IVF-hoidossa olijat: sattuuko munarakkuloiden keräys?
Lääkäri sanoi, että munarakkulat kerätään valveilla ja suoneen annetaan rauhottavaa ja kipulääkettä. Ja toimenpide voi olla kivulias. Miten kivulias se on? Minulla on takana munatorvien aukiolotutkimus, joka sattui aivan tajuttomasti. Pelottaa, että edessä on sama. Yle teeman saksalaisessa lapsettomuussarjassahan munarakkulat kerätään nukutuksessa.
Miten muuten kestätte IVF-hoitorumban, pistämiset ja hormoonit? Haluan ehdottomasti hoitoihin mukaan, kun nyt lopultakin minulla on se mahdollisuus, mutta pelottaa koko touhu.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Satu-Marja
Kommentit (8)
... kerran on tehty punktio lääkkeillä - ei sattunut lainkaan, punktioneulalla pistäminen tuntui itse asiassa samalta, kuin lääkäri olisi vasaralla paukauttanut puuhun (hyvä puudutus, heh...)
... muina kertoina on tehty tosiaan täällä ulkomailla kevyessä nukutuksessa (ei nukutuslääkäriä, vaan suoneen laitettiin jotain ainetta, joka otti tajun tunniksi pois...)
... tosi harvalla punktiosta on mitään kipuja!
Muakin pelotti eka kerta, onneksi palstoilta sai tietoa ja nykyään on niin paljon hoidoissa käyviä, että sehän on ekan kerran jälkeen melkein rutiinijuttu, vaikka ainahan jonkinlainen " hoitojännitys" kuuluu asiaan... Jaksut!
Terkkuja,
Eemeli
(mun yleinen mainospätkä: 4*ICSI takana, otetaan lahjoituksena vastaan ylijäämälääkkeitä ulkomailla helmikuun (?) puolessavälissä alkavaan hoitoon: Menopur tai Menogon ja Orgalutran sekä lykkäämisen takia myös Gracial-e-pillereitä yksi kierros... mailaile:
eemelikaksi@hotmail.com)
Pelkäsin ekan IVFn punktiota etukäteen kovasti koska munatorvien aukiolotutkimus oli minulla suoraan sanoen helvetillinen kokemus (toisilla taas ei tunnu sekään missään). Mutta punktio oli siihen verrattuna lasten leikkiä. Tosin minulla oli vain 6 tai 7 rakkulaa joten toimenpide oli nopea. Alussa vähän sattui mutta sitten ei tuntunut miltään kun lääkkeet vaikutti. Hoitaja sanokin että ehkä olisi pitänyt antaa lääkitys hieman aikaisemmin.
Pistämiset olivat myöskin yllättävän helppo toimenpide, varsinkin puregon-kynä. Mutta ne pregnyl ja orgalultran piikitkin sujui yllättävän hyvin, vaikka niitä kovasti jännitin ja ohjeita tavasin ennen joka piikkia n. sata kertaa...
Meillä oli lyhyt kaava eli tuosta hormonitoiminnan alasajosta sivuoireineen ei ole kokemusta.
Kaikenkaikkiaan oma kokemukseni ensimmäisestä ivf:stä oli hyvä, " tekninen puoli" ei ollut niinkään raskas kuin henkinen. Nyt iloitsemme varovaisesti ensimmäisen ivf:n tuomasta plussasta rv 7+6. Mutta jos olisi tullut negaa olisin ollut välittömästi valmis uuteen kierrokseen.
ollut fyysisesti kovin rankka, vaikka itselläni munarakkuloita kehittyi 17, olin kovasti turvoksissa ja hyperepäily ajoi sairaslomalle lepäilemään.
Minulla keräys ei tuntunut oikein missään, vaikka munasoluja oli paljon. Lääkitys oli tehokas ja vei kivuilta terävimmän kärjen. Ehdottomasti mieluummin keräys kuin hammaslääkäri (vaikka puudutettaisiin) ;).
Hyvää matkaa ja onnea hoitoihin!!
