eroahdistuksesta
hellurei kaikki
tässä vähän aikaa sitten laittelin tänne ketjun alkua noista Taysin unikouluohjeista. Elikkäs silloin tuumasin,josko alottaisin unikoulun tolle meidän 8 kk:n ikäiselle pirpanalle.Tulin siihen tulokseen,että jospa ei vielä vaan yritetään isin kanssa jaksaa näitä rikkonaisia öitä vielä vähän aikaa. Olen vaan aikamoisen tympiintynyt näihin yösyömisiin, ja niitä en ole saanut kitketyksi pois tassuttelunkaan voimin.Tuo meidän pikkumies on sitä sorttia, että pääasiallisesti rauhoittuu vain rinnalle,josta helppo sitten siirtää omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen jatkamaan uniaan.Uskoisin, että jos antaisimme hänelle mahdollisuuden, niin treenaisi seisomista ja muuta yleistä hulinointia koko yön. Yksin nukahtaminen ilman äidin/isin apua tuntuu olevan ihan kauhistus hänelle.
Anyway, olisin kysellyt, että miten kauan teillä muilla,joilla on lapsella ollut tossa 8 kuukauden iässä tns. eroahdistuskausi, se on kestänyt? Meillä se näkyy joidenkin ihmisten vierastamisena, lisääntyneenä yösyömishaluna, äitiin ripustautumisena ja yleisenä levottomuutena yöaikaan. Päivät menee ihan hienosti, no problems. Yöt on vaan niin hiivatin hankalia.
Kertokaa muutenkin, millaista teillä on ollut, jos ollut tällainen kehityksen vaihe havaittavissa.
Kiva kuulla muiden kokemuksia! Kiitos....
T:Hieman väsy, mutta onnellinen äitsykkä
Kommentit (3)
Meillä tuo 8kk ikä oli tähän mennessä hankalin. Eroahdistus oli silminnähtävä, äiti ei saanut poistua näköpiiristä...likka vierasti ensimmäistä kertaa kunnolla, söi huonosti ja nukkui huonosti. Hampaita tosin tuli 4 kpl kahteen viikkoon joten osittain selittyy sillä. Yleisolemus meidän neiti aurinkoisella oli melko kiukkuinen tuon kuukauden. Välttelin kyläilyjä tms. ja yritin pitää samaa rytmiä koko ajan. Se helppas vähän.
Meillä kävi hauskasti: likka kun täytti päivälleen 9kk niin oli kuin eri lapsi! Ero oli siis uskomaton. Likka viihtyi itsekseen leikkien vaikka kuinka kauan ja nukkui koko yöt heräämättä! Suu oli korvissa koko ajan ja neiti oli ja on edelleen tosi tyytyväinen. Täyttää tänään 10 kk. Yhtenä aamuna kuukausi sitten säikähdin vietävästi kun kello oli 8 eikä likka ollut herätellyt. Meillä on jo jonkin aikaa nukkunut omassa huoneessaan eikä suurempia ongelmia ole ollut kuin tuossa 8kk iässä. Tietenkin pienempänä heräili yöllä syömään ja valvotti jos hampaita tuli tai muuten inhotti :)
Viikon verran tässä joulun kieppeillä tosin valvottiin taas, likalla oli flunssa ja äidin piti istua lattialla...jos poistui huuto oli mahtava. Istuin siis 4 tuntia hänen huoneen lattialla silmät ristissä :) Meidän likka nimittäin oikeastikaan ei suostu nukkumaan kenenkään vieressä tai perhepedissä. On tottunut niin omaan boksiinsa.
Tsemppiä teille!
unohdin sanoa että meillä oli hiukan eri tilanne kun meidän likka ei ole syönyt öisin sitten 4kk iän. Mutta siltikin tuo 8kk ikä ja varsinkin yöt oli aika kauheita :/
...kuinka juuri siinä n. 8 kk paikkeilla oli raskaita öitä..oli jatkuvaa yösyöntiä, seisomaan opettelua ja muuten vaan varsin levoton vaihe. Itse taisin lopettaa esikoiselta juuri tuohon aikaan yösyötöt ja se kävi meillä niin, että aina kun änähti, laitoin tippuneen tutin takaisin suuhun ja vaihdoin vain hänen kylkeään ja siihen neiti tyytyväisesti nukahti, ja kun alkoi taas kähnäämään niin sama homma. Kun muutama yö oli mennyt kokonaan ilma syöttöjä alkoi yöt rauhoittuakin kuin kertalaakista...
Lapset ovat niin erilaisia, mikä toimii toiselle ei toimi toiselle, mutta monen suusta olen sen kuullut, että kun yösyötöt onnistuu lopettamaan, niin alkaa yöt rauhoittua. Tässäkin tietty poikkeus, eli ei kaikilla :).
Tsemppiä ja jaksamisia!