+++TOUKOTUHISIJAT VKO 47+++
Linkki edelliseen viikkoon:http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11708243&p=2&tm…
Kommentit (28)
Tyttö nukahti päiväunille pitkästä aikaa, joten heti tänne ;)
Pikkupapu, minuakin vähän jännittää miten imetys onnistuu... Esikoista en imettänyt ollenkaan, sillä hänellä oli suulakihalkio eli ei siis pystynyt imemään. Pumppasin ja halkiopullolla meni syötöt. Heikosti tuli maitoa kyllä ja suurimmaksi osaksi piti antaa korviketta. Sairaalassa nyt sitten jos hoitajat suhtautuu, että toinen lapsi jo tuli, syötöthän menee itsekseen... Pitää vaan pyytää tukea. Meidänkin tytöllä oli napanuora kaulan ja vartalon ympärillä ja sydänäänet laski, joten vedettiin kiireesti imukupilla ulos. Ihan harmaa oli ja sai vaan 2 pistettä, mutta onneksi virkosi siitä pian. Niin ja mulla nousi paino melkein 20 kiloa, suurin osa lopussa = turvotusta. Lähti kyllä kaikki kuukaudessa pois vaikken siis imettänytkään. Miten muuten tätisi vointi? Eikös hän ollut viime viikolla jossain leikkauksessa? *muistelee*
Nyt en ole pariin päivään tuntenut mahassa yhtään muljahdusta. En tiiä kuvittelinko ne sitten vaan... Mutta pienihän se vielä on, joten saattaa olla, että vain joskus tuntuu tässä vaiheessa.
Voisiko tuohon meidän esittelylistaan lisätä sitten, että odottaako poikaa vai tyttöä? Sitten kunhan alkaa näkyä sukupuolet ultrassa? Tai jos joku haluaa vaikka veikata.
Jaha, tyttö itkee pakko mennä
Kielo ja manu rv 14+0
Pikkupapun synnytystarina aikalailla omaltani, mutta onneksi meidän ukkeli joutui olemaan vain kolme ensimmäistä päivää Kättärin lastenosastolla joista kaksi glukoositipassa ja pystyin käymään siellä imettämässä useamman kerran päivässä, joten maito nousi ihan normaalisti kolmantena päivänä kuten esikoisenkin kanssa.
Imetys ei kuitenkaan takaa sitä, että kilot hupenee mihinkään. Toiset kuihtuu silmissä imettäessään, mutta mulla ainakin keho pitää yllä selvästi jotain varavarastoa ja varmaan nestettäkin imetyksen aikana.
Tosin tänne ei nyt kauheen hyvää kuulu, jouduin tänään sit menee lääkäriin noiden pääkipujen takia ja viikon verran tuli ainakin saikkua. Mulla kerkes olla 3vk:n aikana lähes koko ajan migreeniä joka vaan pahentui töissä ollessa johtuen päätetyöskentelystä. Nyt kokeillaan tää viikko kotona ja sit meen takas töihin.
Liikkeitä ei nyt oo kauheesti tuntunut, mutta onneksi on jotain tuntunut. Torstaina olis taas neuvola.
CalZal rv16+6
Kielo, mä olen unohtanut kirjoittaa mun tädistä, vaikka se on mun mielessä ollutkin. Eli, soitin äidille viime viikolla ja tädin maanantainen leikkaus siirtyi kahdella viikolla eteenpäin tädin sairastumisen vuoksi. Olivat ma kuitenkin lääkärillä käyneet. Tämän lisäksi sanoivat siellä, että todennnäköisesti sama kasvain on ollut siellä jo pari vuotta. Tiedä mitä se sitten tarkoittaa? Toivottavasti hyvää ja sitä, ettei se olisi sellainen, joka lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon. Järjellä ajatellen ne tuskin olisi leikkausta muuten kahden viikon päähän siirtäneet jos tilanne olisi aivan akuutti. Äiti vaan meinasi, että kaipa ne siellä tietää mitä ne tekee kun tämä on niille siellä arkipäivää kun kohtaavat monia syöpään sairastaneita. Täti oli vain ollut hermostunut kun nyt pitää odottaa vielä lisää. Ensi viikolla hänet sitten olisi tarkoitus leikata, mutta tarkkaa päivää en vielä tiedä. Toivon vain kovasti, että kaikki menisi hyvin ja syöpä olisi vain siinä munuaisessa eikä muualla. Mä tulen taas kertomaan lisää kun tiedän jotakin. Kiitos kuitenkin kysymästä Kielo!
