Heppatyttö
Onko kenenkään lapsi aloittanut ratsastusta ihan pienenä? Meidän päättäväinen ja tahtova neiti 3v haluaisi ratsastamaan hepalla? Onko kenelläkään kokemusta, voiko näin pieni käydä tunneilla kerran viikossa tai vaikka joka toinen viikko? Mietin jo sitäkin, että onko siinä mitään järkeäkään, jos jalustimia ei saada lainkaan sopiviksi näin kirpulle.. se on sitten tietysti vaan kehän kiertämistä ja kyydissä olemista. Tuntuu vaan niin ihanalta, mistä tyttö on saanut päähänsä tän hevosjutun.
Onko muutenkin liian aikaista ajatella mitään "harrastusta" näin pienelle?
Kommentit (3)
Hei!
Meillä päin on yksi talli, jossa pääsee jo ihan vauvaikäisetkin ratsastamaan. Meidän pikkuneiti kävi reilun kahden vanhana siellä useamman kerran, mutta into sitten lopahti. "Joutui "ratsastamaan pikkuisella shetlannin ponilla, kun olisi halunnut ratsastaa isolla hevosella.
Ihan pienet ratsastaa ilman satulaa vikellysvyön tapaisen kanssa. Meillä oli kyllä satula. Jalat laitettiin jalustimien yläpuolelle ja tyttö piti ohjista kiinni, minä sitten yleensä talutin.
Välillä harjoiteltiin ratsastamista kädet sivuilla, kokeiltiin ravia ym. Lähinnä se on tasapainon opettelua. Ensimmäisellä kerralla pidin tytöstä kiinni, mutta sen jälkeen hän ratsasti aina ilman kiinnipitäjää.
Nyt neljän vanhana tykkää kyllä ratsastaa, jos jossain on talutusratsastusta tarjolla, mutta ei ole muuten innostunut uudelleen.
Omat ajatukset on ollut samansuuntaisia. Neiti on kerran kokeillut talutusratsastusta ja tykkäsi siitä kovin. Ratsastuksen jälkeen olisi vaan halunnut seurata ponin touhuja ja silitellä. Enemmän semmosta läheisyyden kaipuuta ja hoivaa. Mutta jos menee talutusratsastukseen, ni eikö niidenkin kesto vaihtele? Voiko kestää esim.15min? Sillon voitaisiin vähän ratsastaa ja sen päätteeksi vaikka hoivata poneja. Neiti muuten myös ilmoitti talutusratsastuksen päätteeksi, että haluaa ratsastaa isolla hepalla:)
Toki tiedän, että "harrastus" on täysin lapsen ehdoilla, eikä varmaan vielä kovin säännöllistä tai tavoitteellista. Lähinnä ajattelin, että se toisi lapselle sitä mielihyvää ja olisi arkisen viikon erilainen kohokohta.
aloittaa vielä todellinen ratsastusharrastus. Meillä 3 tyttöä, joista isommat ratsastavat ja 3-vuotias tietty haluaisi myös. Mutta todellisuudessa ainakaan meidän pikkuneidillä ei vielä mitenkään riitä koordinaatio hallita käsi- ja jalkatyöskentelyä samanaikaisesti. Periaatteessa kokonsa puolesta voisi ratsastaa pienellä ponilla ilman satulaa, mutta keskittymiskykyään ei vielä meillä riitä ottamaan vastaan ohjeita muistaen samalla, että työtä tehdään eläimen kanssa (pitää enemmän leluna).
Meillä on sellainen työnjako, että isommat tytöt ratsastavat ja pienimmällä on oma hoito-ohjelma. Eli saa harjata ja pestä tarvikkeita. Toki pääsee selkäänkin joka viikko, mutta vain niin, että talutetaan sitä kehää ympäri.
Minä itse en ole suosinut mitään tavoitteellista harrastusta vielä 3-vuotille lapsilleni. Tässä iässä ainakin meidän tenaville jo aivan tavallisten arkiasioidenkin opetteleminen on ollut riittävää ponnistelua (kengännauhojen solmiminen, haarukan ja veitsen käyttö, omasta hygieniasta huolehtiminen, käytöstapojen opetteleminen jne.).
Mikäli lapsella on todella palava halu tehdä jotakin, niin kyllä minä sitä kunnoittaisin. Mutta olen yrittänyt välttää kaikin tavoin sitä, että lapset harrastaisivat sen vuoksi, jotta minun itsetuntoni kasvattajana kohoaisi.