*** Club-30, viikko 1/2006 ***
Oikein hyvää alkavaa vuotta 2006 kaikille clubilaisille ja muillekin!
Missäs kaikki oikein luuraavat kun ei ole täällä näkynyt? Olivera ja Lene ainakin ovat äitiyslomalla jo jonkin aikaa olleet. Mikä on vointinne? Eipä enää montaa viikkoa ole teillä jäljellä... :o) Offella ja Jogannallakin on nyt sitten ensimmäinen perhejoulu takana kuten myös meillä.
Entäs te viimeksi plussanneet Suvis, Favolina ja Oikkis, mitä kuuluu?
Meidän tyttö täyttää huomenna kuukauden, kovasti on jo pulskistunut sitten syntymän. Posket, maha ja reidet ovat selvästi pyöristyneet. Viikko sitten neuvolassa oli painoa 3470g ja pituutta 51cm (niin, 4D:ssä alunperin arvioitiin syntymäpainon olevan n. 3400g, eli aika pienihän hän vielä tietysti on...).
Univelkaa minulle on kertynyt aika lailla, tyttö on valvottanut mahavaivojen takia erityisesti öisin. Aamulla hän on sitten niin rättiväsynyt, että nukkuu monta tuntia putkeen ja äitinsä siinä samalla - olen nyt jo useana aamuna herännyt ja noussut sängystä vasta klo 12 aikoihin. Vähän tylsää, kun ei valoisaa aikaa vuorokaudesta sen jälkeen enää montaa tuntia ole.
Mutta täytyy nyt tosiaan päivitellä sitä, miten huimaa vauhtia tuon ikäiset vauvat kehittyvät: kasvonpiirteet muovautuvat sellaista vauhtia, että meidän tyttö on jo kovin eri näköinen kuin syntyessään tai parin päivän ikäisenä. Kovasti häntä kiinnostavat kaikki värit ja valot, kirkkain silmin hän kaikkea pitkät tovit ihmettelee. On se maailma sitten ihmeellinen!
Kommentit (9)
Kiva kuulla Aninka, että vauva kasvaa hyvin. No mahavaivat... aika yleisiä, toivotaan että pian helpottaa ettei mene täysin valvomiseksi yöt.
Oikkis: peukkuja huomiselle, kyllähän nuo oireet oikein hyviltä kuulostaa, mutta itsekin elin ' pienoisess' epäuskossa ennen kuin näin pikku papusen sykkivän sydämen ultrassa.
Nyt tästä pavusta on tullut jo aika iso, veikkaan isoa vauvaa. Th:n arvio oli viimeksi 3700 g, mutta itsellä on mutu-ajatus isommasta... keskiviikkona on nlalekuri viimeisen kerran ja siellä kai ultrataan ja annetaan koko arvio (ja jospa sinne jalkoväliinkin saisi uuden silmäyksen..). Vointi on turvotusta lukuunottamatta hyvä. Ei mitään kipuja ja vaivoja muuten- vähän alkaa tuntumaan siltä että kun vihdoin alkaa tapahtua, on kiva saada oma keho takaisin (nyt on niin kömpelö ja iso olo). Kilojahan on tullut aika reippaasti, n. 14 kg nyt, toivotaan että hidastuu vähän ja ettei nyt ihan kahteen kymppiin kipua.
Olivera & Charlie 36+1
ps. tuntuu ihan uskomattomalta että la:aan on vain nelisen viikkoa, alku oli niin hidasta ja nyt on mennyt ihan lentämällä.
Aninka: Eihän se ole kotiäiti eikä mikään, joka ei edelleenkin puolilta päivin yöpuvussa hippaloi kotona :-) Toivottavasti mahavaivat helpottaa. Äläkä huoli, että mihin aikaan nukut, hyvä, että saat edes vähän nukuttua. Itsellä auttoi myös se, että oli puolimakuullaan selkä seinää vasten (kirjaimellisestikin?) ja vauva oli siinä mahan päällä. Pystyi vähän lepäämään ja samalla taputtelemaan vauvan selkää. Mutta nämä on niitä, että toimii toisella ja toisella ei. Kaikki on neuvoja jakelemassa, mutta harva oikeasti ymmärtää mikä se tilanne on sen huutavan lapsen kanssa. Voimia!
Oikkis: Jännää!!! Kiva, että " oirehdit" siellä. Nyt on syytä asioiden mennä hyvin. Mielenkiintoista kuulla, että montako siellä on.
