Tonskat uuteen vuoteen

Huhuu! Onko täällä ketään? Missä kaikki on? Tarvi ihan etsiä meidän pino tuolta kaukaa... tai mikä pino tämä nyt on, kun ei ole kuin aloitusviesti vain kirjoitettu :D



Mutta nyt niitä kuulumisia, kun kiireet meni viime vuoden mukana. Mitä sitä muka onkin niin paljon tekemistä, ettei ehdi kuulumisia tänne kirjoitella?



Tänään oli sitten ensimmäinen neuvolakäynti. Olipas kiva käydä ja huomata, kuinka sitä on näinkin lyhyessä ajassa unohtunut paljon asioita. Ja nyt on ollut mukava perehtyä noihin esitteisiin, joita sain mukaani kamalan pinon. Se Vau´kirjan vihkonen on ehkä paras juttu. Viimeksikin siihen kirjoittelin aina juttuja ylös. Mutta nyt taidan kirjoitella enemmän tuonne odotusblogiini. Ainakin tarkoitus olisi. Hemppa oli huikeat 146. Tai sitten olen kuivunut. Ja verenpaine tunnetusti oli koholla. Niin se oli viime raskaudessakin, jännitän ihan hulluna sitä tulosta, etten pysty rentoutumaan. Mutta kotikoneella saan ihan normaaliarvot. Ja tässäkin raskaudessa sitten mittaillaan sokereita. Jippii! Vihaan sitä touhua. Mutta ei auta, hyvä syy katsoa, mitä syö ja jospa sitten osa noista ylimääräisistä kiloista lähtisi taivaantuuliin. Siis vain osa, niitä on NIIN paljon... Huoh.



Tulkaahan tekin jo takaisin! Nyt poika heräsi päikkäreiltä -->



-A rv 9+4 (vielä)

Mulla tää väsymys vaan jatkuu. Pahaolo on helpottanut hieman. Mies meni tänään töihin ekaa kertaa joulun jälkeen ja voi että mulla on rankkaa. Mies anto mun nukkua lomalla niin pitkään kun halusin ja muutenkin sain laiskotella niin paljon kun huvitti. Nyt tämä raaka arki sitten taas koitti. No ehkä tähän taas tottuu. Mulla oli vielä flunssaa joulun jälkeen mikä pisti väsyttämään entistä enemmän. Hohhoijaaa!



Mutta ens maanantaina mulla on eka neuvola ja jännittää jo nyt ihan hirveästi, silloin olisi viikkoja kasassa jo tasan 10 niin saattaisi ne sydän äänetkin sieltä jo kuulua. Viime raskaudessa kuului jo silloin.

Tänään soitti mun yks kaveri millä on la viikkoa ennen mua että niille tulee kaksoset! Aika hurjaa! Mä en kyllä toivois kaksosia koska meidän tuurilla ne varmasti olisi tosi allergisia niinkuin tämä meidän esikko.



Höh! Nyt Milo heräs, täytyy mennä. Mutta tulkaahan kertomaan kuulumisia kaikki!



Hermione rv9+2

Mutta ensin: oliko Quulla tänään se toinen ultra, vai muistanko väärin? Tule kertomaan kuulumisia kun ehdit!



Omaa napaa: väsyttää ja kuvottaa. Mies on ollut aika paljon töissä, ja kotona vaan valittaa omaa nuhaansa. Tiedättehän miehet: nuhaisena ei muka pysty tekemään yhtään mitään, kun on NIIN kuollut olo. Töissä kyllä painetaan miehekkäästi; " mitä noista pienistä nuhista" ;)



Mä olen täällä purrut hammasta ja yrittänyt olla käyttämättä raskautta koko ajan syynä laiskotteluun. Miehellä menee muuten sympatiat, jos koko ajan vetoan siihen. Mutta ehkä mieskin vähitellen aktivoituu, ainakin sen nuha alkaa olla ohi. Mun vuoro maata raatona sohvalla!



Alavatsasta kyllä tuntee, että joku siellä kiristää. Ei sitä ulospäin näy, enkä usko että lähemmäs 10 viikkoon näkyykään. Mun lantiossa on kyllä tilaa ;) Mutta housut kiristävät ikävästi, eli collegehousut jalassa täällä painellaan :)



Eipä muuta. Neuvola vasta 9+2, ja tänään siis menossa..öö..7+1.



Kandi

Mä tuun nyt äkkiä kirjotteleen, enneku lähen suihkuun ja nukkuun.



