Milloin oma huone?

pitäisin tärkeämpänä omaa makuuhuonetta mitä lasten huonetta.. Vaikea tietysti sanoa kun on talo ja huoneita, mutta vuodesohvaratkaisu kuulostaa tosi hankalalta ja en ole tavannut sellaista vuodesohvaa missä oikeasti olisi hyvä pysyvästi nukkua. Meillä poika on nukkunut myös 4kkn iästä omassa huoneessa, mutta jos ei ole mahdollisuutta isompaan asuntoon tai pojan " huone" mahdu olkkarin nurkkaan jollain sermi- tai hyllysysteemillä niin pitäisin tilanteen ennallaan. Ja ainahan lapsi voi kaikkea vaatia kuten huonetta, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta niin ei sitä sitten tarvitse olla ennen kouluikää.



Sanna

Kun tyttö oli 1.5 vuotias muutettiin kaksiosta kolmioon. Typy nukkui vielä muutaman viikon meidän kanssa, sitten siirtyi pinnasängystä omaan huoneeseen isojen tyttöjen sänkyyn nukkumaan. Huone oli siis aluksi vain leikkihuoneena. Meillä on n.10neliön makuuhuone ja tytön huone n.15-17neliön makuuhuone. Tyttö viihtyy jonkin verran yksinäänkin leikkien, ja nukkuminen sujuu hyvin. Joskus tulee yöllä viereen, mutta pääsääntöisesti nukkuu omassa huoneessaan aamuun asti (ikää nyt 2v). Ainakin minun unet on rauhoittunut.



Mutta itse en haluaisi pysyvästi nukkua vuodesohvalla... ai sitä selkäparkaa! Mahtuisko teillä sänky olohuoneeseen? Tai yksi vaihtoehto on runkopatjoista (kahdesta 80cm leveistä) väsätyt sohvat. Niissä olis ainakin parempi nukkua, mut en sitten tiedä siitä sisustuksellisuudesta. Ehkäpä enempi lastenhuoneen sohva-ratkaisu... Mutta siis niihin lukittavat pyörät alle (saa illalla siirrettyä vierekkäin), seiniin verhotangot joihin tyynyt kiinni selkänojiksi, lisäksi istotyynyjä. Ja sitten mieleisen värinen päällinen...



Mutta aina näissä sänkysohva-vuodesohva virityksissä pitää huomioida että tarvit isosti säilytystilaa sohvan vieressä (esim. arkkupöytä tms) jonne mahtuu petari ja petivaatteet, tyynyt peitot ym.

Meillä tyttö sai oman huoneen kun oli 1vuotta. Ei ole etes halunnut takasi meidän huoneeseen! Ja nyt meille syntyi tyttö niin laitan sit sen kans samaan huoneeseen kun se täyttää 1v.

pojan syntyessä jo huoneita oli sen verran että pojalle oli oma huone.

eli meidän neiti muutti omaan huoneeseen 6 kk iässä ja kaikkien myös tytön yöunet paranivat. Ja neiti nyt reilu 1v ja viihtyy myös itsekseen leikkimässä huoneessaan. Pointtini on, että jos ap haluaa lapselleen oman huoneen niin siitä vain! ei se tarkoita, sitä että 2 v ei siellä huoneessaan leikkisi ja viihtyisi, niinkuin muutama kommentoi... Jos se vain sopii siis HEIDÄN perheeseen. Ja ei nyt tartte ottaa hernettä nenään, tästä viestistä, mutta kun kaikki lapset on niin erilaisia, toiset viihtyy, toiset ei.

että heillä on KAKSIO ja he sitten sen lapsen oman huoneen kustannuksella muuttavat itse olohuoneeseen vuodesohvalle nukkumaan.

No herää kyllä kysymys että miksi ihmeessä??? Mihin alle 2-vuotias niin palavasti tarvitsee omaa huonetta?



Tottahan toki on perusteltua antaa lapselle oma huone jos tilaa on, mutta ei kai ihan oikeasti alle 2-vuotias tarvitse omaa huonetta? Vai tarvitseeko?