Sitten toiseen asiaan. Mä olen miettinyt samaa kuin sinäkin Kielo, että laitetaan vaan sinne esittelylistaan meidän arvaukset/tiedot sukupuolesta. Niitä on sitten kiva verrata oikeaan " lopputulokseen" . En ole sellaista tehnyt viekä kun olen ajatellut sen olevan aikaista, mutta nyt taitaa toukokuisissa olla jo sen verran viikkoja kasassa, että voisin sellaisen sinne lisätä. Taidan tehdä sen huomenna. Eli kaikki toukotuhisijat sinne sitten rohkeesti arvailemaan tai varman tietonsa lisäämään...
Pikkupapu taas
Heippa hei ja huomenta!
kiloista täällä oli ollut puhetta¿ mulle ei ole vielä tullut yhtään kiloja, johtuu varmaan alun pahoinvoinnista, mutta maha kyllä jo näkyy
tietääkö kukaan muuten noista Kelan asioista¿kun en ehdi olemaan ennen äippälomaa kun 7 kk töissä, eli just se vaadittava 6kk, joka vaikuttaa äippäpäivärahaa¿niin miten, jos me ollaankin muuttamassa, eli se tarkoittaisi sitä, että ekat 3 kk työnantaja on eri kuin seuraavat 3kk¿vaikuttaakohan se asiaan¿ainakin se vaikuttaa meidän muuttoon¿
en ole kyllä ihan varma, kun ensimmäinen on masusssa, mutta joko minulla on jatkuvia mahailmavaivoja, tai sitten ne pienet poksahdukset?? on meidän pieni nökö (tuntuu vaan makuuasennossa)
CalZalille pikaista paranemista pääkipuihin, se on todella kurja vaiva.
hyviä vointeja kaikille
-sylinalle
eipä ole oikein uusia kujeita. samaa tasaista arkea vaan.
Iltaisin oikein odotan, että pikkuinen alkaa mullertään ja tuntee liikkeet. Päivällä ei jouda tunnosteleen, jos vaikka kohta tulisi ilman kuullostelua havaittaviksi. Maha on alkanut näkyyn, kohta ei voi enään peitellä mahaa.
Ratttoisaa odotusta kaikille vaan.
-Pikkukolmonen3 ja massu 16+5-
En ole oiken jaksanut kirjoitella, töitten jälkeen on aina niin poikki.Nyt olen kotona pari päivää flunssan takia ja on aika luxusta kun esikoinen on kuitenkin hoidossa, ja saan rauhassa levätä! Muutenkin olo ollut jotenkin stressaava, lepo tekee hyvää.
Painon noususta: Tarkkaa painoa ennen raskautta en oikeen tiedä kun en omista vaakaa... mutta ylipainoinen en ole koskaan ollut. Ihan alkuraskaudessa keräänty painoa, kun oli huono olo, oli pakko jatkuvasti syödä jotain. Esim. mandariineja kului hurjasti. Ekalla neuvolakäynnillä rv9 oli paino hiukan yli sen rajan, että pitäisi mennä sokerirasitukseen. Olin jotenkin ihan kauhistunut, koska en ole ikinä ennen ollut ylipainoinen. Paino varmaan osaksi johtui turvotuksestakin.
Nyt rv 16 +1 eikä paino ole noussut sen alun jälkeen. Kuitenkin neuvolatäti laittaisi sokerirasitukseen.
Tietysti on tärkeintä pitää vauvasta hyvä huoli...
viime raskaudessa painoa tuli kaikkiaan 15kg
Mites muilla? Onko muita sokerirasitukseen meneviä/ käyneitä?
Jotenkin tuntuu et neuvolatäti niuhottaa muutenkin syömisistä hirveen herkästi. Esim. jugurtissa on hänen mielestä liikaa sokeria ja rasvaa.
Minusta niuhottamisen aihetta on alkoholin käytöstä, tupakasta ym,
mutta kyllä minusta tavallinen ruoka jugurtteineen on ok. En ole viitsinyt syömisistä sielä enää puhuakkaan..
Liikkeitä olen tuntenut noin viikon verran, useinmiten iltaisin. Eilenkin kissa tasutteli mahan yli ja tyyppi protestoi napakalla potkulla! :)
Ihan on Poika fiilis, sain ultra ajan Joulun alus viikolle, sitten ehkä asia selviää! En kyllä ole edes vielä varma haluanko tietää.. ;)
Mukavat viikon jatkot kaikille!