Avecos oli käynyt jo neuvolassa! Mulla se on huomenna edessä ja odotan sitä kovasti! Kuuntelitteko sydänääniä?



Oi, olipas Hermionella ihana mies kun antoi sun nukkua pitkään!!



Kandi, alas vaan laiskotella ja pistä mies hommiin :) Kuulosti niin tutulta toi miehen nuha, sitä ollaan muka niin kuolemansairaita ettei mitään voi tehdä!



ON: Mulla tää raskaus on niiiiiiin outo. Siis mulla ei oo mitään pahoinvointia eikä väsymyskään oo mitenkään kovin suurta. Tissitki on melkein normaalit, mitä nyt vähä turvonnu. Ja sit mun vatsa toimii paremmin kuin vuosikausiin. Mut inhottavin juttu on se, että tässä raskaudessa ei olekaan supervastustuskyky niinku edellisessä. Sillon sain pussailla kipeetä miestä vaikka kuinka eikä mikään tarttunu. Ja nyt sit tarttuu kaikki. Joulun aika meni kamalassa flunssassa kärvistellessä. Välillä sitä miettii onko raskaana ollenkaan, mutta sitten nään jääkaapin ovessa ultrakuvan meidän pikkuvauvasta ja vakuutun siitä, että kyllä se siellä edelleen kasvaa :)

Huomenna tosiaan ois eka neuvola. Mies ei valitettavasti pääse mukaan, mutta eipä sen niin väliä, kun pari viikkoo sitte näki ultrassa sen vauvelin.



Joo, mut mä lähen tästä nyt täytteleen sitä esitietolomaketta. Hyviä vointeja kaikille!



-Larsku 9+6

Jospa sitä jotain kuulumisia täännekin kirjottelis.



Varasin tänään neuvolan. Se olis 16.1. Meinattiin muuten, että mennään kumminkin siihen alkuraskauden ultraan, mutta neuvolatäti sanoi, että nyt on joku uus systeemi käytössä. Np-ultra on aikaisemmin kuin ennen eli 10-12 rv ja siihen liitetään joku verikoe, joka mittaa jotain kromosomipoikkeavuuksia. Päätettiin, että ei sit mennäkkään, kun se np ultra kerta tulee sit jo niin aikaisin.



Mulla on edelleen aika oireeton tää raskaus. Pientä etovaa oloa on välillä havaittavissa ja vatsaa turvottaa. Huomaan kans kädellä kokeilemalla, että kohtu on kasvanut. Ootan vielä millon mahtaa rinnat kipeytyä ja millon alkaa väsyttää sietämättömästi niin kuin viimeksi.



Äh! Nyt unohdin mitä mun piti kommentoida.



pesukarhu rv6+1

Aloitin tänään terveellisemmän elämän. Hah, kauankohan sitäkin juhlaa kestää? Käytiin koirulin ja pojan kanssa kävelyllä, mutta niinhän me tehdään joka päivä muutenkin, eli se ei millään tavalla liittynyt terveellisempään elämääni :D Kaupassa ostin kaikkia herkkuja -hedelmäosastolta. Alkoi vaan tehdä niin kovasti mieli omenaa, päärynää, viinirypäleitä... Mittailin tänään ensimmäisen kerran sokereita. Olivat ihan normaalit.



Ensi viikolla on lääkärineuvola. Eilen neuvolassa ei kuunneltu sydänääniä, kun se on niin turhaa hommaa näillä viikoilla. Tuleepi vaan sitten paha mieli, jos sieltä ei mitään kuulukaan. Ensi viikolla varmaan lääkäri ultraa ja varmistelee laskettua aikaa. Neuvola kiekon mukaan se olisi 2.8. mutta minähän en siihen usko. Menee varmaan toista viikkoa pidemmälle tarkempi aika.



Muillakin on oireetonta aikaa. Kiva kuulla. Aloin nimittäin jo epäillä, että olenko sittenkään raskaana, kun ei ole mitään oireita. Tai kyllähän voisin nukkua ja nukkua ja nukkua, mutta kaipaisi sitä kuitenkin jotain konkreettisempaakin todistetta raskaudesta. Ainoa todiste kai olisi, että pissisi joka aamu tikkuun, niin voisi olla varma. Pitäisikö tilata läjä testejä? :D:D:D Kun tuo paha olokin on kadonnut. Mutta toisaalta ihan hyvä näin, sillä lähden parin viikon päästä töihin enkä siellä haluaisi kenenkään vielä tietävän tästä suuresta onnestamme.



