Kirkkoon kuulumaton kummi

Minä olen itse haltiakummi, joskus olen kuullut nimestä "kummitus".

ja hän on tyttäremme yksi kummi. Tytölle hän on ihan yhtälailla kummi kuin muutkin. Minusta sitä ei tarvitse lapselle mitenkään erotella...

Olen siskoni lapsen kummi eikä minulle ole mitään erityistä nimeä erotuksena "oikeista" kummeista. Ristiäispappi oli jopa niin edityksellinen, että antoi minun osallistua kastetilaisuudessa esim. lapsen siunaamiseen, vaikka en kirkkoon kuulukaan.

Kuulostaa hyvältä, että kutsuu kummiksi, kuten muitakin. Ainakin lapsenkin kannalta tuntuisi parhaalta ratkaisulta! Toivottavasti osuisi meillekin pappi, joka ei turhia kursailisi, mutta saapa nähdä.

tilasin http://www.etunimet.net/ sivustolta aikanaan haltiakummitodistuksen kummille ja lapselle omat kappaleensa.

kummi oli erittäin otettu "oikeasta haltiakummitodistuksesta"



voi tietysti tehdä itsekin.

(en tiedä vieläkö tuolta saa niitä? jostain muualta ehkä, jos tuolta ei saa)

Otsikosta tulee mieleen, että kummi ei kuulu kirkkoon. Outoa, että häntä sanottaisi kummiksi, kun ei kerran kuulu.

Jos kerran on eronnut kirkosta, koska ei usko Jumalaan ei voi ruveta kummiksikaan. Se sotisi enemmän hänen arvojaan/periaatteitaan vastaan.

Tästä syystä itse en koskaan rupeaisi kenenkään kummiksi enkä voisi ruvetakaan, koska vanhempani erosivat kirkosta nuorina ja laittoivat meidät väestörekisteriin, kun olimme syntyneet v. -76 ja -81 ja meistä lapsista tuli myös ateisteja.

... eli mielestäni kirkolla ei ole yksinoikeutta kummi sanaan ja myös kirkkoon kuulumattomia saa kutsua kummeiksi jos haluaa. Ennemmin kuin kirkkoa ja uskontoa, niin kummi-sana edustaa minusta lapselle nimettyä tärkää henkilöä.

se haltiakummitodistus onkin tilattu pro-seremoniat sivuilta.



täytynee taasen ottaa sinne yhteyttä, kun meilläkin on varmaan toiselle lapsista (kunhan ensin edes syntyvät) tulossa yksi haltiakummi.



eli kaksi kirkkoon kuuluvaa "virallista" kummia ja sitten tämä kirkosta eronnut "pakana" eli haltiakummi.



toiselle kaksosista tulee kolme "tavallista" kummia.



se on vaan niin, että meidän perheelle uskonto ei ole kovinkaan tärkeää.

kummeiksi valitaan ihmisiä, joiden halutaan olevan yhteydessä perheeseemme ja lapseen nyt ja myöhemmin lapsen kasvaessa, huolimatta siitä, mitä muutoksia asuinpaikkoihin tai muuhun sellaiseen elämä tuo tullessaan tulevaisuudessa.

ja tietysti me haluamme pitää yhteyttä kummeihin.

eikä siihen vaikuta se, onko tämä kummiksi valittu ystävä seurakunnan jäsen, vai kenties uskoo johonkin toiseen uskontoon, tai että ei usko mihinkään.



eipä ole isompienkaan lasten kummeista kukaan yrittänyt täyttää sitä kirkon mukaista kummin tehtävää.. eli hengellisen kasvatuksen antamista..

kuuluivat kirkkoon tai eivät.

hyvä niin..

Ja se kirkkoon kuulumaton kummi sai papilta luvan seistä meidän kanssa papin rinnalla (kastettiin kotona, ei kirkossa, joten ei oltu edes alttarilla) vain sillä luvalla, että tämä ystävä luki raamatun jakeita siinä. Ja pappi kielsi meitä kutsumasta tätä ystävää kummiksi, vaan ehdotti, että häntä kutsuttaisiin mieluummin vaikka perheen tukihenkilöksi. Just. Olisko pitänyt lapselle sit puhua, etttä "tänään sun perheen tukihenkilö-tätisi tulee kylään" :D Ja muutenkin se kuulosti ihan siltä kuin tuo ystävä olis ollu sosiaalityöntekijä ja me ongelmaperhe :D



Eli ihan vaan kummitädiksi häntä kutsutaan, ei haltiakummiksi tms. kun ihminen hän kuitenkin on, eikä haltia ;)

Itse kutsuisin vain tädiksi/sedäksi vaikka ei oikea sukulais-täti/setä olisikaan.

vaikka en kirkkoon kuulukkaan.