Olivera: Hyviä vointeja!
Täällä on mahavaivat helpottaneet. Ei mennyt kuin 4kk, mutta pääasia, että ovat nyt ohitse. Viikon päästä ajattelin aloittaa kiinteiden maistelut. Kyllä sitä on tosi riippuvainen miehen menoista, että itse pääsisi minnekään ilman lasta. Onneksi mies oli nyt välipäivinä lomilla, niin sai itsekin lomailla. Vaikka helppo tuo meidän lapsi on, mutta on se ihan eri, kun ei tarvitse yksin olla hälyytystilassa 24/7.
Yksi paksumaha ilmoittautuu täälläkin. Olivera, iso vauva on kai tulossa meillekin. Sf-mitta on kivunnut ylärajoille viime viikkoina. Meillä on painoarvio ja synnytystapa-arvio torstaina. Aika kovaa kaveri jo potkii, välillä sattuu ihan. Koetan sanoa sille, että ei siitä mahanahkasta läpi pääse, kyllä se on tultava alakautta, jos ulos haluaa.
No, tässä voi hyvinkin mennä vielä yli kuukausi ennen kuin meidän vauveli on ulkona. Laskettua aikaahan aikaistettiin np-ultrassa, vaikka ovispäivä onkin aika tarkkaan tiedossa ja sen mukaan LA olisi ollut 3.2.
Oikkis: Toivottavasti ultra on siinä mielessä yllätys, että kaikki meneekin hyvin! Muistan kyllä, että se eka ultra pelotti ihan sikana.
Aninka: vauvat kehittyvät niin nopeasti eka kuukausina - olen sen huomannut kaverin vauvaa seuratessa.
Mietin tässä juuri pitäiskö hommata DVD:lle tallentava kamera, niin saisi ne hetket talteen. On kyllä toisaalta ollut liikaa muutakin rahareikää juuri nyt. Ostimme vähän käytetyn auton ennen joulua. Mulle jää meidän vanha romu käyttöön, eli pääsen sittenkin hieman liikkumaan äitiyslomalla! Voi kyllä olla, että sitten ollaan vauvan kanssa jossain tienposkessa kun auto tilttaa. :-) Mutta ainakin kauppareissut on helpompi tehdä autolla, varsinkin näin talvella ja huonolla kelillä.
Teittekö muuten uuden vuoden lupauksia? Minä en ainuttakaan, kun en ole pitänyt niitä aiempiakaan. :)
Mukavaa uuden vuoden alkua kaikille!
Lene rv 36+5
Pojan eka joulu tosiaan takana. Ja voi sitä lahjapaljoutta jonka tuollainen parikuukautinen jo voi saada innokkailta isovanhemmiltaan ja tädeiltään! Enpä olisi uskonut. Itse olin myötävaikuttamassa siihen, että joulupukki toi radio-ohjattavan auton, kun olen itse koko ikäni sellaista turhaan toivonut. Nyt on sitten poika äidin avustuksella saanut autoa ohjailla ;-)
Poika voi paksusti (ihan kirjaimellisestikin, painoa jo 7600 g ja pituutta 61.5 cm). Nyt täytyy myöntää että onhan se vähän pullukka, mutta minkäs teet kun rintamaito maistuu ja sitä riittää ylenmäärin! No onhan se toisaalta somaa kun on pyöreä massu ja vähän kaksoisleukaa ja poskia :-) Täysin terveenä on poju ollut, ja nukkuu jo öisinkin tosi hyvin joten en voi kyllä valittaa enää mistään univeloista. Jonkin verran itkeskelee edelleen iltaisin kun on ilmavaivoja, mutta ei nyt mitenkään hirveästi kuitenkaan. Tai sitten on vähän itse jo tottunut. Lieneeköhän kuulo saanut pysyviä häiriöitä... Enimmäkseen on kyllä kuitenkin aurinkoinen lapsi joka innokkaasti jokeltelee ja hymyilee ja ottaa kontaktia.
Tsemppiä viimeisillään odottajille! Ja onnea meille onnellisille tuoreille äideille. Minä ainakaan en ole koskaan ole ollut näin onnellinen kuin näinä viime kuukausina ja se kuulemma myös näkyy minusta.