Mitenkäs Larsku neuvolareissu meni?



Kyselen edelleen, joko olette kertoneet muille? Meillä on kerrottu jo molempien vanhemmille. Ukon vanhemmat suhtautu niin ihanasti, mutta omat vanhempani... vähän oudommin. Silmät pyöreinä ja suu auki ihmettelivät. On kuulemma totuttava ajatukseen. Siinä vaan totutelkoon. Alkoi tympiä. Ja sitten muutamat kaverit tietävät.



Mutta nyt pyykille, kun pikku-ukko vielä nukkuu!



-A

Mä teen meille tännekin puolelle esittelypinon :)

Huhuu, missä kaikki luuraa??



Mulla helpotti kuvotus täällä sukuloimassa, saa nähdä miten käy kotiin palatessa. Nuhakin iski, joten olo on aika kauhea. Onneksi alkaa tulla vähän valoisampaa, joten ainakin saan vähän energiaa auringonvalosta.



Alavatsaa on nipotellut siihen malliin, että kohtu alkaa pikkuisen jo kasvaa. Ja jännä, miten turvoksissa sitä voikaan olla? Kaikki housut kiristää! Kai tämä vielä laskee tästä, sitten lähempänä rv kymppiä..? Maha alkaa tuskin tosissaan pullahtaa ennen helmikuun loppua, mutta ärsyttää vaan tämä turvotusvaihe.



Kandi 7+5 (?)

Täällä kans yks jota raivostuttaa tämä turvotus! :( sais jo hieman tasoittua.. Muita vaivoja ei juurikaan ole (siitä onnellinen). Pientä pahoinvointia kyllä, mutta vain kun menee makaamaan.(?)

Tytön kanssa ulkoiltu kovasti, ihana kun oli aamulla satanut lunta! Lenkkeilyn ja jumpan sain vaivalla ja kovalla itsekurilla aloitettua joulun jälkeen. Kyllä siitä saa niin paljon energiaa!

Ensimmäiseen neuvolaan vielä pari viikkoa..Ei sitten millään jaksaisi odottaa! Jospa ne sydänäänet jo kuuluisi.. viikkoja sitten 12. En muista yhtään milloin kuului esikoisen ensimmäiset.

Nyt syömään!



ninni rv9+jotain

Hei vaan kaikki tonskat!



On kyllä niin kiireistä meidän elämä, ettei paljo kerkee koneella istumaan iltoisinkaan!



Mä en nyt tiedä mitä kommentoisin... Tai oikeesti mä en muista.

Omaan napaan kuuluu huolestuttavan hyvää. Kun ei mulla oo mitään oireita. Turvotuskin on laskenut. Tää on niin outo raskaus! Mut toisaalta kun ekaa odottaessa oli niin kauhee pahoinvointi, niin kyl mä tästä silti osaan vähä nauttiakin. Neuvolareissu meni hyvin, ei kuunneltu sydänääniä kun ei niitä välttis kuulu vielä. Ihana kun nyt sai meidänki neuvolasta sen Vau-kirjan!! Mä viimeks niin harmittelin, kun ei sitä meidän neuvolassa jaettu. Ai niin, ja terkka oli aivan huippu! Havaitsin, että hän oli myös raskaana ja jotenki sen kanssa pystyi puhumaan niin vapautuneesti ihan kaikesta. Että jäi muuten oikein hyvä mieli, mutta pisti huolettaan noi mun solumuutokset kohdunsuulla. Mulla siis niitä on hoidettu v.2005. jäkitarkastuksessa otettiin papa ja lääkäri sanoi ilmoittavansa, jos siellä jotain hämminkiä on. Ei ilmoittanut enkä itsekään muistanut koko hommaa. Nyt sit tuli puheeks terkan kanssa ja se kattoi koneelta sen papan vastauksia ja siellähän olikin ollut solumuutoksia ja ois pitänyt puolen vuoden kuluttua tulla kontrolliin. Mut mähän en tienny koko muutoksista mitään!!!! Nyt sit otettiin papa neuvolassa ja katsotaan kuukauden päästä miltä näyttää. Mua pelottaa aika tavalla. Mitäs jos mulla onkin jo siellä joku syöpä tai syövän esiaste???



Kääk, nyt alkaa Huippumalli haussa....

Moikka ja voikaa hyvin!!!



-Larsku 10+4

Pikaisesti yhdellä kädellä naputtelen neuvolalääkärikuulumiset, sillä poitsu roikkuu sylissä toisessa kainalossa...



