####HEINIKSIEN LAUANTAI####
Kommentit (16)
Ihanaa kun tuota lunta tuli tänne eteläänkin!(= Toivottavasti se myös pysyisi.
Täällä kieriskellään aamupahoinvoinnin kourissa...etoo, mut ei onneks oo viel tarvinnu pönttöä halailla. Söin jo aamupalan, joten luulis olon helpottuvan. Eka raskaus tais olla liian helppo, kun niin pienestä valittaa nyt!!??
Eipä tässä muuta näin aamutuimaan, kun hyvät lauantait!
Saara ja pikkuruu rv 6+4
Niinpä niin tänä aamuna se sitten alkoi....pahoinvointi en kestä ajatustakaan kahvista ja on muutenkin tosi etova olo. No johan tätä osasi odottaakkin. Ja esikollekkin puskee hampaita ja narisee heti jos tekeminen loppuu. No vaikka toisaalta ihan hyväkin tämä huono olo kun oli niin orpoa olla raskaana ilman mitään oireita ei oikein edes uskonut että massussa mitään tapahtuukaan. Ens viikolla pitäis varmaan sinne neuvolaankin soitella.
-nefe 5+4
Täällä yhdellä heiniksellä pelokas olo, kun minkäänlaista pahoinvointia ei edelleenkään ole ja viikkoja on jo kait 7 ja risat. Mikään ei kuvota, eikä väsytäkään normaalia enempää. Onko tällainen tavallista? Onko muitakin sirkkoja siellä, jolla ei lainkaan pahoinvointia / etovaa oloa?
Alan olla jo huolissani, onkohan kaikki kunnossa. Keskiiviikkona pääsen neuvolaan, mutta ei kait ne siellä vielä kuuntele / kuule sydänääniä. Olen autuaasti unohtanut kolmesta aiemmasta lapsesta, milloin sydämensyke kuului heiltä. Erilaista tosiaan ollut tän neljännen kanssa, aiemmin etoi ja väsytti yms. heti alusta pitäen.
Ihmeissään oireettomuudestaan,
oliivi9
EP:llä ei lunta näy sitten yhtään. On se niin väärin! Olis vähän pirteämpi olo kun ei olis näin pimeetä koko ajan.
Siirrytään heti oman navan alle: Mulla näyttää pahoinvoinnit siirtyvän viikonlopulle, jolloin ei oo mitään tekemistä toisin kuin viikolla ollessa töissä. Nytkin aamun etonu niin, että ei tiedä miten olis hyvä. Pitää kokeilla raitista ilmaa seuraavaksi.
Mua on kans kaiken raskaan nostelun jälkeen alkanu vihlomaan alavattalta, joten olen parhaani mukaan välttäny sitä. Kauppakassien kanto siirtynyt jo miehelle. Olen myös hoitoalalla ja mietityttää kuinka saan työni tehtyä niin ettei tarvisi nostella. Koko ajan on semmoinen tunne kuin kohdussa olis ilmapallo johon laitetaan lisää ilmaa, semmonen venytyksen tunne koko ajan.
Alussa mullakin oli alaselkä kipeä ja mietin ihan samoin, että minkälaista tämä on sitten myöhemmin kun nyt jo särkee, mutta ne kivut on loppunu onneksi.
Pakko lähteä sinne pihalle nyt.
~AnnaMaria ja masuvaavi 7+3~
En olekaan muutamaan päivään käynyt kirjoittelemassa.. nuo työ asiat pitää sen verran kiireisenä. Lukemassa tulee kuitenkin käytyä muiden kuulumisia.