Joganna + poika 2 1/2 kk
Olen niiiin väsynyt, että pakko vaan nukkua. Että ei se hcg ainakaan laskemaan ole ruvennut=)
Perjantaina ennen leikkausta hcg oli jotain 7000 ja risat ja lauantaina 8200 tms. Se lääkäri sanoi, että vaikka kohdussa oisi normaali raskaus, hcg ei välttämättä nouse vähään aikaan, koska siellä leikkaukseen asti kaksi istukkaa tuottanut hormoonia ja nyt toinen on poissa.
Tämä viikko menee kyllä hitaasti, voi hyssykät sentään. Saikulla ollessa on mahdollisuus tuohon nukkumiseen, mutta jotenkin siitäkin tulee huono olo kun makaa liikaa.
Kahvi piristäisi, ja sitä tekee mieli, mutta en pysty sitä nielemään kun sen kuppiin saan, hullua.
Maanantaihin jatkuva epätietoisuus on rasittavaa. Jos nyt käy niin hyvin, että asukki on kunnossa, olen pienoinen ihme. Lääkäri käski lotota, koska prosentit alunperin tällaiseen tuplaraskauteen olisi ollut minimaalisen pienet, pienemmät kuin loton päävoitossa.
No,kaikille vauvansa saaneille ihanaa koti-arkea, minä kun täällä makoilen päivät pitkät niin voisin ottaa tähän viereen vuoronperään teidän pikkuisia, voisitte itsekin sitte nukkua välillä=)
Olen tässä missannut Suviksen kuulumiset kokonaan, viimeksi jäi nettipimentoon, mitäs uutta? Ultrakuulumisia?
Olivera ja Lene alkaa olla loppusuoralla, käsittämätöntä miten aika kuitenkin kuluu, vaikka mateleekin...
Lilli toivottavasti rv6+2 (kädet ja jalat ristissä)
RR koholla (145/102), turvotusta ja painonnousua ja eilen näkökentässä vilkkuvia pisteitä.
Aika kauan sai lääkäriä NKL:n päivystyksessä odottaa, vähän ennen kahta oltiin siellä ja viideltä päästiin pois kun kaikki oli tehty ja lääkäri nähty.
NKL:lla olikin tuttu kätilö vastassa :o) Olin tehnyt hänen kanssaan töitä aiemmin Meikun sydänteholla. Tosi mukava tyyppi.
Verenpaineet oli laskusuuntaiset (mitattiin 3 kertaa), vauva käyrillä ja ultrassa hyvävointinen ja liikkuvainen, labrat kaikki ok (ottivat pissan uudelleen ja verikokeita), joten sain luvan lähteä kotiin ja verenpaineseuranta jatkuu omassa neuvolassa x 2/vko ja takaisin naistenklinikalle jos päänsärkyjä tai näköhäiriöitä tulee. Ja kehotus tietysti ottaa nyt rennosti.
Nyt kaikki näytti kuitenkin hyvältä, eikä mitään syytä huoleen pitäisi olla tällä hetkellä. Taitaa olla lähinnä joulustressin (vieraat!) ja syömisen seurausta...
Painoarvio nyt 36+3 on 3000g ja la:na 3500 g joten ei se nyt niin jättiläiseltä vaikutakaan, vaan ihan keskimittaiselta. Hyvä niin.
eli sukupuolikin taisi selvitä nyt. Ellei nyt sitten kuitenkin ylläri tule synntyssalissa ;o)
Kuulumiseni naputtelin tonne omaan viestiin.
On tosi ihan lukea taas teidänkin kuulumisianne.
Aninkalle onnea tyttövauvan syntymästä!
Loppumetreillä matkaaville kärsivällisyyttä ja hyviä vointeja.
Olette olleet ajatuksissani vaikka en olekkaan päässyt tänne lukemaan taikka kirjoittelemaan. =)
Kurjia nuo pikkuisesi mahavaivat, toivottavasti helpottaa pian!
Meillä on ensimmäinen ultra huomenna, ja olen tietenkin aivan hermoraunio ;o). Vaikka periaatteessa ei pitäisi olla mitään hätää, hcg nousee tasaisesti ja oireet voimistuvat, ei lapsettoman mieli ihan vähällä rauhoitu :o). Kaikki mahdolliset ja mahdottomat skenaariot on jo käyty päässä läpi, ainoastaan " kaikki hyvin" -vaihtoehto on jäänyt käsittelemättä :oP.
Rinnat ovat todella arat ja pahoinvointia on ollut parisen viikkoa. Kuvotus pysyy suhteellisen hyvin kurissa jatkuvalla syömisellä. Nukkumista se ei onneksi häiritse :o).
Oi-kukka rv 7+6 (tjsp)