Kävin siis tänään lääkärillä. Jo. Viikkoja kasassa 10+4. Pikaisen käynnin saldona oli kommentti " Kaikki hyvin" . Sydänäänetkin kuului, vaikka lääkäri meinasi ettei vielä kuulu. Olipa ihanaa saada varmistus, että pieni ihmeemme on oikeassa paikassa ja sydänkin lyö. :)



Onnensa huipulla taas



-A rv 10+4

Koska minäkin noin periaatteessa tähän pinoon kuulun, niin rustaanpa jotain...

Mulla kylläkin viikkoja jo vähän enemmän ko teillä muilla, mut kuitenki.

Jossain vaiheessa viime keväänä etin kuumeilupuolelta listaa, jossa toivottiin porukalla toista alkavaksi, mut sit palstailu jäi ja toinenki sai alkunsa... :)

Kandin muistan enska-ajoilta hämärästi, sulla taitaa olla saman ikäinen esikko kuin meillä...?

Nyt meillä siis viikkoja jo 34+. Esikko täytti syyskuussa vuoden, joten jos lasketulle aikaa kakkonen päättää ilmaantua maailmaan, ni pojille tulee ikäeroa 1v 5kk aikas tarkkaan...



( . ) Vointi on todella hyvä, eikä mulla ole vielä mikään kiire saada tätä nyyttiä maailmaan, saa nähdä mitkä on fiilikset muutaman viikon päästä... :P

Huomenna olis tutustuminen uuteen synnytyssairaalaan ja pikkuhiljaa olen alkanut miettiä, mitä laitokselle sit pitikään ottaa mukaan, kun aika koittaa...

Vaivoina tässä raskaudessa on mulle jo totutut närästys ja närästys. Rennietä syön ko leipää... Mut muuta ei sit juuri ole! Välillä tietenki jo supisteleeki rasituksessa, mut sehän kuuluu sit jo asiaan.



Se on jännä miten etenki nyt loppua kohti on tullu lähes pakonomainen tarve viettää aikaa esikoisen kanssa. Tuntuu, et kaikki mahdollinen aika PITÄÄ maata lattialla rakentamassa Legoja tai ajelemassa autoilla tai tai tai, kunhan vaan poika saa jatkuvasti olla äidin lähellä (tai siis äiti poikansa). Mä oon mustasukkainen kaikesta siitä ajasta, mitä isä ja poika ovat vaikkapa kahdestaan kävelyllä tms, vaikka toisaalta olenki tosi onnellinen, et mulle suodaan vapaa-aikaa ja mahdollisuus levähtää... Ristiriitaista. Mut jospa tämä tästä!



Hyvää vointia kaikki Tonskat, jotka jo tälle puolelle olette päässeet!



Luuk@ ja Onni34+4

Tervetuloa vaan Luuk@! Mun esikko on hieman pienempi, vasta ennen joulua täytti vuoden :) Ja muuten, mustakin tuntuu jo nyt siltä, että pitää oikein ottaa kaikki irti pojan kanssa olemisesta nyt. Kun se voi olla aika hulabaloota sitten kahden kanssa... Ja saattaa loppuraskaudestakin äidin aika mennä sohvalla makoiluun, jos taas selkä temppuilee. Joten nyt oikein " laatuaikaa" pojan kanssa ;)



Avecos kuuli sydänäänet, ihanaa! Toivottavasti mäkin sitten ensi viikolla kuulen. Onko noi nyt sun viralliset viikot, vai voiko vielä vaihtua reilustikin?



Larsku joutuu huolehtimaan papa-näytteestä, kurjaa! Kyllä muakin pelottaisi, vaikka todennäköisestihän kaikki on hyvin. Ja tuollaiset vaivat kyllä pystytään helposti korjaamaan. Itsekin mietin sun viestisi luettuani, että pitäisi ehkä pyytää neuvolassa papa-näytettä. Mun piti ennen Noelia otattaa se, mut testasin lääkäriä edeltävänä päivänä plussan, ja jätin menemättä :) Ja nyt en ehtinyt raskauksien välissä, kun eivät ne jälkitarkastuksessa edes puhuneet koko asiasta. Joten kai sen voisi tässä raskauden ohessakin otattaa, kun muuten menee taas niin pitkän ajan päähän...



