oonko sekoomassa vai miksi ma olen vahitellen alkanut inhota ensin mun kavereita ja sitten vahitellen kaikkia ihmisia? Oon vaan kotona lasten kanssa eika sekaan ole kivaa.
Kommentit (5)
minäkin vain kotona enkä käy tyyliin ikinä missään muualla ku kaupassa...
Sinänsä ei liity asiaan, mutta piristää mieltä.
ja tää kamala sateinen ja kylmä pimeä syksy ei yhtään asiaa helpota.. tsemppiä teille!
Joskin aika alku vaiheessa, tai lievästi... Siinä kaveista tulee " ylimääräinen riesa" josta tahtoo eroon. Tarkoitan, voimat menevät niin arkeen, ettei jaksa ylimääräistä. Vaikka sinusta ei ehkä tunnu väyneeltä, niin saatat olla. Ihminen suojelee itseään, hän koitttaa unohtaa " huonto asiat" ja masentuneelle nämä saattavat olla mm. yhteydenpito ystäviin. Tavallaanhan tuo on voimia vievää, pitäisi olla yhteyksissä ja kysellä kuulumia, vaikka ei kiinnosta, korkeintaa ärsyttää...
Ota yhteys mielenterveystoimistoon/perheneuvolaan, niin saat apua...!!! Turha jäädä kotiin ja erakoitua, sillä jos ja kun sairaus jossain vaiheessa tenee, sinusta tulee vain enemmän paha olo, kaikista asioista (mies, lapset, mahd. työ, lemmikit KAIKESTA!)
Varsinkin sellasia kavereita, jotka ei enää pidä yhteyttä... Hetken yritin pitää niihin, mutta nyt onihan sama!!! EVVK!!!!