Minut on kastettu mutta ei konfirmoitu, nimeni lukee kastetodistuksessa kuten miehenikin joka on toinen kummi, olemme molemmat lapselle kummeja nimillä kummisetä ja kummitäti.



En ole itse koskaan saanut kummeiltani uskonnollista kasvatusta mutta muita neuvoja ja ystävyyttä sitäkin enemmän.



Perheestämme olen ainoa lapsi joka on kastettu, mutta "nimiäiset" on pidetty kaikille ja jokainen sisaruksistani kutsuu kummejaan ihan kummeiksi.



Kannattaa kysyä seurakunnasta miten heillä asiaan suhtaudutaan.



Meillä ensimmäinen lapsemme on kastettu ja osallistuin tilaisuuteen ihan siinä kuin muutkin, siunaamiseen ja rukouksiin ( tosin "rukoukset" tein hiljaa mielessäni ) toinen lapsi nyt tulossa joka tullaan myös kastamaan koska se on Isän toive ja koska asia on hänelle tärkeä !



aa

kaikki 3 lasta on kastettu ja liitetty kirkkoon mieheni mukaan. Itse erosin kirkosta jo nuorena enkä ole liittynyt. Naimisiinkin mentiin maistraatissa. Omien lastenki ristiäisiin osallistuin kuin kuka tahansa.



Mieheni veljen perheen nuorimmaisen tytön kummeja olemme molemmat. Itse en vain osallistunut kirkossa pidettyihin ristiäisiin, mutta kummiksi minua kutsutaan ja sen mukaan elän ja toimin.



Myös tuleva neljäs lapsemme kastetaan. Erotkoon sitten kirkosta itse isompana jos ovat sitä mieltä.

miksi sitten kastatte lapsenne? siis te joille uskonto ei ole tärkeää ja teistä on hyvä, ettei kummitkaan yritä auttaa kristillisessä kasvatuksessa? miksi siis yleensäkään pitää kastetilaisuutta?



ja kaikki jotka eivät kuulu ev.lut kirkkoon eivät ole ateisteja. itse olen eronnut ev.lut.kirkosta, mutta silti uskon. ja minusta kuullostas aikas kamalalta, jos pappi ei päästäisi kirkkoonkuulumatonta kummia osallistumaan lapsen siunaukseen.



onko 'kummi' siis sellainen termi, että sitä saa käyttää vain kirkkoon kuuluvasta henkilöstä? kuka selvittäis? itse olen kummina veljeni (kaikille) lapseille vaikka he eivät kuulu kirkkoon eivätkä ole pitäneet mitään nimiäisiäkään.



poijallemme pidettiin vain juhlat (nimi kun oli kerrottu jo alkuunsa ja minusta nimiäiset ovat 'nimenantojuhla' ilman uskontoa) ja kummiksi hänelle pyysimme pikkuveljeäni (kuuluu kirkkoon) ja kahta tuttavaamme, jotka ovat uskossa, mutteivät kuulu ev.lut.kirkkoon... minulle kummi on lapsen 'lähiaikuinen' eikä sillä ole välttämättä kirkollista merkitystä.



minusta siis kaikkia kummeja voi kutsua kummeiksi halutessaan (kunnes joku varmistaa onko se kirkon yksinoikeudella...)



Tiina ja Aapo :)

Eli onko kummi a) lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta vastaava aikuinen (kirkollisen kummiuden alkuperäinen tarkoitus) vai b) lapsen kasvun ym. tukena muuten oleva "lähiaikuinen", joka ei ole lapsen vanhempi.



Me emme kuulu kirkkoon, mutta meidän pojallamme on kaksi "kummia" (näistä toinen on ateisti, toinen kuuluu kirkkoon, muttei uskonnollisislta käsityksiltään vastaa ev.lut. kirkon oppeja). Me näemme kummien roolin juuri tuossa b-merkityksessä. Valitettavasti emme ole keksineet mitään parempaakaan sanaa kuin kummi, vaikka sillä onkin myös tuo uskonnollinen merkitys - "haltiakummi", "kummitus" tms. tuntuvat jotenkin teennäisiltä, ja niissähän on pohjimmiltaan myös tuo kummi-sana.

Itse kuuluin kirkkoon aikanaan kun kummiksi lupauduin, mutta sittemmin olen kirkosta eronnut ja kutsun itseäni pakanakummiksi!! :D