvin meni!



Tätä nykyä pidetään myös raja mm. sen suhteen mitkä ovat lasten leluja ja mitkä hänen. Tällä tavalla saadaan laumaan oikea järjestys: koira on vauvaakin alempi. Koira tykkää kun se tietää oman paikkansa! Luonnollisesti hänen luunsa on hänen juttunsa, ja niihin taas ei saa lapset koskea. Oppivat sääntöjä puolin ja toisin. Meillä koira ei myöskään saa tulla keittiöön, joten lapset ovat pian oppineet missä saa leikkiä rauhassa ilman että koira käy makaamaan junaradalle... :)



Nyt ois vauva tulossa ja jos kaikki menee hyvin, ollaan luottavaisin mielin, että koira sopeutuu " omaan" vauvaan samalla tavalla kuin vieraisiin. Onneksi on ollut mahdollisuus harjoitella!



Kaikille mukavaa odotusta ja aurikoisia koiralenkkejä,



T. Arkamamma rv. 20+4

Meillä kans kultainennoutaja ja ikää 10v. Hieman jänskättää tuo vauvan tulo kesällä, mutta luotan siihen, että kaikki sujuu hyvin. Allergia on ainoa syy, jonka takia eniten pelkään. Itse olen hieman allerginen ja koiran paijaaminen ja kuola aiheuttavat ihottumaan. Normaalioloissa, koiran nukkuessa ja liikkuessa talossa, ei oireita ole.



Meidän kultsu on myös kova vetämään, mutta usko tai älä, jos joku lapsi tai oma mummoni (80v.) taluttaa koiraa, vetämisestä ei ole tietoakaan. Koira pystyy siis varmasti tiedostamaan sen, että taluttaja ei pärjää hänelle ja on heikompi, kuin taluttaja normaalisti, joten vetäminen ei kannata.. Tai en tiiä mitä koira ajattelee, mutta näin käy.. Ja on käynyt jo monen monta vuotta. Ehkei toiminut ihan pentuna, mutta hieman vanhempana kyllä.



Uskon siis ainakin meidän kohdalla siihen, että lenkit vaunujen kanssakin onnistuu. Enkä usko, että vauvan ja koiran asumisessa saman katon allakaan tulee ongelmia.

Ja totutin itse koirani jo lapsettomana aikana lapsiin, ettei järkytys ole suuri, tosin koirani olivat jo aikuisia, kun itse sain lapsia, mutta olin iloinen kun koirani olivat tottuneet lapsiin ja saaneet lapsista hyviä kokemuksia, joten eivät sitten hyppineet seinille kun saimme omia lapsia. Myös käytöskoulua kannattaa harjoittaa, eli koulutusta vain, silloin lenkit ja muukin yhteiselo onnistuu parhaiten:) koiran täytyy tietää paikkansa laumassa, tasavertaisena perheenjäsenenä, mutta kuitenkin alimmaisena arvojärjestyksessä. Myös koiraa pitää muistaa huomioida kun vauva tulee, niin ei varmasti tule mustasukkaisuutta. Meillä nyt kaksi lasta, kolmas tulossa, ja koiravanhus 13. v. kultainen noutaja myös, ja rakastaa meidän lapsia kyllä aivan täydestä sydämestään:) tsemppiä vain, kyllä se siitä sujuu!

mutta aluksi vaikka kuonopanta käyttöön ja tyhjien vaunujen kanssa jo harjoittelemaan sitä kulkemista ulkona niin ei tule sitten ongelmia ja yllätyksiä.

Ensinnäkin niille jotka antoivat ymmärtää,että olisin luopumassa koirastani,niin se ei pidä todellakaa paikkaansa,koirani on mulle yhtä tärkeä siinä missä ihminenkin. Mietin vain,että miten sen ja vauvan kanssa tulee pärjäämään,en muuta.

Ja sille joka kirjoitti,että flexi kannattaa vaihtaa tavalliseen hihnaan,mistä tiedät millaista käytämme? emme käytä flexiä vaan tavallista nahkaista hihnaa.

Toki olen optimistinen tilanten suhteen,mutta tottakai asia huolettaa,koska en ole ennen ollut tälläisessa tilanteessa.