Plutuna + tyyppi, rv 16
[color=purple]Eipäs tänne juurikaan uutta raskauteen liittyen, mutta ajattelin silti jotain kirjotella tännekin. Mulla on omasta mielestä tuntunut jo jotain liikehdintää kohdussa, mutta ei mitään säännöllistä eikä aina tunnu mitään, vaikka keskittyis " kuuntelemaan" . Ei mitään kunnollisia potkuja, mutta jotenkin taitaa nyt sitten olla herkempi tuntemaan kuin ekalla kerralla. Arvelen myös istukan olevan nyt sitten eri paikassa kuin viimeksi. Silloin oli etuseinässä ylhäällä. Ekasta liikkeet tunsin siis kunnolla rv 19 ja nyt jo rv 14. Kai se on mahdollista, ainakin kun osa teistäkin jo liikkeitä tosi aikaisin on tuntenut! :)
[b]Sokerirasitukseen[/b] oon menossa sitten rv 26 paikkeilla, kuten ekassakin raskaudessa. Painoindeksi ylittää niukasti sen 26 ja mun äidillä on kakkostyypin diabetes, niin siinäpä se sitten tuleekin jo. Ihan mielellään menen, niin kuin ekallakin kerralla. Ihan hyvä, että tarkistellaan, vaikka virtsaan ei sokeria tuliskaan. Toivottavasti tällä kertaa menee yhtä hyvin kuin viimeksi, se syömättömyys ei oo kauhean kivaa tuossa vaiheessa...
Paino mulla on laskenut nelisen kiloa lähtöpainosta ja kuusi kiloa on vähemmän, kuin mitä esikoista odottaessa silloin alussa. Pahoinvointi tehnyt tehtävänsä ja vatsalaukku kyllä pienentynyt, kun ennen jaksoin syödä kyllä paljon enemmän kuin nyt. Mutta toivottavasti nyt sitten alkaa maltillisesti nousta, ekassa raskaudessa paino nousi jotain 14 kiloa. Puoletkin tuosta kyllä riittäis mun kokoiselle ihmiselle, siis lähtöpainoon verrattuna.
Maha pömpöttää, mutta sitä kiinteää ihanaa vauvavatsaa saan varmaan odotella vielä kuukauden verran. Ärsyttävää vaan liian isoihin housuihin pukeutuminen, näytän kamalan paksulta ja kuitenkin ovat sen verran suuria, että vyötä tarvisi ja sitten puristaa... :/ Äippähousut ei kyllä pysy sitten millään vielä jalassa, kun on muuten nuo kilot karisseet. No, ei tätä välivaihetta varmaan enää kauan kestä. Toivottavasti. :D
Synnytystäkin oon välillä jo miettinyt, tai lähinnä sitä edellistä kertaa muistellut, kuten moni muukin. Synnytys sujui hyvin ja varmaan aika lailla oppikirjan mukaan. Repesin kyllä aika pahasti ja lääkäri kävi kasaan kursimassa, mutta sen suhteenhan toinen synnytys voi olla parempi kokemus, että selviää vähemmillä vaurioilla, kun tie on kerran jo auki raivattu. ;) Hyvä synnytyskokemus siis taustalla ja sitä ajatellen positiivisin mielin odottelen uutta kokemusta kesän kynnyksellä. :) Imetys sujui myös ilman isompia takkuamisia, joten toivottavasti nytkin sujuu yhtä hyvin. Imetystä onkin jo vähän ikävä, nautin siitä kyllä esikoisen kanssa varsinkin ne vauvakuukaudet. Mutta yritän olla lataamatta suuria toiveita minkään suhteen, kun nyt voi kaikki mennä eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.
Maanantaina taas neuvola, mutta ihan kiva päästä sydänääniä kuuntelemaan ja puntarin lukemia näkemään. Mulla on kyllä nyt ollut useammin noita neuvoloita, kuin ekalla kerralla. Hassua kyllä.