Omaa napaa sen verran, että tänään on taas tällainen kohdunkasvupäivä, tuntemuksista päätellen :) Tasaisesti jomottaa koko ajan. Toivon melkoisen hartaasti, että siellä kohdussa joku tosiaan asustelee. Tuulimuna olisi kova paikka, jotenkin paljon kovempi kuin " tavallinen" keskenmeno. Mutta onhan mulla kuitenkin todennäköisyydet puolellani, joten täytyy yrittää ajatella positiivisesti (tai mielummin olla ajattelematta koko asiaa).



Kandi 8+2

Kandi on niin kovasti yrittänyt lobbailla mua tähän pinoon, että kurkistan nyt varovasti tänne puolelle... :)



Meillä siis oli tiistaina ihana ultrakäynti VL:ssä. Pieni vauva siellä jo vilkutteli ja potki, ja mikä tärkeintä, sydämen syke näkyi oikein selvästi. Oon vaan niin onnellinen! Ens maanantaina mulla on eka neuvola, jossa kuunnellaan sydänääniä. Toivon vaan kovasti, että tämä onni kestää ja maanantaina kuullaan sydämen jumpsutukset ekaa kertaa. Np-ultra mulla olis 23.1. eli sekin jo aika pian, hui!



Sitä mun piti vaan oikeastaan tulla tänne kysymään, että miltä teidän mahat näyttää alkuraskaudessa? Kun mulla ei varsinaisesti ole vielä kasvanut mitään sellaista söpöä vauvamahaa, vaan näytän muuten vaan noin 5kg lihavammalta kuin tavallisesti ja maha on kuin lihavalla ukolla. Kuten quutakin odottaessa aluksi, maha on siis turvonnut ihan kovaksi palloksi heti tuosta rintojen alta, tunnen itseni kyllä niin karmean näköiseksi tynnyriksi, että oikein hävetti tänään punttiksella. Noh, tää nyt on vaan tällaista turhanpäiväistä nurinaa, ihanaa vaan että jotain tapahtuu. Kyllä se vauvamahakin sieltä toivottavasti tulee esille, kun lähestytään viikkoja 20 tai jotain. Mulla taisi ekalla kerralla alkaa maha kunnolla näkyä tosin jossain 16+ viikoilla ja sit oli pakko kertoa töissä.



Jepsis, palailen tänne taas joskus myöhemmin. Kiva kun ei tartte esittäytyä mitenkään erikseen, kun me enskat jo tunnetaankin toisemme. :) Onnellista odotusta kaikille!



-Q- ja -q- 1v5kk ja masuvauva 9+

Mutta samat sanat sen 5kg suhteen :) Housut kiristää ihan joka kohdasta mahan päältä, sama se vetääkö ne ylös vai yrittää pitää alavatsalla. Kauhea turvotus kai - eihän se maha vielä voi kasvaa?! Mutta ei mulla siis mitään sievää kumpua ole, on vaan tasaisen kasvanut massa tuossa rintojen ja reisien välissä :)

Eli en muistaakseni ole tänne vielä käynyt kertomassa, että Ninnin kontrolli neuvolassa olikin kaikki ihan hyvin :) Painoa oli tullut lisää ja sf-mittakin kasvanut. Enää ei siis tarvii stressata sitä ettei prinsessa kasva.



Meille tulee ens viikolla uus koira ja tänään selviää haetaanko se jo maanantaina vai vasta perjantaina. Millään ei jaksais odottaa.



Nyt kuitenkin siirryn takaisin sänkyyn, on kamala flunssa päällä. Eilinen meni yli 39 asteen kuumeessa, nenä vuotaa ja kurkkuun sattuu...

Voikaa hyvin!!





Henna, Joel 10,5kk ja Ninni 31vko (hui, miten jo nyt noin paljon, kohtahan sitä jo juostaan synnyttämään!)

Uusi tonskailija ilmoittautuu:)

Tai olen tuolla vauvakuumepuolella jo kirjoitellutkin, mutta saanen liittyä seuraanne tänne odotuspuolelle?



No niin, viikkoja olisi nyt 7+5 ja eilen kävin yksityisesti ultrassa, kun mulla on ollut epämääräistä pientä tuhruvuotoa pitkin matkaa. Onneksi sieltä löytyi yksi pikkuinen, joka vastasi viikkoja ja jonka sydän läpätti vimmatusti :)



Nyt voi vähän relata ja yrittää nauttia tästä raskaudesta! Mitä nyt pahoinvoinnin keskellä pystyy..



En tiedä onko teillä esittelypinoa, mutta jos on niin jokuhan voisi varmaan ystävällisesti lisätä minut sinne?