Punktiosta kommenttia sen verran, että ainakin minä pääsin siitä helpolla. Sain kunnollisen lääkityksen enkä tuntenut juurikaan mitään. Toimenpide kesti tosi lyhyen aikaa, mikä oli minulle yllätys (9 munasolua saatiin). Nyt samasta punktiosta menossa PAS pp6, joten jos nyt ei onnistu, täytyy pistämiset (sujuu hyvin kotona!) alkaa uudestaan ja uus punktio tulossa. Uuteen punktioon meno sinänsä ei huolestuta muuta kuin henkisessä mielessä. Tsemppiä sulle hoitoihin, älä turhaan huolestu etukäteen!
Olen ollut 4 kertaa punktiossa ja yksikään kerta ei ole sattunut eli lääkitys on toiminut tosi hyvin. Mulla munarakkuloita on ollut noin 15-20/hoitokerta, mutta silti punktiot ovat menneet nopeasti. Noin 10-15 minuuttia toimenpide on kestänyt.
Olen myös samaa mieltä, että hammaslääkäri sattuu enemmän kuin punktio eli ei sitä tarvitse pelätä. Myöskään hormonien pistäminen ei satu. Tosin punktion jälkeen olen joutunut syömään särkylääkkeitä. Mielestäni hoito on henkisesti raskaampaa kuin fyysisesti.
Kaikki on yksilöllistä, joillakin sattuu joillakin ei.
Itselläni on ainoastaan hyvä kokemus takana. IVM:n hoidon punktio. Siinähän munikset kerätään ihan samalla tavalla kuin IVF-hoidossa. Erona siinä on vain se, että munikset ovat raakoja ja pieniä ja sen takia niitä joudutaan vähän enemmän kaivamaan. Mutta minulle tuo ei tehnyt yhtään kipeää, oli hyvä rauhoittava lääkitys suoneen ja hyvä kohdunkaulanpuudutus. Älä jännitä turhaan!! Jos toimenpide sattuu, pyydä rohkeasti lisää lääkettä. Hyvin se menee! :)
Tsempitykset!!
Kiitos vastauksista. Nyt vaan sitten onnellisesti uuteen vuoteen ja avoimin mielin hoitoihin. Jännittää tosiaan, mutta se taitaa kuulua asiaan. On hyvä mieli, että lähden näihin hoitoihin. Jänistäminenkin on käynyt mielessä. Mutta kun on käynyt läpi kaikki nykylääketieteen mahdollisuudet ei tarvitse jossitella jälkikäteen.
Hyvää joulunodotusaikaa!
Satu-Marja
Meillä ensimmäinen ivf/isci hoito juuri päättymäisillään negatiiviseen testitulokseen. Minulla oli hoidon alussa samanlaiset sekavat tunteet kuin mitä sinun tunteista sain ymmärtää kirjoituksesi perusteella. Itse en kokenut hoitoa pistoineen.. kovin raskaana. Raskasta oli vasta kun sai tietää hoidon lopputuloksen. Tosin alussa kun oma hormonikierto jarruteltiin niin se veti tunteet pintaan, pari viikkona olin tosi herkkänä, itkin usein.
Punktio ei tehnyt minulle kipeää, koska ei kestänyt kovin kauan. Jos punktiossa joudutaan ottamaan todella monta munarakkulaa ja aikaa menee, niin silloin se voi tehdä kipeää tai jos munasarjat eivät ole lasekutuneet sopivasti alas. Itsellä ei ollut saaliina kuin 9 munista, oli nopea toimenpide.
Saat suoneen rauhoittavaksi Fentanyliä, joka on vahva lääke. Ennen toimenpidettä minun piti ottaa kotona särkylääkettä. Tarvittaessa toimenpiteen aikana pidetään taukoa, koko ajan kuunnelleen sinun vointiasi ja sinun ehdoillasi jatketaan eteenpäin. Minäkin sanoin tuntemuksiani kun vähän enemmän nippaili niin sain lisää rauhoittavaa. Kyllä sinä jaksat!! Tsemppiä hoitoihin.