Joko ootte miettineet äitiyspakkauksen ottamista/ottamasta jättämistä? Entäs onko täällä kestovaippailijoita? Esikoisella kestoilu alotettiin vasta vuoden iässä, mutta nyt varmaan yritetään alusta asti osittain ainakin kestoilla. Kaverilta tarkoitus ostaa harsoja ja villiksiä. Esikoinen alkaa olla päiväkuiva, joten jaksaa sitten pestä taas vaippoja!
t. cadavera ja salamatkustaja rv 14+3 ja esikko 1v7kk[/color]
Sokerirasituksesta oli puhetta. Mä joudun sinne automaattisesti kun on tuota ylipainoa sen verran kertynyt. Esikoisesta olin myös ja arvot olivat oikein hyvät. Mua ei sinne sokerirasitukseen joutuminen harmita, on vain hyvä kun tarkistavat senkin.
Äitiyspakkauksen ajattelin ottaa, vaikka esikoiselta on kaikki tavarat ja vaatteet tallella. Musta on vaan niin ihanaa saada se paketti ja hypistellä niitä pieniä vauvanvaatteita. Rahakorvauskaan ei ole niin iso, että se houkuttelisi.
Kestovaippoja aloin käyttämään meidän pojalla vähän yli vuoden ikäisenä. Välillä täyskestoiltiin, mutta alkuraskauden väsymyksen seurauksena siirryttiin takaisin osakestoiluun. Nyt käytän sekä kestoja että kertiksiä aina tilanteen mukaan. Esim. perhekerhoon laitan kertiksen, ettei tarvitse siellä vaippaa vaihtaa ja murehtia läpivuotoja. Meillä kun tuo poika on aikamoinen megapissijä. Uuden tulokkaan kanssa aion myös kestoilla. Pitäisi vaan lisää imuja ostaa niin tulisi noita kestoja pidettyä enemmänkin.
Synnytyksestä vielä. On sullakin Kielo ollut aika rankat kokemukset synnytyksessä niinkuin muutamalla muullakin.
Omassa kokemuksessani hyvää on se, että mä osaan pitää paremmin puoleni ensi kerralla, enkä anna passittaa kotiin synnytystä odottamaan jos on jotakin häikkää ollut.
(Poika käynnistettiin ma rv 41+5 ja edeltävänä perjantaina yliaikaiskontrollissa mut passitettiin vielä kotiin, vaikka pojan sydänäänissä oli jo silloin jotakin häikkää (laitettiin kaksi eri kertaa käyrille, ennen ja jälkeen ultran) (pojalla oli ilmeisesti silloin jo napanuora kiertynyt kaulan ympärille, jota ei 2D-ultrassa nähty (4D-ultrassa se olisi ehkä huomattukin)).
Mulla oli myös koko raskauden loppuajan tunne, että sille on syy miksei poika laskeutunut ollenkaan ja oikeassahan se tunne lopulta oli. Ehkä ensi kerralla osaa myös ottaa tuntemuksensa enempi tosissaan huomioon. Tällaista mietintää tänään.
Pikkupapu ja sintti rv 17+2
Siis synnytys käynnistettiin, eikä poika... ;)
Täällä olot ovat samanlaiset kuin viime viikollakin. Välillä väsyttää enemmän ja välillä vähemmän. Normaalia arkea vietetään ja yritetään kovasti käydä esikoisen kanssa potalla.
Minulla on paino tippunut nyt alkuraskauden aikana lähes neljä kiloa. Saa nähdä mitä puntari näyttää viikon päästä neuvolassa. En jaksa kovin stressata tuon painon takia. Viime raskaudessa taisi tulla 15 kg, joista 10 jäi sairaalaan :) Loppuja olenkin kantanut sitten mukanani. Ainut asia mikä harmittaa tuossa painon nousussa on se, että minulla on ollut ongelmia polven kanssa. Viime raskaudessa huomasin kilojen vaikutuksen polven kuntoon. Varsinkin loppuraskaudessa polvea särki päivittäin ja oli inhottava kävellä pitkiä matkoja.
Me varmaan aiomme ottaa pakkauksen, vaikka kaikki tavarat ovat tallessa. Se raha ei ole kuitenkaan niin suuri ja minusta on ihanaa avata se pakkaus ja ihastella niitä vaatteita. :)
Onko joillain jo lapsia pienellä ikäerolla? Mietin, että osaatteko neuvoa kannattaako hankkia tuplia vai ei. Tietysti se on ihan tapauskohtasta, mutta joitakin vinkkejä olisi kiva saada. Meidän lapsille tulee se 1v9kk ikäeroa.
Mukavaa alkutalvea!