Niinku olen jo kirjoittanut aikasemmassa tekstissäni,että " kaikkia taikatemppuja on kokeiltu" ,ja niitä on todellaki kokeiltu. Ollaan oltu koirakoulussa,on kokeiltu valjaita(erinlaisia),ku lenkillä oltu ollaan yritetty kaikkia taktiikoita,kuten pysähdytty kun koira vetää yms. eli ei voi sanoa ainakaa ettei mitää olisi yritetty. Ja nyt olenkin päättänyt ottaa vähän kovemman koulutuksen käyttöön koiran kanssa(ehkä oon ollu liian lepsu jossain määrin) ja toivottavasti se tuottaa toivottua tulosta. Niin ja unohdin sanoa,että koiramme on poika..eli kovaa tahtoa löytyy. Sisällä koira tottelee ja on aivan ihana,mutta ulkona siitä valitettavasti tulee täysin kuuro(oli nappuloita tai jotain herkkuja mukana tai ei). Mutta kiitos kaikille vastanneille eriävistäkin mielipiteistä.:)

Ehkä koulutus ja muukin tuottaa tulosta meidän hauvalle.:)

Oikein mukavaa kesän odotusta kaikille.:)

Se, että otat selvää asioista ja kyselet neuvoja, on hyvä juttu! Kertoo ainakin mulle, että koira oikeasti merkitsee paljon ja että haluat nähdä vaivaa sen kanssa olemisen eteen..

Myrre:

Ja sille joka kirjoitti,että flexi kannattaa vaihtaa tavalliseen hihnaan,mistä tiedät millaista käytämme? emme käytä flexiä vaan tavallista nahkaista hihnaa.

Se olin minä. pahoittelen, että kirjoitin siten, että ymmärsit tarkoittaneeni sinua! Ajatuksenani oli, että koska joku (en enää muista kuka) viittasi fleksiin, niin tuon esiin sen pointin, että nimen omaan fleksin kanssa se vetäminen saattaa jopa pahentua. Ei siis ollut missään nimessä tarkoitettu suoraan sinua ajatellen (koska en todella tiennyt, millainen hihna teillä on käytössä), vaan ihan yleisesti. Olisi pitänyt ilmaista ittensä tarkemmin.. Yleisellä tasolla kirjoitin ihan siksi, että joku vähän vastaavassa tilanteessa saattaa myös keskustelua seurata ja jotta tulee sitten ajateltua loppuun asti. Näitä fleksi-ongelmia kun on tullut nähtyä aina välillä, toki monella fleksi toimii hyvinkin..

Myrre:

Ja nyt olenkin päättänyt ottaa vähän kovemman koulutuksen käyttöön koiran kanssa(ehkä oon ollu liian lepsu jossain määrin) ja toivottavasti se tuottaa toivottua tulosta. Niin ja unohdin sanoa,että koiramme on poika..eli kovaa tahtoa löytyy. Sisällä koira tottelee ja on aivan ihana,mutta ulkona siitä valitettavasti tulee täysin kuuro(oli nappuloita tai jotain herkkuja mukana tai ei). Mutta kiitos kaikille vastanneille eriävistäkin mielipiteistä.:)

Kuulostaa hyvältä.. Joskus tarvitaan sitä tiukempaa asennetta, koirat on niin erilaisia. Nyt onkin " kreivin aika" ottaa se johtajan asema haltuun, kun rupee jätkä aikuistumaan. Kun laumajärjestys on kunnossa, tulee ne korvat käyttöön, oli tilanne ja ympäristö mikä tahansa. Koira on nuori ja vielä ei ole myöhäistä, oikeastaan minkään kanssa.. Kannattaa käydä seuraamassa joitain hyviä palveluskoirapalstoja, ihan koulutusvinkkejä ajatellen. Ja se teoriatieto ei tee pahaa, vaikkei koira olisikaan ensimmäinen. Hyvältä kouluttajalta oppii paljon, vaikka omaa taitoa olisikin " riittävästi" .. Näin uskallan omasta kokemuksesta väittää, meillä kummallakin kokemusta koirista aika lailla koko elämän ajalta ja silti " guruilta" ammennettu valtavasti tietoa (sen teorian kun sais vielä käytäntöönkin yhtä hyvin ;D) Tsemppiä kovasti koulutukseen ja odotukseen! :)