Eli lyhyestä virsi kaunis:minä 31v., mies 41v. ja tyttö 10/06. Asutaan Uudellamaalla. Ja nyt tosiaan toinen lapsi tulossa ja la ilmeisesti 25.8.08



T: Kamomilla rv7+5

noin sivulta 100 :S Kamalan etsimisen jälkeen löysin pinomme jostain maan uumenista. Kovin on hiljaista. No, enpäs ole itsekään ehtinyt tänne kirjoitella, olen ollut NIIN vihainen koko viikonlopun. Pojan päivähoidon järjestämisessä sössinyt kunta sai kuulla tänään kunniansa :D Nyt kuitenkin asia on taas järjestyksessä ja pojalla hoitopaikka.



Kandikohan se kyseli noista viikoista. Elän nyt neuvolan viikkojen mukaan siihen saakka, kun turvotusultrassa selviää tarkemmin, millä viikoilla sitä oikeasti ollaan. Neuvolan viikkoja oli siis 10+4, kun sydänäänet kuuluivat doplerilla. Esikon raskaudessa ultralla on katsottu syke 10+6 muistaakseni ihan siksi, ettei doplerilla kuulunut. Eikä 11+6 viikoillakaan vielä ole merkintää. Ja kun vielä pidemmälle menen, 15+6 on vielä ultralla katsottu syke. Ihmeellistä.



Ihmeellistä, että oireita alkoi ilmaantua saman tien kun kuulin sykkeen ensi kertaa. Eka oksukin on jo tullut. Ja itkukohtaukset. Huhhui. Ja huimaus. Lauantaina sain kaikki kolme (pahaolo, itkuisuus, huimaus) oiretta YHTÄAIKAA! Olihan kuulkaa ihmeellinen olo. Ja oikeastaan väsy on väistynyt. Tai siis on vaan asennoiduttava siihen, ettei auta väsyttää, sillä keskiviikkoaamuna olisi töihin lähtö!



Ensi viikon tiistaina olisi sitten se turvotusultra. Ei oikein millään jaksaisi odotella sinne saakka! Toivomuksena meillä oli, että ultran tekisi lääkäri, sillä samalla varmaan täytyisi alkaa seurata kasvaimen tilannetta, kasvaako se taas tässäkin raskaudessa. Viime raskaudessa se oli jo olemassa turvotusultrassa. Onneksi ei ole ollut mitään pissaoireita nyt. Viime raskaudessa ne alkoivat saman tien plussauksen jälkeen ja söin joka kuu lääkekuurin. Nyt oli viime viikolla viljelykin ihan puhdas. Onneksi.



Nyt tuli omaa napaa. Pää on ihan tyhjä, en muista enää olleskaan, mitä kaikkea piti kommentoida. Joten sen puolen hoidan sitten taas paremmalla ajalla. Huomenna mennään pojan kanssa tutustumaan päivähoitopaikkaan. Kivaa.



-A rv 11+2?

Tänään Naistentautien polilla todettiin että alkio on kuollut. Viime viikolla nähtiin vielä syke ultrassa mutta viikkoja paljon vähemmän kuin olisi pitänyt olla. Vuoto alkoi lauantaina päivällä ja supistukset samana iltana Keskiviikkona lääkkeelinen tyhjennys minkä hoidan ihan kotona. Kokemusta on koska viimeksikin hoidin itse kotona kun meni kesken.



Olo on aika lohduton kun raskaus meni näinkin pitkälle. Mutta ekassa keskenmenossa oli tavallaan sama juttu. Ainut vaan että vuoto alkoi paljon aikasemmin.



Noh, täytyy vaan pistää uusi yritys käyntiin heti kun on mahdollista.



Quu. Sydäntä lämmitti lukea sun raskausuutisia. Paljon onnea! Ja enkeleitä matkaan hirmuisesti.



Hyvää odotusta kaikille!



Hermione ja kävelevä Milo 11kk

Ihan kamalia uutisia, voi että kun surettaa puolestasi. Toivottavasti toivut tästä koettelemuksesta nopeasti, ja pääsette heti voinnin (henkinen+fyysinen) salliessa yrittämään uudestaan. Jaksamista kovasti!



Omaa napaa vain sen verran, että tunteellisuutta täälläkin: eilen rupesin itkemään, kun piti heittää perunamuusin tähteet roskiin! Se kun on mun lempparia :) Ja huomenna tulee muka jo 9 viikkoa täyteen, huh miten aika rientää.



Kandi 8+6