Vaikuttaako äidin hyvinvointi mitenkään käynnistämispäätökseen?
Eli minulla kaikki mahdolliset raskausvaivat: ennenaikaisia supistuksia (napakoita), joista saikkua pari viikkoa, kamala närästys (12 Rennietä päivässä) ja sokerina pohjalla niin kamalat liitos- ja iskiaskivut, että on käytössä sekä tukivyö että kainalosauvat. Nyt on viikkoja vasta vajaa 32, joten vielä asia ei ole ajankohtainen, mutta tuli vaan mieleen, että mahtaisivatkohan käynnistää synnytyksen jo joskus viikolla 37 tms, jos vaivani pahenevat. Viime yö oli niin paha, etten päässyt lainkaan ylös sängystä - ulisin vain kipeää selkääni. Välillä voin olla kokonaisia päiviä makuuasennossa. Toisaalta, eihän tämä tietenkään kuolemaksi ole, joten...?
Onko kellään kokemuksia? Edellinen lapsi syntyi viikolla 40+6, joten kauhulla odotan, että tämäkin menee yli ja olen ihan rampa vikat viikot.
Kommentit (3)
mulla oli edellisessä raskaudessa tosi vaikea migreeni ja iskias ja säännöllisiä napakoita supistuksia rv 15 alkaen. Näillä perusteilla lääkäri lupasi käynnistyksen rv 38+0 aikaisemmin eivät ala millekään ainakaan oysissa. Onneksi poika tuli rv 37+1 ihan itsekseen.
Mullakin kolme aiempaa meni reilusti yli lasketunajan kunnes tämä nelonen yllätti :o)
Luulen että oma kroppakin tietää milloin ollaan jaksamisen rajoilla ja synnytys käynnistyy.
Niiloakseli rv 19+4
...jotain toivoa siis on! Tietysti ensisijainen toiveeni olisi, että vaivat häviäisivät itsestään, mutta JOS pahenevat, on hyvä tietää että pahimmassa tapauksessa leikataan. Koetan nyt kuitenkin vielä kestää, kun jäljellä on vähintäänkin se 5 viikkoa kuitenkin...
itse olen ollut heti alkuraskaudesta saikulla. kaiken maailman vaivat, kivut, masennukset, pyörtyilyt, kyynärsauvat, iskias..... etc etc etc kuviossa mukana.
silti leikkaus sovittiin vain viikkoa ennen laskettua aikaa, kun ei sinäänsä ole " perusteltua" syytä leikata aiemmin (tosin koetin sitä puhua :-))
tietenkin jos vauvalla huonot oltavat ja lähtee syntymään ennen niin päivystyksessä leikataan.