Kaksivuotias hukkui ojaan :´(

Tosi surullista

Ei 2-vuotias voi kadota mihinkään jos sitä vahditaan asianmukaisesti.

Vierailija:

Ei 2-vuotias voi kadota mihinkään jos sitä vahditaan asianmukaisesti.

Että vahditaanko lapsia ollenkaan? En minä ainakaan ole uskaltanut jättää lasta ulos ilman valvontaa. En koskaan. Kun lapsi aloittaa koulun niin silloin toki kaikkea voi tapahtua kun lapsi alkaa itsenäisesti liikkua paikasta toiseen mutta ei pieniä lapsia saa jättää yksin hetkeksikään. Niin se vain on. Ikäviä nämä hukkumiset yms. ovat ja ketään ei saisi syyllistää mutta...

mutta ihan asianmukaisesti vahdituille lapsillekin saattaa joskus käydä jotain vakavaa. Lopetetaan vanhempien haukkuminen, surussa on tarpeeksi taakkaa ja itsesyytöksille ei varmasti tule loppua.

" 13, voi olla vaikea uskoa niin kauan kuin jotain sattuu omalle kohdallesi,

mutta ihan asianmukaisesti vahdituille lapsillekin saattaa joskus käydä jotain vakavaa."



Toki lapsi voi loukkaantua vaikka vahtiskin tätä mutta hukkua ei johonkin jokeen järveen taikka ojaan. Ei ole mahdollista jos lasta vahditaan. Ja niin kuin sanoin, ei pientä lasta saa jättää yksin.

Kyllä 2-vuotiasta pitää vahtia vielä koko ajan. Ei voi mielestäni jättää esim. ulos vahtimatta lyhyeksikään aikaa. On ne niin nopeita tuossa iässä ja järkeä ei vielä ole yhtään.

perheessä on vauva ja tämä 2 vuotias. Äiti on vähän tuhaantunut ja haluaisi vain sisustaa ja leipoa ja ei jaksaisi oikein lapsiaan.

Työtnää aina tämän 2 vuotiaan omakotitalon pihalle joko naapureiden valvottavaksi tai yksin.

Tämä poika oli jo reilusti alle 2 vuotiaana rivitalon hiekkalaatikolla yksin.



Mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään, koska tyylinä siellä on vain se, että nuoleskellaan ja ihaillaan kun " ah, onpa teillä kaunista ja sulla upeat sormukset ja onpa sulla raskasta ja ah kun on ihkuu.."



Toivottavasti sille pojalle i käy itenkään

Äitini lähti pyöräilemään ja oli vannottanut isäni vahtimaan meitä, minua ja isoaveljeäni... Kuitenkin, maalla kun asuimme, ehdin isäni vahtivan silmän alta karata äitini perään. Olin kävellyt tietä pitkin jotain 400m, tullut isolle ja tosi syvälle ojalle, kulkenut ihan sen ojan viertä ja jatkanut matkaani naapuriin, jossa minun karkailuani ihmeteltiin ja minut palautettiin kotiin. Isäni oli lähtenyt isoveljeni kanssa perääni kävelemään ja järkyttynyt kuinka lähellä sitä ojaa pienten kumppareitten jäljet menivätkään...



Uskon että jos minun aikana oli ollut silloin lähteä, olisin hukkunut siihen ojaan. Tuo pieni kirkkonummelaislapsonen, hänen aikansa oli lähteä. Niin vaikeaa kuin se onkaan ymmärtää ja kuinka vaikeaa se onkaan kestää. Olen itse menettänyt lapseni, enkä tiedä suurempaa tuskaa.



Mutta niinkuin joku sanoi, Jumala antoi ja Jumala otti.

Lapset, vaikka olisivat minkälaisesta perheestä pääsevät automaattisesti taivaaseen koska taivas on lasten kaltainen. Sinne pääsevät jopa lestat joita teistä niin moni halveksii...