Mitäs sitten jos se 2-vuotias ei haluakkaan olla siellä omassa huoneessa vaan notkuu vanhempiensa kanssa siinä kiikkerässä vuodesohvassa ;)

Kukin tekee tavallaan mutta itsepähän ap asian otti puheeksi.

Kuinkas monta neliötä teidän kaksiossanne on? Täytyy olla todella iso asunto jos meinaatte että parivuotias poikanne tarvitsee oman huoneen aivan välttämättä ja te siirrytte sitten olohuoneeseen vuodesohvalle. Mahtaa olla mukavaa!!!! Mä en ianakaan muijani kanssa siirtyis parivuotiaan takia sohvalle nukkumaan ja vieläpä olkkariin. Saattaa teillä sitten tuo seksielämä tyssätä siihen....



Ette sitten ole miettineet parvisängyn laittoa sinne makuuhuoneeseen ja poika omaan sänkyyn siihen alle. Silloinhan siihen jää lattiatilaa lapsen leikkeihin ja saat sisustaa ihan kuinka paljon huvittaa ja olohuone jäisi yhteiseksi oleskelutilaksi!

esikko 8kk iässä omaan huoneeseen kunmuutimme pois kaksiosta. Kuopus siirtyi 5kkiässä omaan huoneeseen. Kuopus ja minä nukuimme molemmat jotenkin paremmin kun olimmeeri huoneessa.

Meillä esikko oli2v2kk kun yövaipasta luovuttiin ja tarvii yöllä kaverin jos pissahätä nyt kuopus 1v8kk yritämme alkaa luopumaan vaipasta

Onneksi ollaan siinä tilanteessa että lapsilla on omat huoneet. Suurin syy omaan huoneeseen siirtämisessä oli se että vanhemmat halusivat omaa rauhaa (seksielämälle edes joku chanssi ;-). Lisäksi meidän poika piti öisin niin omituista meteliä ekoina kuina, etten olisi saanut nukuttua ollenkaan sitä kuunnellessa. Rohinat loppuivat kun poju kasvoi. Hyvin osaa edelleen omassa huoneessa nukkua, kun on siihen alusta sakka tottunut.



Esikoinen sai oman huoneen kaksivuotiaana, ja oli ensimmäisestä päivästä lähtien tyytyväinen huoneeseensa, kun sitä hänelle jo ennen muuttoa oikein " markkinoitiin" . Nukutusvaiheessa tosin vaati yhden vanhemman kyllä vierelleen.



Mielestäni tärkein syy lasten muuttamiseen omaan huoneeseen on että vanhemmilla pitäisi olla oikeus omaan keskinäiseen rauhaan, lapset sopeutuvat kyllä melkein mihin vaan kunhan muuten saavat hoivaa ja rakkautta riittämiin...

Meidän neiti sai oman huoneen kun muutettiin kaksiosta isompaan asuntoon. Tyttö oli silloin 9kk eikä syönyt enää yöllä tissiä. Kaikki on mennyt hyvin. Neiti herää kerran yössä ja tulee meidän viereen nukkumaan silloin. Tyttö on nyt 1,5v. Neiti ei ole vielä kuiva vaikka potalla ollaan istuttu jo melkein vuosi, eli siitä asti kun neiti oppi istumaan itse. Tuloksia pottaan tulee aina silloin tällöin. Välillä montakertaa päivässä joskus paljon harvemmin.



Eikun huonetta sisustamaan mun mielestä vaikka heti :) Se on kivaa...

meni omaan huoneeseen 8kk ikäisenä ja nuorempi siirretään varmaan saman ikäisenä. yöllä ei ole syönyt enää pitkään aikaan ja muutenkin yöt rauhoittuneet. Kovasti vaan välillä pyörii ja ähisee unissaan ja minä sitten sen takia " turhaan" valvon. Kyllä se sieltä omastakin huoneesta kuuluu, jos oikeasti on asiaa yöllä, sillä lähellä on. Monesti vanhemman lapsen siirtäminen yksin nukkumaan voi varmaan olla hankalampaa, näin mulle on ainakin sanottu. Mutta omakohtaista kokemusta ei ole siitä.