Amy ja Hippu rv 15+2
Synnytystä olen mäkin välillä miettinyt, tokihan sitä pohtii kaikkea vaikka kolme hyvää kokemusta onkin takana. Esikoisen 30h synnytystä en haluaisi enää kokea mutta toisaalta sekin voisi olla nyt jo helpompi kun tietää kuitenkin vähän mitä se touhu on. Silloin olin ihan ö:nä vaan koko ajan ja en tiennyt yhtään mitä tuleman pitää (esim kuinka paljon vielä tulee kipu lisääntymään ja miten ponnistus sujuu jaksamisen osalta). Keksimmäisen synnytys kesti käynnistyksen jälkeen reilun 9h eli oli aika sopivan mittainen, ponnistusvaihe oli helpompi ja toipuminen nopeampaa (pystyin heti istumaankin). Kuopuksen synnytys kestikin enää vain vajaa 6h ja oli mulle aivan liian vauhdikas. Ponnistusvaihekin vaan meni, kesti 1minuutin ja yhden ponnistuksen :/ Ei meinannut pää kestää mukana. Toivottavasti ei yhtä nopeasti mene tällä kertaa, vaikka taitaa olla aika turha toivo jos muuten vaan kaikki menee normaalisti.
Kaksi viimeistä synnytystä on siis käynnistetty rv38+1 hepatogestoosin takia ja siihen varaudun nytkin. Ei tule sitten ikäviä yllätyksiä kun valmiiksi " pelkään pahinta" . Käynnistystä en missään tapauksessa enää haluaisi kokea vaikka aika hyvin ovatkin käynnistyneet (toinen heti ekasta tablettiannoksesta ja kolmaskin yhden päivän käynnistelyn jälkeen lopulta itsekseen). On se vaan niin inhottavaa, supparitkin kivuliaampia kuin normaalisti. Sektiota en kuitenkaan haluaisi ollenkaan kun olen leikkauskammoinen! Pakko kuitenkin ottaa vastaan mitä tulee ja vauvan turvallisuuden ja terveyden takia olen itse toki valmis mihin vaan :) Puudutukset ja muut lääketieteelliset kivunlievitykset haluan kuitenkin jättää väliin, kokemus on osoittanut että helpompi on synnyttää ilman ja olen itse (ja vauvakin) virkeämpi ja olen toipunut heti. Sektiossa niistä toki ei voisi kieltäytyä.
Kohtu alkaa tuntua jo aika selvästi ja yllättävän korkealla. Illalla olen pari kertaa hiljentynyt kuulostelemaan ja ihan kun jonkinlainen heiluminen siellä kävisi. Mitään selkeitä liikkeitä ei ole viime torstain jälkeen tuntunut mutta kun tarkkaan kuulostelee niin ihan kuin pieniä hipaisuja tuntuisi. Voipi olla hyvinkin kuvittelua :)
Äitiyshousut on tänään ekaa kertaa päällä, tähän asti olen pitänyt vaan entisiä farkkuja+BellyBeltiä mutta nyt ajattelin siirtyä täysin puristamattomiin housuihin ;) Hyvin istuu jo mammapökätkin, yhtään ei ole löysää muuta kuin reisissä ja takapuolessa (ovat vähän reilut kun ostin ne jo viime raskaudessa jolloin olin lähtöpainoltani n.5kg painavampi).
Olin maanantaina Fitball-tunnilla ja enpä voinutkaan enää olla vatsallani sen jumppapallon päällä. En olisi uskonut, ne pallot kun kuitenkin ovat aika pehmeitä. Mutta eipä enää tee mieli nukkua vatsallaankaan :/
Paino on onneksi yhä ennallaan, edelleen +5kg johon ei ole tullut yhtään lisää viimeisen kuukauden aikana :D
Shelley rv13+3
Hyvä minä, näistä piti vielä kirjoittaa mutta unohtui... :/
Äitiyspakkaus otettiin esikoisesta ja muuten on otettu rahana. Rahana otetaan taas vaikkei se summa ole lähelläkään pakkauksen arvoa mutta enemmän me hyödytään siitä rahasta kuin lisävaatteista+-tavarasta. Ollaan aina budjetoitu se raha johonkin vauvaan liittyvään, kakkoselle ostettiin oma TrippTrapp-tuoli ja kolmoselle uusi turvakaukalo. Nyt en kyllä vielä tiedä mihin raha käytetään, varmasti jotain tarvetta löytyy! ;)
Meillä lasten ikäerot on 1v5kk ja 1v7kk, nyt tulee 2v3kk. Ostettiin Emmaljungan tuplakuomurattaat kun kakkosta odotettiin ja siitä asti ovat olleet jatkuvassa käytössä. Asutaan maalla ja täällä ei seisomalaudalla pärjäisi, lumisilla ja huonommin auratuilla teillä en uskaltaisi sisarusistuinta ajatellakaan. Tuplat ovat siis olleet korvaamattomat :) Toki jos sitten isompi ei olekaan mikään rattaissa viihtyvä tyyppi ja mielummin kävelee niin voi tarve olla lyhyempiaikainen mutta meillä istuu edelleen meidän 3v5kk ikäinen kakkonenkin rattaissa mielellään ja sietää istuakin kun tykkään käydä lenkillä ja lasten vauhti on aivan liian hidas siihen touhuun. Nyt vaan sitten joutuu kakkonen luopumaan paikastaan ja saa ajaa pyörällä isoveljen kanssa, uskoisin että kolmonen kuitenkin malttaa istua vauvan kanssa tuplissa. Alan kohta muistuttaa perhepäivähoitajaa... ;D
Mutta näin kokemuksia maalta, kaupungissa varmaan tuonikäinen matkaa jo kätevästi seisomalaudallakin (ainakin meidän kolmonen menisi varmaan nyt kun on 1v9kk...).