JN

Anteeksi,ei ollut tarkoitus ärähtää mitenkään,mut ku luin suht nopeesti kaikkien viestit läpi kun olin töissä(siinä olin vähän kiire),niin silloin tuli vain sellainen olo,että melkein jokainen luuli,että olen luopumassa koirasta vauvan takia siltä istumalta..se vähän ihmetytti. Olenkin yrittänyt saada tietoa niiltä ihmisiltä joilla on koira,että miten he ovat päässeet vetämisestä pois. Eniten mua ehkä enemmän mietityttää se,että miten tosiaan onnistuu ulkoilu vaikka niitte rattaiden kanssa,mut toki sekin selviää sitten..turhaa siitä vielä kannan stressiä. :)

Mut kiitti myös sulle vastauksesta jettaneito. :)



Myrre

jos teillä näkyy mtv3:n kanavapaketti, sieltä ava kanavalta tulee koirakuiskaaja, sieltä saisit varmasti hyviä vinkkejä:)

niin kannattaa mennä ehdottomasti nyt heti johonkin " ongelmakoirakouluttajalle" . Googlettamalla niitä löytyy. Mä en ainakaan jäisi asian kanssa odottamaan. Kivempihän se on, että koira kävelee hienosti kun vauva tulee, ei varmaankaan ole kauheasti voimia sitten koulutella koiraa, kun vaavi on jo kotona.

Meillä on koiria 3 ja yksi lapsi, toinen tulossa. Ikinä ollut mitään ongelmia. Kaikki tietävät jotakuinkin mitä saa tehdä ja mitä ei ja kaikkia saavat huomiota ja touhua tarpeeksi.

Olipa hyviä tekstejä!

On joskus pyörähtänyt omassakin mielessä että saas nähdä kuinka koira oppii kun pikkuinen tulee...:)

Ei siinä mitää meidän hauveli on yltiöpäisen lapsirakas ja kiltti.Joskin monet sitä hiukan aristelevat sen suuren koon ja massiivisen ulkonäön takia...

Meidän poika on 2v. rottweiler-suomenpystykorva risteytys ja kokoa on n.66cm ja jotain 50kg(punnittu ei ole hetkeen kun ei oikein mahdollista enää nostaakaan,pitäis päästä kunnon vaa' alle...)

Meillä nuorena oli todella villi ja vauhdikas ja kun isolla koiralla voi tuo " lapsuus" hiukan venyä en ole kovin nopeaa kasvua odottanutkaan.vaikka on jo todella hyvin aikuistunut käyttäytymisessä ilmentyy lievää vetämistä joskus lenkin alussa kovasta innostuksesta johtuen.tällä hetkellä kaipaisi jotakin " riehukaveria" jonka kanssa saisi välillä purkaa sitä koiran omaa riehuntaa, mutta vaikka tällä alueella on hurjasti koiria on monet vastaantulevat pienehköjä ja omistajat pelkäävät niiden menevän " rikki" ...:(



Siksi myös toisten koirien ohittamisessa on vielä opettelun varaa...Reppana kun olisi kaikkien kaveri mutta kun ei pääse kattomaan, ja jos pääsee kuonon päähän ja kerran ilosta hypähtää, vetää vastakoiran omistaja omansa pois kuin hädässä että nyt se hyökkää...!=/



Koirapuistot ovat aivan fantastinen paikka jossa koira pääsee purkamaan tätä omaa sosiaalisuuttaan, joten suosittelen niitä kaikille joilla vain mahdollisuus on. Tämä Seinäjoki kun on siitä hiukan jäljessä jostain syystä!!!!



Mutta kyllä nämä keväät on sitten aina yhtä kauheita...:D

Nytkin ei sitten minkäänlaista käsitystä tästä maailmasta lenkille päästyä....Nenä vetää sinne minne tahtoo...TYTTÖJÄ TYTTÖJÄ TYTTÖJÄÄÄÄÄÄÄ, paistaa koiran silmistä....:D

Mutta kunhan tämä tästä kesäksi kääntyy niin pojan hormonitkin taas rauhottuu...;)



Tsemppiä kaikille koissuperheille...