Kuinka monta käyntiä adoptioneuvonnassa keskimäärin on?
Ryhdyin tässä pähkäilemään, että montako kertaa viellä neuvontaa saamme, kun käytynä on kolme +kotikäynti. Olen kuullut että kertoja olisi keskimäärin 5-6. Tuntuu vaan siltä, että käsittelemättömiä asioita on kyllä enenmän kuin kahdeksi neuvonta kerraksi meillä. Parisuhteesta, kasvatus periaatteista, tuloista ym. ei olla puhuttu, eikä kyselty meiltä oikeastaan mitään. Samoin adoptiolasta koskevia asioita, esim. erityistarpeita ei olla käsitelty. Meitä kovasti kiinnostaa juuri erityistarpeisen lapsen adoptio ja olen ymmärtänyt että heille välillä oikein joudutaan etsimään vanhempia. Pitää kai sitten itse onkia tietoja sos.työntekijältä, vakka en tiedä osaammeko kaikkea tarpeellista edes kysellä. Kyllä se asiantuntemus on kuitenkin neuvonnan antajalla, eli Pelalla.
Kommentit (14)
Meillä oli tapaamisia ekalla kerralla neljä plus kotikäynti, tokalla kolme.
Ei Pelallakaan aina kestä neuvonta kokonaista vuotta. Meidän neuvonta Pelalla viime vuonna kesti 7 kk koostuen yhteensä 6 neuvontakerrasta (sis. 1 kotikäynti ja viimeisellä käyntikerralla kotiselvityksen luvun ja korjailua). Neuvontakerroilla oli aina noin kuukausi väliä, kesällä vähän pidempi lomien takia. Viimeisestä neuvontakerrasta meni noin kuukausi siihen, kun kotiselvitys päätyi palvelunantajalle asti (oli mm. sos.tt:n sairausloma ja vähän täydentämistä selvitykseen meidän puolelta). Kaikki ne samassa Pelan yksikössä neuvonnassa viime vuosina olleet, joilta olen asiasta kuullut, ovat kertoneet neuvonnastaan suunnilleen samanlaista sisältöä ja kestoa (siis alle vuotta).
Meidän neuvonnassa keskusteltiin jonkinverran erityistarpeista, kun otimme itse aiheen esille käytyäni luentotilaisuudessa, jossa erityistarpeisista lapsista puhuttiin. Meidän kotiselvitykseen tuli sitten ihan esimerkkejä sellaisista erityistarpeista, mitä olisimme valmiit hyväksymään. Vaikka nyt " ensisijaisesti" haemme " tervettä" lasta eli hakemuksemme menee kohdemaan " perusjonoon" , laitoimme hakemukseemmekin erityismaininnan tietystä lapsen taustaan liittyvästä erityistarpeesta, jollaisen omaavan lapsen mielellämme perheeseemme ottaisimme. Aika näyttää, huomioidaanko tätä jotenkin kohdemaassa.
Meillä on nyt kolme käyntiä takana ja seuraavaksi olisi elokuussa kotikäynti. Kun kysyimme kuinka monta käyntiä olisi vielä kotikäynnin jälkeen niin saimme vastaukseksi että katsotaan tarvitseeko enään sen jälkeen käyntejä. Olimme aika yllättyneitä sillä ajattelimme että käyntejä olisi ainakin vielä kaksi. Voi tietysti olla että yksi vielä on ja sitten se kotiselvityksen lukeminen varmaankin. Ollaan aloitettu neuvonta tammikuussa eli nyt näyttäisi ainakin siltä ettei ihan vuotta menisi vaikka eipä sitä koskaan tiedä.
Sellaista kyselisin että kun matkaa on satoja km niin tarviiko kotiselvitystä lähteä paikan päälle lukemaan vai tulisiko se postissa? Kuinka kauan kotiselvityksen kirjoittamisessa on mennyt?
se kotiselvityksen luku, molemmilla kerroilla. (Vaikka sosiaalivirasto on meillä 10 minuutin matkan päässä.)
Meillä meni Almaliina se kotiselvityksen luku niin, että sos.työntekijä lähetti sen ensin s-postilla meille kotiin, ja me sitten lukaisimme sen. Sen jälkeen vikalla neuvontakerralla me kommentoimme selvitystä, mutta emme enää tavanneet pelan toimistolla Helsingissä, jonne on meiltä matkaa, vaan viimeinen neuvontakerta oli Turussa, koska sos.tt:llä oli siellä päin kotikäynti jonkun perheen luona.