Meillä oli kolmio jo pojan syntyessä. Siirrettiin omaan huoneeseen noin 4 kk:n iässä. Nukkui jo silloin yhdellä syömiskerralla.

Olin sisustanut huoneen jo ennen pojan syntymää, koska tiedettiin sukupuoli 3d-ultran vuoksi.

Siirron jälkeen sekä poika, että vanhemmat ovat nukkuneet yönsä paremmin :-)))).

Poika siirtyi omaan huoneeseensa nukkumaan sitten kun halusi. Oma huone pojalla oli koko ajan lähinnä lelujen säilytykseen. Halusi siirtyä omaan huoneeseensa nukkumaan 3,5v:na mutta parin yön kokemuksella heräsi yöllä ja kaipasi lohduttajaa. Siirsimme pojan sitten takaisin meidän huoneeseemme. Uudemman kerran poika halusi omaan huoneeseen nukkumaan vähän vajaa 4v ja jonkinlaisen mankumisen jälkeen suostuimme. Sillä kertaa nukkuminen onnistui ja yöt jatkuivat rauhallisena. Siitä lähtien poika on nukkunut omassa huoneessaan. Näin meillä jatkuivat hyvin nukutut yöt ilman yöheräämisiä ja vanhempien sänkyyn kömpimisiä. Meillä loistava järjestely ja yöunet oli taattu.



Leikkimiseen poika on tarvinnut omaa huonetta vasta yli 5v:sta lähinnä kavereiden kanssa rauhassa leikkimiseen ja nykyään esikoululaisena saattaa leikkiä jo välillä yksin ja rauhoittua omassa huoneessaan. Silti useinhan tuo leikkii olohuoneessa/ruokapöydässä meidän muiden seurassa (vaikka erillinen leikkihuonekin vieressä olisi- se odottaa kolmannen lapsemme tarvetta omaan huoneeseen, joka tulee tuon esikoisen kokemuksesta sitten joskus vuosien kuluttua).



Toinen lapsemme sitten siirtyi ensin aikanaan omasta halustaan 2,5v:na veljensä kanssa samaan huoneeseen nukkumaan (n.2v tienoilla halusi ekan kerran, mutta siitä ei tullut mitään ja palautettiin taas meidän vanhempien kanssa nukkumaan). Sitten kun esikoinen halusi oman huoneen ja valitti että pienempi herättää hänet aamuisin, pienempikin pääsi/joutui omaan huoneeseen 3,5v tietämillä. Tämä kakkonen siis siirtyi omaan huoneeseensa isomman esimerkkiä seuraten enemmänkin kuin omasta tahdostaan. Mikään kiire ei vielä olisi ollut muuten. Nyt yli 4v oma huone on tarpeen nukkumisen lisäksi lähinnä vain kavereiden kanssa leikkiessä, muuten on veljensä tai meidän muiden kanssa.



Eli meillä aika erilailla tämä asia kuin edellisillä vastaajilla ja oman huoneen tarve on ollut paljon myöhäisempi (taloissa joissa olemme asuneet on olleet odottamassa lastenhuoneet jo olemassa ilman erityisratkaisuja). Toisenlainen näkökanta asiaan siis.



Meillä ei siis ole ollut mitään kiirettä

Meillä on nyt 1v9kk ikäinen tyttönen joka nukkuu samassa huoneessa äidin ja isin kanssa.Tytöllä kyllä on oma " leikkihuone" kun kerta kolme makuuhuonetta talosta löytyy.Me ei myöskään pidetä mitään kiirettä laittaa tyttö nukkumaan omaan huoneeseensa.Sitä kokeiltiin muutama kuukausi sitten, mutta se ei toimi.Tyttö heräilee monta kertaa yössä itkien ja tarvitsee vanhempia lähellä, koska rauhottuu heti, kun sanon, että äiti on tässä viereisellä sängyllä.

Mutta alkuperäiselle, että kannattaahan sitä kokeilla!Jokainen lapsi on niin erilainen.