Täällä myöskin oireita on ollut aika vähän viimeviikkoina. Silloin kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa ja tein testin oli menkkamaiset vatsakivut, rinnat todella kipeät ja oli etova olo. Sen jälkeen ei ole ollut huonoa/etovaa oloa. Rinnat eivät ole enää myöskään kipeät, mutta pingottuneet, kasvaneet ja hieman arat kyllä. Alavatsasta tai nivusten tuntumasta vihlaisee esim. aivastaessa tai yskäistessä, muuten vatsakaan ei ole kipeä. Oikein hyvillä mielin täällä kuitenkin edetään. En ole vielä ainakaan osannut huolestua, vaikka oireita vähän onkin. Olen kuullut monta raskauskertomusta, joissa oireita ei ole paljon ollut, mutta raskaus on mennyt hyvin. Uskon ja toivon, että niin käy meille muillekin oireettomille. Olen vain yrittänyt nauttia tästä ihmeellisestä tunteesta, että sisällä etenee todella hieno rakennustyömaa. :)
Miten teillä jotka olette pidemmällä tai joilla aikaisempaa kokemusta, onko rintojen koko muuttunut raskausaikana (ja sen jälkeenkin, onko koko jäänyt alkuperäistä pienemmäksi vai suuremmaksi).
Olen vähän " rintaliivifriikki" ja minulle on tärkeää, että liivit ovat hyvin istuvat ja oikean kokoiset. Nyt normaali liivikokoni on jäänyt pieneksi.. kuppikoko on kasvanut yhdellä kupilla. Hankin jo yhdet uuden kokoiset liivit, mutta nyt mietinkin, että mahtaakohan koko vielä muuttua ja jos niin kuinkahan paljon ja missä vaiheessa. Tekisi mieli hankkia parit uuden kokoiset liivit, mutta jos on odotettavissa koon muutosta piankin lisää, niin sitten kannattaa varmaan hillitä mielensä ja yrittää selviytyä mahdollisimman pienellä määrällä.
Aivan ihanaa tosiaan, että vihdoin tulee lunta (myös täällä Keski-Suomessa)! Kunpa jäisikin pysyäkseen pikkupakkasen kera.
T. Helmiina-80, rv5+5
Onpa tosiaan ihanaa kun on lunta! Tyttö herätti mut aamulla innosta hihkuen :) Ei tuo tosin pysy vielä, ens viikoks on luvattu vesisadetta :(
Minusta alkaa tuntua että olis erittäin mukavaa jos ei olis mitään oireita, tämä väsymys ei ota loppuakseen ja aamuisin ja iltaisin etoo niin että on pakko olla ihan paikallaan ja nieleskellä ettei ykä tuu. Mieheltä kyselin et valitinko ekassa raskaudessa oireita kuin paljon (en pitänyt mitään päiväkirjaa) ja se sano etten valittanut mitään. Samanlaiset muistikuvat mullakin on, ettei olis ollut juuri ollenkaan oireita, siksi varmaan nämä jonkun mielestä vähäiset oireet tuntuukin nyt pahalta.
Kukas se kyseli rintojen kasvusta....Sen mä muistan että rinnat suureni kuppikoon verran (mut sitä ei lasketa oireeks, ainakaan miehen mielestä) ja ne myös jäi sen kokoiseks. Nyt tässä raskaudessa rinnat on arat ja ehkä hivenen " turvoksissa" mutta ei voi sanoa että olisivat kasvaneet, ainakaan vielä.
Ens viikolla olisi sitten eka neuvola, 1.12.. Täällä tais olla useampikin menossa samana päivänä...?
nellariina 8+2
moikka!
Pinoudun minäkin tälle listalle uutena. Odottelen kolmatta lastamme, la 15.7. Perheessämme on ennestään poika 99 ja tyttö 01. Oireita on lieviä minullakin, vähän kuvottaa ja vatsaa nipistelee sekä rintoja.
Joku teistä kyseli, että onko normaalia, ettei ole mitään oireita, niin mielestäni on. Odottaessani toista lastani ei minullakaan ollut mitään oireita. Koko odotus sujui ilman pahoinvointia. Nivuskipuja ilmaantui kylläkin jollain 30 ja risat viikoilla. Niitä kesti parisen viikkoa ja loppuivat sitten yhtäkkiä.
Tiedoksi Jajalle (vai oliko se niin), että voit listata minutkin sille heinäsirkkojen lasketut-ajat listalle. Eli tiedot ovat:
Olen 32-vuotias, mies 33-v. perheessä kaksi lasta 99 ja 01, kaksi keskenmenoa, toinen 00 ja toinen 05, jälleen toiveet korkealla....