Shelley rv13+ vielä
Käytiin tänään neuvolassa ja kaikki näytti olevan kunnossa! Jee, normaali raskaus suorastaan... Aikaisemmissa raskauksissa olen ravannut jo aikoja sitten äitipolillakin. Hemppa oli yhä 131, vaikka vitamiineja vatsa ei kestä. Verenpaine ok ja paino ei ollut enää tippunut. Ruokakin maistuu taas hyvältä ja oksentanut en ole yli viikkoon! Elämä voittaa sittenkin. Sydänäänet vaihtelivat siinä 140-150 pinnassa. Ne vaan on niin suloisen kuuloiset aina vaan.
Herttulin aikaisen istukan irtoamisen ja hätäsektion takia pääsen synnytystapa-arvioon rv 36. Se on tosi hyvä asia. Varmaan voi tuossa vaiheessa jo hiukka mietityttää, vaikka ei sen pitäisi samalle äitille kahdesti osua.
Miekin olen miettinyt sitä tuplavaunu-asiaa. Meillä on kaksosilta tallessa matkatuplat ja mietinkin, että pärjäisinkö niillä ja seisomalaudalla. Mekin kyllä asutaan maalla, joskin kylällä... Maastot on monet! Meidän Hertta on sen samat 2.3 v. kun vauva syntyy. Kaksarit oli Hertan syntyessä reilu 3 v ja alkoivat kävelemään ja pyöräilemään kaikki matkat tuolloin. Herttaa on kyllä pidetty aikas vauvana meitillä ja voi olla, että vaunut voi olla kova sana vielä ens keväänä...
Äitiyspakkausta en ota, koska pyyhkeet ja peitot jo löytyy. Muutaman vaatteen käyn oikein kaupasta hakemassa, mutta varasto on niin pullollaan pussukoita, että kovin paljon ei kärsi lisää hankkia. Meilläkin on kaikilla TrippTrapp, että josko yksi semmoinen vielä pitkään pöytäämme saatais mahtumaan!
Kaikkea hyvää teille jokaiselle.
Lunta odotellessa,
Noora ja " Sulo" 15+1
Amy, meillä on poika nyt 1 vuosi ja 9 kuukautta ja voin ainakin omasta kokemuksesta kertoa, että pelkästään seisomalaudan kanssa ei tulisi meillä kyllä toimeen. (Meillä semmoinen löytyy noihin esikoisen Brio Kombeihin). Meidän poika on sellainen menijä, ettei takuulla laudalla pysyisi. Ensinnäkään hänen tasapainonsa ei vielä ole niin hyvä, että siinä tippumatta pysyisi kyydissä. (Meidän poika alkoi kävelemäänkin vasta 1 vuoden 4 kuukauden iässä). Tämän lisäksi hän ei varmasti jaksaisi siinä kauaa seisoa. Oma tahto on myös kova tässä iässä ja hän haluaisi kovasti itse päättää minne mennään, joten voisi olla vaikeuksia pitää häntä siinä laudalla paikallaan. Nytkin meinaa hermo mennä kun ilman rattaita mennään ja poika jatkuvasti hanaa vastaan ja haluaa edetä omaan suuntaansa eikä kuuntele yhtään. Mä puoltaisin niiden tuplarattaiden hankintaa, mutta päätöksen teet itse oma tilanteesi pohjalta. Me olemme jo hankkineet tuplat esikoiselle ja uudelle vauvalle. Heillä ikäeroa tulee myös 2 vuotta ja 3 kuukautta kuten Shelleyn ja Nooran nuorimmaisille lapsille.