Esim mä olen monien kavereiden mielestä ylihuolehtivainen, kun en anna pienen lapsen olla yksin huoneessa esim puolta tuntia ilman, että käyn kurkkimassa mitä hän tekee (ihan vähän väliä).

olen meinannut myös 2 vuotiaana hukkua jokeen, joka oli noin 300m päässä kotipihastamme. Olin ollut jo veden varassa. Tätini (noin 40v) oli minua kuulemma vahtinut ja vanhempani luonnollisesti olivat tapahtuneesta järkyttyneet, koska he eivät voineet uskoa, että itsekin jo kahden lapsen äiti voi olla noin välinpitämätön toisen lasta vahtiessaan.

2-vuotias on niin nopea ja perheessä voi olla muitakin lapsia. Aikuisen ei tarvitse kuin kumartua sitomaan toisen kengännauhoja, kun tuollainen 2-vuotias voi olla tipotiessään. Jos ei ole sattunut katsomaan, mihin suuntaan lähti, voidaan lähteä etsimään väärästä suunnasta ja sillä aikaa lapsi onkin ehtinyt hukkua.



Kamalaa, mutta näin voi tapahtua, vaikka lasta ei olekaan jätetty yksin. Ainoastaan kädestä kiinni pitämällä tai rattaissa istuttamalla, pysyty olemaan täysin varma, että lapsi ei lähde minnekään. Kyllähän yhtä lasta vielä valvoo ja vahtii, mutta heti useamman kanssa on aina jonkun hetken joku poissa näkökentästä. Entäs jos isompi satutti juuri sormansa ja olit laittamassa laastaria? 2-vuotias kipitti omille teilleen ennenkuin ehdit huomata mitään. Älkää syyllistäkö heti ihmisiä. Varmasti tekevät sen tarpeeksi tehokkaasti itse tälläisen jälkeen!

Tukehtukaa omaan täydellisyyteenne, kyllä niitä onnettomuuksia sattuu myös teidän täydellisissä perheissänne!

niin täältä Helsingistä muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä Kirkkonummelle ja ympäristökuntiin, " turvalliseen ja lapsiystävälliseen" ympäristöön ja sitten ollaan niin innoissaan, kun on omakotitalot ja niissä pihat, joille " ihan pienetkin lapset voi hyvin laittaa leikkimään yksinään" . Ja samat ihmiset valittavat kuinka Helsingissä on vaarallista, kun on niitä huumeruiskujakin joka puolella. Joopa joo.

Vanhemman huomion ei tarvitse herpaantua kuin kahdeksi sekunniksi, ja sinä aikana lapsi voi kadota talon kulman taakse tms. ja jos lasta lähtee etsimään väärästä suunnasta, tämä ehtiikin jo vaikka kuinka pitkälle. Vaikka itse yritän olla koko ajan ihan hysteerisenkin tarkka lapsen vahtimisessa (myös sisätiloissa), voin kuvitella tällaisen kahden sekunnin virheen olevan minullekin mahdollinen. Sitten onkin tsägästä kiinni, aiheutuuko siitä seuraamuksia ja millaisia.

Meillä kolme lasta , useamman kuin yhden kerran sattui kesälläkin,

että minä luulin että lapsi/lapset on esim miehen kanssa ulkona ja mies luuli, että ovat minun kanssani sisällä. No, ei onneksi mitään sen pahempaa tapahtunut, olivat vaan lähteneet taloyhtiön leikkipaikalle,

joka on toisessa päässä taloyhtiötä tai sitten parkkipaikalle.

Kerran 2-vuotias oli naapurin pihassa syömässä viinimarjoja,

hiljaa kyykyssä siellä puskan takana :)

Se on sellaista, kun kesällä varsinkin kuljetaan edes takaisin ulos

ja sisään. Ei silti mikään puolustus , aina pitäisi vahtia mutta ihminen

on erehtyväinen

Ja sit joku 2-vuotias menee esim. mummun kanssa sisälle ja luulet et se on sen kanssa, mut mummu onkin päästänyt sen pihalle isin luo jne. Ja lapsi on voinut olla kadoksissa vaikka kuinka kauan ennen kuin joku tajuaa että yksi lapsi ei ole kenenkään hoivissa... ja sit kun tä tapahtuu jossain mökillä järven/merenrannalla ja osa porukasta on ottanut alkoholia niin...