Tulen synnyttämään OAS ja la siis 15.7. Asumme Pohjois-Pohjanmaalla
Hauskaa viikonloppua kaikille!
...nukuin sitten univelat oikein urakalla pois tänään! :) Heräsin tosin ensimmäisen kerran jo klo 6 esikoisen kanssa touhuamaan, mies heräsi joskus klo 10 maissa(eilen pikkujouluissa :D) Mieheni herättyä kampesin sänkyyn uudelleen, kun väsytti niin kovasti vielä ja nukuin 1,5 tuntia! Nyt on ihan hyvä olo, ei pahoinvointia tms. Olen vuorotyössä ja välillä tahtomattanikin univelkaa kertyy, kun en saa nukutuksi niin paljon silloin kun edellisenä päivänä on iltavuoro ja heti seuraavaksi aamuksi täytyy töihin palailla...mutta nyt olisikin viikko lomaa töistä!
Joku muukin valitteli oireettomuuttaan. Minullakin on ollut tällä kertaa vain pientä " kuvotusta" ja ehkä hieman enemmän väsymystä. Välillä itsekin mietin, että onkohan kaikki ihan ok? Varsinkin kun tosiaan edellisessä raskaudessa oksensin rv 16 saakka. Näin kai ne raskaudet voivat olla kovinkin erilaisia. Onkos muilla samansuuntaisia kokemuksia erilaisista raskauksista/raskausoireista eri raskauksien aikana?! (Olipas monimutkaisesti esitetty asia :)) Olen kuullut kuitenkin ystäviltäni/neuvolasta samansuuntaisia kokemuksia siitä, ettei tosiaankaan kaikilla ole välttämättä mitään oireita ja silti kaikki menee hyvin.
Sain ajan neuvolaan 13.12 ja samalle päivälle ajan yksityiselle ultraan, haluan käydä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa ja hieman keskustella vielä edellisestä synnytyksestäni hampaankoloon jääneistä asioita.
Täällä Itä-Suomessa lunta tuntuu tulevan riittämiin, niin kuin aina...:D Lumista päivää kaikille!
Täällä elellään edelleen sekavissa tunteissa. Keskiviikon jälkeen ei ole selkeää verenvuotoa ollut, vain vaaleanruskeaa/tummempaa tuhrua. Mulla on samoja fiiliksiä, ku helmiina sulla. Aluksi, kun menkkojen piti alkaa, oli tosi vahvat oireet, ja rintoja oikein kivisti, mutta nyt on paljon lieventyneet. Lohduttavaa, että kaikilla ei ole hirmuisia oireita. Kyllä mä aamuisin välillä yökin pöntöllä. Suu on järkyttävän kuiva aamuisin ja olo on kuin pahimmalla krapulaisella...toivon hartaasti, että noin mun verenvuodot ois nyt muisto vain ja masussa olisi oikeasti joku. Vielä ainakin 5 päivää täytyy jaksaa odotella..neuvolasta lupailivat, että pääsen ultrayksikköön tarkistuttamaan tilanteen, kun viikkoja on tarpeeksi.
Tsemppiä kaikille ja voimia myös pahoinvoinnin kestämiseen! Mä ainakin innostun jokaisesta yökkäilykohtauksesta tai repäisykivusta, koska silloin saan toivoa, että kaikki olisi hyvin..
Tänään on täynnä 6 raskausviikkoa. Olo on tosiaan aamusin krapulainen, niinkuin joku toinenkin tuossa kertoili. Värjäsin eilen hiuksia ja hyi, että tuli pää kipeäksi ja hoitoaineen lemu oli kamala. Onneksi mies meni aamulla nuorimmaisen kanssa laskemaan pulkkamäkeä, oli kuulemma ollut ihmeissään (1v3kk),mutta innoissaan. Sain itse ottaa pienet torkut ja olikin paljon parempi olo herättyä. Edellisissä raskauksissa pahoinvointiin ei ole auttanut syöminen, mutta nyt auttaa ainakin aamuisin. Tekee muutenkin mieli syödä kaikkea lihottavaa, tein justiinsa perheelle pizzaa ja maistui aika hyvälle. No jos vastapainoksi lähtisi vaikka kuntosalille. Hyvää päivänjatkoa kaikille!