Toiseksi viimeinen tapaaminen oli kesäkuussa ja viimeinen, siis kotiselvityksen läpikäynti, oli elokuussa. Sen jäljeen siihen tehtiin pari korjausta, ja elokuun lopussa se oli päätynyt palvelunantajalle, joka siis tarkisti sen. Lokakuussa anoimme adoptiolupaa ja lupa tuli 1.2.
Sotken nyt hiukan ap. keskustelua, anteeksi vain, mutta olitteko ruotsinkielisessä neuvonnassa kenties? Meillä sama edessä, eli Turusta Hesaan mennään, olisi mukava kuulla kokemuksia!
Me oltiin ihan suomenkielisessä neuvonassa Helsingin Pelassa, ollaan Turun lähikunnasta, joka ostaa palvelun Pelalta. Mutta ihan saman kaavan mukaan ne kai nykyisin etenevät, oli kyse sitten suomen- tai ruotsinkielisestä neuvonnasta.
Eli tapaamiset olivat tasaisesti kahden kuukauden välein. Alussa sanottiin, että niitä on 5-6 ja puolessavälissä sos.tt sanoi, että viisi kyllä hyvin riittää. Sitten kuitenkin tuli ulkopuolelta määräys, että mielellään kuusi, joten sovimme, että tapaamme nokakkain ja käymme kotiselvityksen läpi, niin saamme siitä kirjattua yhden kerran.
Kokemuksemme Pelan neuvonnasta olivat erittäin hyvät. Sos.tt oli kannustava ja ihana. Tuntui, että hän halusi auttaa ja tukea meitä kasvussa adoptiovanhemmiksi. Myös tapaamisen etenivät meidän mielestä ihan ripeästi....
Antoisaa aikaa neuvonassa!
Pohdin tässä, mikä on kohtuullinen aika odotella kotiselvityksen valmistumista - vai olisiko jo aihetta ottaa yhteyttä esim. neuvontamme hoitaneiden sos:tt:jöiden esimieheen, koska en saa vastausta sähköpostiviesteihin, joissa kyselen asiamme etenemistä. Viimeinen neuvontakertamme oli tammikuussa (neuvontamme kesti 10 kk). Sen jälkeen kirjoitimme oman versiomme kotiselvityksestä sen varsinaisen pohjaksi ja toimitimme sen sos.tt:jöille tammi-helmikuun vaihteessa eli reilut kolme kuukautta sitten.
Kysymys kuuluu: Onko kolme kuukautta vielä ihan " normaalin" rajoissa...? Kauanko teidän kotiselvityksenne kirjoittaminen on kestänyt?
tiedän tunteen, odottamista odottamisen perään. Tuntuu niin kurjalta odottaa, kun tietää ettei odotus lopu vielä pitkään aikaan. En nyt tarkaan muista kuinka kauan meillä kesti, mutta ei todellakaan noin kauan sanoisinko että noin 3 viikkoa. Koitahan tavoittaa kotiselvityksen laatijaa puhelimitse ja jos et saa kiinni niin itse varmaan yrittäisin niin kauan uudestaan tavoittaa että saisin kiinni. varsinkin kun tässä on alkamassa lomat niin helposti se siirtyy vielä eteenpäin kuukausilla jos eivät ennen sitä purista kotiselvitystänne kasaan.
olen seurannut ip:n netti sivuilla lautakuntaan menevien hakemusten käsittely aikaa niin olisikohan ollut niin että alkuviikolla käsiteltiin sellaisia ip: asiakkaiden papereita jotka on jätetty tammikuun loppu puolella, joten kyllä odottamisen sarkaa piisaa sielläkin!
ai niin mistäs päin olittekaan ajatelleet lasta??
Sieppaa niin vietävästi tuo vitkuttelu kotiselvityksen kirjoittamisessa. Ja kun asiaa on saatu venytettyä tänne kesäkuulle asti, niin nyt onkin sitten helppo vedota kesälomiin ja todeta, että ehkä sitten elokuussa. Tiedän, että adoptiolautakunnan jono on tällä hetkellä noin 4 kk. Olin tosi naiivi kun ajattelin neuvontamme päättyessä tammikuussa, että ehkä jo alkukesästä saisimme adoptioluvan ja paperit lähtemään Venäjälle. Nyt näyttää siltä, että on ihme jos saamme adoptioluvan ylipäätään tämän vuoden puolella!