Synnytyksen käynnistämisestä vielä. Mä en myöskään haluaisi enää toista käynnistettyä synnytystä, vaan haluaisin synnytyksen alkavan itsestään. Olisin näin halunnut myös esikoisesta, mutta toisin kävi. Haluaisin seuraavan myös synnyttää alakautta, mutta aika näyttää miten senkin asian kanssa käy. Aina voi toivoa, mutta tositilanne ne ratkaisut lopulta ihmisen puolesta tekee ja sen mukaan on elettävä. Ei se maailmanloppu olisi jos taas käynnistettäisiin ja sektioon mentäisiin, mutta olisihan se pienoinen pettymys. Pääasia on kuitenkin, että vauva syntyy terveenä, eikä mitään turhia riskejä oteta. Siihen suhteutettuna nuo synnytystapatoiveet ovat toissijaisia. Esikoisen sektion takia mäkin pääsen tässä odotuksessa automaattisesti synnytystapa-arvioon Jorviin.
äitiyspakkausta ei tällä kertaa oteta, kaikki tarvittava jo löytyy esikoisen jäljiltä. vaikkei se rahana paljoa olekkaan niin sillekin rahalle kyllä tarvetta löytyy.
sokerirasituskokeeseen joudun tälläkin kertaa, esikoisesta kävin kaksi kertaa. pcon takia siihen joudun, ylipainoa ei ole (bmi 20). kyllähän sen pari tuntisen kärsii, vauvan parastahan siinä ajatellaan.
perjantaina kävin siellä np-ultrassa ja kaikki oli hyvin, niskaturvotusta ei ollut. sain jopa nähtäväksi 4D-kuvaa, oli se ihanaa katsella sikiötä niinkin tarkkaan.
pari päivää sitten aloitin myös klexane-piikitykset kun on riesana tuo veritulppariski. mulla siis geenivirhe 5 keskivaikeana, joka altistaa veritulpille. monikkoraskaudessani 4 vuotta sitten sain keuhkoveritulpan, tuolloin ei geenivirheestäni tiedetty eikä lääkitystäkään ollut. viime raskaudessa piikitykset aloitettiin vasta rv17 mutta nyt jo onneksi aikaisemmin.
manti rv12+5,poika 6/05, sekä (enkelikolmoistyttäreni -03 rv23)
Tänne ei ihmeempiä, ehkä siks en oo kauheesti kirjotellukkaa kun ei kummempaa tapahdu... Mahakaan ei oo kauheesti kasvanu... kohtu on kuulemma kauheen ylhäällä jo, mitä lie tarkottaaki?
Sitä ajattelin kysäistä nyt kun täälä on paljo jo kokeneita äitejä niin mielipiteitä eri merkkiksistä yhdistelmä vaunuista, mitkä olis hyvät jne? Kokemuksia? Meillä olis edessä hankinta mutta kun ei oo oikeestaan mitään tietoa mitkä olis hyvät ja edulliset.
MussunMussun Rv 16
Me aiomme kyllä ottaa äitiyspakkauksen, kun eka lapsi kyseessä :)
Painon noususta en tiedä kun käyn puntarilla vain neuvolassa. Viimeksi oli mennyt 200g alaspäin, mutta on kyllä vahva tunne että lukemat ovat kyllä plussan puolella seuraavaksi :)
Muutto edessä ensi viikolla, ihanaa :) Toivon että terveydenhoitajakin vaihtuisi sitten muuton takia.. En oikein tykkää nykyisestä. Ruotsinkielinen äidinkieleltään ja jotenkin sellainen ihminen jolle ei mikään ole hyvä.. :(
Maha ei kasva. Ei sitten millään :D Eikä mitään merkkejä edes liikkumisesta. Mutta normaalia kai ekassa raskaudessa :) En ole edes ajatellutkaan tuntevani liikkeitä vielä moneen viikkoon..
Iltaisin masu on kyllä vähän pullollaan.
