Olen hämmentynyt... kosinta-asiaa...
Seurustelen ulkomaalaisen miehen kanssa, joka asuu vielä toistaiseksi toisessa maassa. Jonkinlaisia yhteenmuuttohaaveita on ollut. No, nyt sitten viime yönä olimme nettiyhteydessä ja hän yllättäen kosi minua!! Tai niin ainakin itse asian ymmärsin. Hän siis kysyi, haluaisinko jakaa elämäni hänen kanssaan yms ja odotti oikein vastausta, vastasin siihen sitten myöntävästi....
no, olin vähän ihmeissäni että mitä tämä nyt tarkoitti, koska hän ei sitä ihan selkeästi sanonut. ja oli pakko kysyä, että oliko tämä siis kosinta... hän siihen, että kyllä se taisi olla.
Aamulla olimme taas yhteydessä ja sanoin, että olemmeko me nyt sitten tavallaan kihloissa, ja hän sanoi että olemme. Halusin tehdä asiat vähän romanttisemmin kuin vain netissä ja kysyin, voisimmeko ehkä valita jonkun päivän sitten, kun tapaamme. Sormuksistakin aloin puhua ja vanhemmille ilmoittamisesta yms... Olin onnesta vähän sekaisin.
Sitten juttu alkoi selvitä minullekin... hän siis oli vain tarkoittanut, että haluaa asua yhdessä. Sormuksia hänelle ei ollut tullut edes mieleen, vanhemmilleen hän ei ollut vielä ilmoittamassa mitään ja kaiken kukkuraksi hän ei edes oikeastaan halua naimisiin, koska on koko avioliittoinstituutiota vastaan!! Silloin ihmettelin, että miksi ihmeessä hän sitten kosi. Selvisi, ettei hän tiennyt, mitä se tarkoittaa - lupausta avioliitosta. Hän oli ajatellut, että se vain tarkoittaa yhteisen elämän aloittamista muuten, ilman mitään rituaaleja...
Olenko pettynyt... no kyllä! Ehti jo kaikenlaista tulla mieleen ja innostuin kovasti. Vähän nolonakin olin, kun asia olikin väärinkäsitystä... Nyt en oikein tiedä, mitä voisin sanoa hänelle. Hitto, kun piti mennä näin hankalaksi :(
Kommentit (11)
nyt vaan satuttiin netissä olemaan, eikä mies kuulemma voinut odottaa, kun sanottavaa oli... Vietämme paljon aikaa myös saman katon alla. Olisikohan kenelläkään järkevämpiä kommentteja...
ap
Ilmeisesti mies tarkoitti, että haluatko elää yhdessä hänen kanssaan..siis yhteisessä asunnossa. Näin jutustasi käsitin. No, eihän se tavallaan kosinta ole, mutta lopputulos sama - asuisitte yhdessä, olis sitten rinkuloita sormissa tai ei. Voisiko olla niin, että vieraalla kielellä kommunikointi aiheutti väärinkäsityksen. Kunnioittakaa toistenne mielipidettä, jos miehesi ei avioliitosta piittaa, voitte kuitenkin omalla tavallanne sopia sitoutumisesta ja vaikka juhlistaa sitä jotenkin.
Vaikutat aika naivilta muutenkin jos suostuisit kosintaan pelkän nettituttavuuden kanssa tätä koskaan tapaamatta.
Kiitos teille muutamille asiallisesti vastanneille. Miehellä on asiat paljon paremmin nykyisessä maassaan, hän ei missään tapauksessa halua Suomeen mistään muusta syystä kuin ollakseen kanssani. Tulotasokin putoaa puoleen... Hän ei siis ole huijaamassa minua mitenkään :)
eivät vaivaudu lukemaan koko viestiä ennen vastaamista, tai sitten eivät vaan ymmärrä lukemaansa.
siitä oli kyse tässä koko jutussa... mutta ei naimisiin menemällä vaan muuten. Minä vain käsitin vähän väärin. Yritän unohtaa, että ehdin innostua kihloihin menosta, sillä en haluaisi missään tapauksessa pilata tätä suhdetta...
ap
Mistä maasta miehesi on kotoisin? Itsellä ulkomaalainen mies myös ja yhteenmuutto suunnitteilla, etäsuhdetta ei vain loputtomiin kumpikaan jaksa, vaikka työn kannalta järkevintä olisi omassa maassa pysyä:(
Mies on töissä Englannissa, mutta kotoisin alun perin muualta. On siis valmis jättämään erittäin hyväpalkkaisen työn, jos ja kun Suomesta jotain löytyy... sillä raha ei ole se tärkein asia.
Mielestäni arvot on just noin ihan kohdallaan. Eiköhän tärkeintä ole juuri se, että saa jakaa elämänsä sen tärkeimmän ihmisen kanssa. Taloudelliset seikat toissijaisia. Ei se avioliitto mikään tae sitoutumisesta ja suhteen kestävyydestä ole, pääasia, et olette sydämissänne sitoutuneet toisiinne. Tietysti ulkomaalaisen kumppanin kanssa naimisiin meneminen voi helpottaa " paperisotaa" , esim oleskeluluvan voi saada helpommin, jos kyseessä ei EU -kansalainen.
Toivotan teille onnea ja toivottavasti pääsette pian saman katon alle, yhteistä arkea elämään:)
Siinä mielessä naimisiinmeno kyllä helpottaisi paperisotaa, se on ihan totta! Mutta itsekään en haluaisi tehdä ratkaisuja käytännön " järkisyiden" perusteella, sillä olen romanttinen tunne-ihminen. Olisi ihanaa mennä kihloihin ihan vaan rakkaudesta... No, ainakin voin siis olla varma, että mies ei yritä hyötyä minusta menemällä liian innokkaasti kihloihin ja naimisiin, jos tässä nyt positiivisia puolia pitää hakea :)
ap.
mutta älä anna sen tulla väliinne.
Puhu miehelle pettymyksestäsi ja toiveistasi. Myös siitä että nolostuit väärinkäsityksestä.
Helpoiten tilanne ratkeaa puhumalla!