Oliivi9 & muut oireettomat kumppanit, täälläkin ilmottautuu yksi melko oireeton. Itseänikin välillä aina pelottaa, että onko kaikki kunnossa kun ei ole hirveää pahoinvointia, mutta toisaalta muita oireita kuten hirveä väsymys ja palelu ja vatsan nippailut ja venymiskivut löytyy:) Tuosta pahoinvoinnista vielä sen verran, että en ole siitä hirveästi aiemmissakaan raskauksissa kärsinyt. Esikolta oli vain lievää kuvotusta silloin tällöin, kakkoselta oksensin 2 kertaa ja kolmoselta oli myös sellaista kuvotus oloa, muttei tarvinnut oksentaa. Ja nyt tässä raskaudessa minulla oli muutamana päivänä hieman enemmän kuvotusta ja nyt pari päivää on mennyt niin, ettei tule kuin silloin tällöin vähän etovampi olo.
Rinnat eivät vielä ole kovin kasvaneet. Viime raskaudessa kasvoivat loppuaikoina yhden kuppikoon verran ja sitten imetysaikana toisen kuppikoon verran, mutta kun imetys loppui, rupsahtivat rinnat vähintään yhtä pieniksi kuin ennen raskautta, ellei pienemmäksikin. Mies pelkääkin, että tämän seuraavan imetyksen jäljiltä minulle ei jää kuin kuopat rintojen kohdalle;)
Ensi viikolla olisi jännä viikko. Keskiviikkona olisi se ultra, jolloin toivon mukaan saisi rauhan mielelle ja näkisi pikkaraisen sydän pamppaillen kohdussa ja sitten perjantaina menen eka neuvola käynnille. Saas nähdä miten tuo meidän touhutäti viihtyy sen aikaa, kun pitää ottaa tyttö mukaan neuvolaan.
Jaja ja pikkarainen rv 6+4
Heissan!
Täällä lahtelainen äippä joka odottelee perheeseen toista lasta syntyväksi heinäkuussa. LA on näillä näkymin 18.7 joka on vielä mun nimipäivä. =) Ja synnäri tulee tälläkin kertaa olemaan PHKS.
Eka neuvolakäynti on 15.12.
Perheeseen kuuluu mun lisäksi avopuoliso (ensi syksynä aviomies) 25.v ja mulla ikää vielä pari kuukautta 23 vuotta. Esikoisemme Nea on tällä hetkellä reilun 10kk ikäinen joten tohinaa riittää varmasti koko raskausajan.
Mitään oireita mulla ei ole vielä ollut mutta eipä niitä ollut kun tuota esikoista odotin. Taidan päästä yhtä helpolla tälläkin kertaa ainakin näin alussa. Ainoa ero tohon ekaan odotukseen on varmasti se että nyt ei kerkeä niin paljoa päiviä ja viikkoja laskea kun nea pitää äidin kiireisenä. Ja parempi niin, meneehän odotusaika nopeammin.
Joka päivä en varmasti kerkeä kirjoittelemaan kun konetta kotoa ei löydy mutta mahdollisuuksien mukaan.
Hauskaa viikonloppua kaikille odottajille!
Terkuin Riikka (viikkoja varmaan 6+ ..jotain)
Laivareissusta on kotiuduttu! Ei sinänsä ollut niin raskas reissu kun kuvittelin, mentiin aina tytön kans samaan aikaa illalla nukkumaan niin kertyihän sitä unta silloin ihan kivasti jo yönkin aikana eikä päivällä niin väsyttänyt :) Lisäksi sain ihmeen hyvin nukuttua automatkoilla! Normaalitilassa ei sekään nykyään enää onnistu, mutta ilmeisesti se tämä raskaus edes tuolla väsymyksellä sitten oireilee.