Eipä tässä kummempia..
sama84 rv 14+2
Meitillähän tulee monella sama ikäero näille pienimmille! Kahtelin tännään niitä matkarattaita ja olivat niin hyvät, että päätin yrittää niillä ja muilla kommervenkeillä. Amy: Mie kyllä hankkisin tuplat teidän pienille. Kyllä ainakin meidän Herttuli kikattaa ja juoksee aina päinvastaiseen suuntaan minne muu porukka...
Käynnistetyn synnytyksen keskusteluun osallistuisin minäkin. Kaksoset käynnistettiin silloin raskausmyrkytyksen takia rv 37+2. Avautumisvaihe oli aivan kamala. Supistuksissa ei ollut yhtään väliä ja siksi paikat ei päässyt aukenemaan. Epiduraali epäonnistui ja mentiin siis ilokaasun voimalla. Silloin ei paljon naurattanut. Ponnistusvaihe oli kuitenkin helppo ja kaverit saatiin turvallisesti maailmaan. Helmi syntyi ensin pää edellä ja Onni 9 minuuttia siskonsa jälkeen peppu edellä. Päästiin samalle osastolle ja vielä perhehuoneeseen ja oli joulupäivä. Tässähän vallan herkistyy...
Viime kierroksella mulla oli iso ja hieno synnytystoivelista mukana sairaalassa. Toiveista toteutui yksi; päästiin uusitulle 2a osastolle. En olisi todellakaan toivonut sektiota ja vielä hississä toivoin että saisin synnyttää. No, ehdin olla sairaalassa puoli tuntia sisällä kun Hertta oli jo maailmassa. Vaatteitakaan ei ehditty vaihtaa. Pääasia tuolloin oli, että selvisimme hengissä tuosta rytäkästä.
Nyt tietenkin toivoisin, että saisin tämän viimeisen rakkauen hetelmän synnyttää rauhallisesti alateitse. Selvisin tuosta sektiosta tosi nopeasti ja tavallaan se oli " helppo" synnytys. Näitä asioita kun ei voi itse päättää. Kiitollinen olen sairaalan henkilökunnalle joka on pitänyt meistä niin hyvää huolta. Hauska, että joku muukin on jo vähän tuumaillut tuota loppuhuipennusta. sitä ennen roikutaankin tiiviisti täällä 24 h, kun jollakin kolottaa ja toisella supistaa!
Niitä aikoja odotellessa,
Noora ja " Sulo" 15+2
Poika katselee Titi-nalle DVD:tä, joten äiti pääsee hetkeksi koneelle.
Näyttää vähän siltä, että sopu saadaan aikaan eivätkä Tehyn irtisanoutumiset tulekaan voimaan. Hyvä juttu, jos näin on. Kamalaa ajatellakin niitä synnyttäjiä ja vastasyntyneitä, jotka olisivat muuten tästä kärsineet. Toivottavasti toiminnot sairaaloissa palautuvat normaaliksi mahdollisimman pian.
(.) Tällä viikolla on taas neuvola. Vähän taas jänskättää tuo painon nousu, jos sitä on paljon tullut. Viimeksi ei ollut tullut kun 0,7 kg neljässä viikossa ja se oli hyvä se. Viime raskaudessa mulle tuli enemmän kiloja viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Kaikkiaan sitä taisi tulla sellaiset 12 kg. Oli aikamoinen työ saada ne pois kun imetys takkkusi ja lopulta tyssäsi kokonaan pojan ollessa puolentoista kuukauden ikäinen.
(Poika syntyi 15 tunnin synnytyksen jälkeen lopulta kiireellisellä sektiolla. Hänellä oli napanuora henkseleinä kaulan ympäri ja lapsivesi oli aivan vihreää. Hän joutui lastenosastolle viikoksi. En saanut poikaa siis ollenkaan vierihoitoon. Meillä poika sai sairaalassa muutenkin alusta asti myös korviketta pullosta. Tämän vuoksi mulla ei koskaan maidontuotanto lähtenyt sellaiseen käyntiin, että imetys olisi yksinään riittänyt pojan nälkää tyydyttämään). Toivottavasti tällä kerralla asiat menisivät eri tavalla ja saisin tuon imetyksenkin sujumaan. Olisi se niin paljon helpompaa. Toisaalta, esikoisen synnytys opetti sen, että mitä tahansa voi tapahtua ja kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Nyt täytyy mennä antamaan tuolle esikoiselle lounasta. Hyvää päivänjatkoa toukokuiset!
Pikkupapu ja sintti rv 17+0 tasan