Mielestäni tätä odottelua on piisannut ihan kiitettävästi, adoptioneuvontaan piti jonottaa vuosi ja sitä rataa. Hammasta purren ajattelen, että tämä kaikki perustuu varmasti siihen surkuhupaisaan lapsen parhaaksi -ajatteluun...
jos tuosta venäjä adoptiosta haluat tietää lisää niin kysele ihmeessä!
tällä hetkellä pelalla ei ole voimassa olevaa toimilupaa joten sekin hidastaa toimintaa venäjän suunnalla. Tosin sitä lupaa ollaan odotettu jo niin kauan että toivottavasti siellä saadaan kaikki rullaamaan siihen mennessä kun teidän pitäisi paperinne jättää.
Ei mielestäni teidän tapauksessa enää kesän yli tätä kotiselvitystä voisi jättää, itse olisin ainakin niin kuumilla kivillä. jotta en antaisi hetkenkään rauhaa vaan vaatisin jo valmista kotiselvitystä nähtäväksi ja ottaisin myös yhteyttä sos. työntekijöiden esimieheen, jos alkaisivat puhumaan kesän yli menemisestä. kummasti sitä vaan koittaa käyttäytyä kun on homma vielä kesken , jotenkin koittaa kestää ja olla vaan ettei tee itelleen hallaa. Tiedän aivan väärä suhtautuminen , mikään ei etene jos kukaan ei koskaan vaadi muutosta tai parannusta mutta niin se vaan tuntuu olevan.
voimia odotukseen ja pitkää pinnaa sitä tarvitaan vielä....kokemusta on!!
Meillä kotiselvityksen valmistuminen vei aikaa noin kuutisen viikkoa. Pienten korjausten jälkeen kotiselvitys päätyi palvelunantajalla parissa viikossa.
Kyllä tuollainen odottaminen on aivan kohtuutonta! Rajansa kaikella! Ymmärrän, että esimerkiksi aktiivinen neuvonta-aika kestää jonkin verran, ja se on varmasti lapsen parhaaksi, mutta ei taatusti ole lapsen parhaaksi, jos vanhemmat väsytetään byrokratian rattaissa!
tämä vahvisti käsitystäni siitä, että me olemme odotelleet kotiselvityksen valmistumista jo aivan tarpeeksi kauan!
Pelan neuvonnassa meillä oli tapaamisia kuusi, joista yksi oli kotikäynti ja viimeinen kerta sosiaalityöntekijän kirjoittaman kotiselvityksen tarkistustilaisuus. Nevonta kesti hieman toista vuotta.
Jälkeenpäin ajatellen emme mekään kovasti keskustelleet esim. taloudesta tai erityistarpeista. Monet asiat tulivat kyllä esille kotitehtävissä.
Erityistarpeista oli neuvonnan aikana aivan liian vähän tietoa. Minusta vanhempia pitäisi enemmän rohkaista erityistarpeisen lapsen adoptioon. Me toimme neuvonnassa esille, että olemme valmiita adoptoimaan lievästi erityistarpeisen lapsen (esim. suu- ja kitalakihalkio, sydänvika, kampurajalka tms.), koska kaikki ajattelamme er.tarpeet olivat hoidettavissa tai niiden kanssa pystyi elämääntäysipainoista elämään.
Kotiselvityksessä oli todettu yhdellä lauseella, että " hakijat ovat valmiita adoptoimaan myös lievästi erityistarpeisen lapsen."
Kun paperimme jatkoivat palvelunantajalle, meille kerrottiin, että valmiuksistamme erityistarpeisen lapsen adoptioon olisi tarvinnut lukea kotiselvityksessä hieman enemmän. Olimme siinä vaiheessa kuitenkin jo niin " odotuksen huumassa" ettemme malttaneet enää palauttaa kotiselvitystä sen laatijalle ja pyytää häntä pohtimaan tarkemmin valmiuksiamme. Varsinkin, kun prosessissamme oli koko ajan edetty sen pidemmän kaavan mukaan eikä valitsemaltamme kontaktilta ollut juurikaan edes tullut sn-lapsia. Joten luvan jälkeen kontaktille lähtivät hakupapaerit toivomuksella " suht koht terve penska" -tyylisesti.
Neuvoni siis on: tuokaa selvästi esiin halunne adoptoida erityistarpeinen lapsi ja varmistakaa, että kotiselvityksessä lukee, että teillä on hyvät valmiudet ja olette pohtineet asiaa tarkasti (siis mikäli näin tosiasiassa on.
Tsemppiä neuvontaan!