Oli kyllä mukava, kun nuo vaippa hommatkin hoituivat ihan hyvin tuolla 1v3kk tytöllä laivallakin. Kun meillä on jo pitkään käytetty pelkkiä kestovaippoja emmekä halunneet risteilyllekään ostaa kertiksiä mukaan... Mua kyllä ensin mietitytti, että miten mahtaa onnistua, mutta onneksi mies vakuutti että selvitään :) Hytin vessassakin oli kivasti ripustimia niin että ekana iltana oli ihan helppoa pestä muutamat nopeasti kuivuvat harsot ja sisätäyttikset lavuaarissa ja ripustella niitä ympäri vessaa kuivumaan. Viimesten päivien vaipat kuskattiin muovipussissa sitten kotia ja etikkavesi-sumute piti hajut hyvin kurissa eikä tarvinnut paljon edes nokkaa nyrpistellä, kun kotona vaippapyykkiä sitten koneeseen lastasi :) Eihän tuo ollut yhtään monimutkaista kestoilla laivaristeylylläkään, hyvä me :)
Aika vähäoireiselta minustakin nyt tuntuu... Tuo väsymys ehkä ainut vaiva...? Mutta eipä tainnut esikonkaan odotus aikana tässä vaiheessa paljon muuta olla kuin tuota väsymystä ja mielialan vaihteluja. Toivon, toivon, toivon että kaikki ois ja menis hyvin...! Kyllä se niin pljon mietityttää, aina kun jotain tuttuakin näkee ja kyselevät, että vieläkö oon kotona ja mitäs alan seuraavkais tekemään, opiskelemaan vai mitä, tekisi mieli sanoa, että toinen on tulossa, mutta ei vaan uskalla. Inhottavaa pelätä ettei kaikki ole hyvin. No, viikkojahan tässä karttuu koko aika lisää, mutta keeskenmeno uutiset ja kaikkimuut saavat kyllä miettimään, että onkohan sikiön kasvu lakannut, lyököhän sydän ja onkohan kehitys ollut muuten nomaalia. Ultraan nyt on niin pitkä aika, etten osaa sitä vielä sillä tavalla odotella, mutta jospa kuluis nämä päivät edes niin, että sinne neuvolaan pääsis sydänääniä kuuntelemaan. Jos niitä nyt sitten kuuluu...toivottavasti kuuluu!
Niinaemo rv 7+4
kun huomenna tulee 9 viikkoa täyteen:) Kuvotus jatkuu edelleen. Jäätelöä pakastimesta kaivelen tuon tuostakin. Ulkoilu auttaa jonkin verran ja lepo. Olen ollut muutaman päivän saikulla flunssan takia ja nukkunut kuin tukki:)))
Harmittaa, kun pitää odotella jouluviikolle asti ekaa ultraa. Esikoiselta pääsin ultraan jo viikolla 5+ ja uudestaan 8+, koska ekassa ultrassa näkyi kaksi sikiöpussia. No toisessa sitten näkyi yksi sykkivä sydän ja tuossa se vieressä köllöttelee iltaunilla... Mietityttää, jospa nytkin ois kaksi tulossa. Maha on ainakin kasvanut hurjaa vauhtia, mutta ehkä se vain toiselta pömpähtää enempi näkyviin.
Tupakkalakko pitää- hyvä minä! Ja luulempa, että en edes aloita enää imetyksen jälkeen. Ainakin yritän kovasti. Nyt pitäis vain mies saada mukaan. Se vain hokee, ettei hänellä ole mitään motivaatiota lopettaa.
Että tälläisiä mietteitä. Hauskaa viikonloppua kaikille!
t.mm & pikkarainen 8+6
Olen tässä yö vuorossa niin vielä on energiaa aloitella pinkkaa..Aika tasapaksua tämä on oireita on nyt tullut enemmän tai huomaa olevansa raskaana kun kantelee jotain vähä painavampaa niin kivistelee mahaa.. nyt on kyllä pakko töissä ottaa iisimmin..Onko muilla ollut alaselkä jomotusta luulin ensin että johtuu töistä mutta se jatkuu vaan niin kävin sitte näytteen antaan neuvolaan ettei tulehusta vaan ole. Jos se nyt jo näin kipeä on niin saas nähdä miten lopussa ja hoitotyötä vielä teen niin ei oo oikeen kiva juttu :o( Lumisateista viikonloppua kaikille:o)
nässi rv 7+5