Mä uskon että poika saattaa ja varmasti kömpiiki yöllä meidän viereen ja saattaa hakea lelut huoneestaan olohuoneeseen leikittäväksi mutta kyllä se siitä. Mä vaan niin kovasti jo haaveilen lasten huoneen sisustamisesta. :)

siihen uuteen vuodesohvaan?



Sulla taitaa enemmän syyhytä tuo sisustaminen näpeissä kuin että pojallasi ois oikea tarve sille omalle huoneelle vajaa 2 vuotiaana :)

meillä oli myös kolmio jo ennen kuin poika syntyi mutta omaan huoneeseen siirtyi vasta lähemmäs vuoden ikäisenä. tämä johtui lähinnä äidin ja isin laiskuudesta järjestää entinen työhuone pojalle omaksi paikaksi. syy siirtoon oli perinteinen eli yöheräämiset. jätkä kun häiriintyi kovasti aina meidän kömpiessä nukkumaan ja saattoi jopa herätä siihen niin ajateltiin, että saa olla omassa rauhassaan sitten.sen jälkeen onkin nukkunut melko tarkkaan aina kokonaisia öitä.



ystäväni ja hänen miehensä siirsivät tyttönsä jo reilun puolen vuoden ikäisenä omaan huoneeseen samasta syystä kuin me. heillä on kaksio ja nyt edelleen nukkuvat olohuoneen puolella, tosin ihan omassa sängyssään. tilaa riitti siellä sen verran että saivat sen pitää ja miettivät myös sitä mitä ovat kuulleet että jatkuva nukkuminen vuodesohvalla saattaa aiheuttaa selkävaivoja.tiedä siitä sitten mutta tällaisia kokemuksia täällä päin..

olet oikeassa. Poika ei osaa vielä vaatia omaa huonetta mutta tuskinpa se pistää pahaks vaikka se semmosen saa. Sisustus mulla enempi on mielessä.



Ja juuri sen takia olen tekemässä lapsen huonetta vasta sen jälkeen kun on oppinut kuivaks ettei vaan pissi meidän uudelle vuodesohvalle. Sitten jos kuivaks oppimisen jälkeen joskus vielä vahinkoja sattuu niin sille ei voi mitää, mutta pienempi on riski silloin mitä nyt kun opettelee.

mutta en kyllä itse missään nimessä suostuisi muuttamaan olohuoneeseen nukkumaan vain siksi että 2-vuotiaani saisi oman huoneen, jossa hän mitä todennäköisemmin ei tulisi yksinään edes viihtymään. Ainakin tämä meidän kaveri on sen verran seurallista laatua että ei paljon yksikseen muutenkaan touhuile, ei ainakaan eri huoneessa.



Tottahan toki jos asunnossa on huoneita enemmän kuin vain makkari ja olkkari niin mikäs siinä tottahan toki ne voi lastenhuoneiksi laittaa.



Mutta voisihan sen teidän makuuhuoneen sisustaa " lastenhuone tyyppiseksi" vaikka siellä myös vanhemmat nukkuvat, ei minua itseäni ainakaan haittaa vaikka makuuhuoneessamme on lapsellisia kuvia seinillä ja lasten tavaroita.

Meillä on tarkoitus että niin kauan kuin ahtaasti on pakko asua (eli vielä hetki) niin mitään erillistä huonetta ei lapselle tarvita, joku kouluikäinen on sitten jo asia aivan erikseen silloin alkaa omaa rauhaa arvostamaankin. Sen sijaan lapselle olen ajatellut laittaa semmoista omaa puuhanurkkaa olkkarin nurkkaan, jospa siellä sitten paremmin viihtyisi.



Tuli muuten mieleeni että kun kehuit että laitatte vuodesohvan teille aikuisille, niin tiesit kai että likipitäen kaikki vuodesohvat ovat enemmän tai vähemmän tarkoitettu vain tilapäisvuoteiksi? Eivätkä todellakaan ole mitään maailman mukavimpia nukkumapaikkoja jatkuvassa käytössä. Lisäksi kannattaa satsata todella sitten laatuun että saa niin kestävän joka kestää päivittäisen kasauksen useamman kerran päivässä.