ooO Lokakuiset lokakuussa! Ooo

Onpa ollut hiljaista meidän pinossa. Vaan on sitä kiirettäkin pitänyt! Päätin nyt kuitenkin kirjoitella pikaisesti kuulumisia. Torstaina oltiin neuvolassa ja Viljamin mitoiksi saatiin 5940g ja 59cm. Iso poika, ja hienosti kasvaa omilla käyrillään! Nyt pikku-ukolla on tosin flunssa ja yöt on ollut aika levottomia :(



Naksu: Tais meidän poika olla jo syntyessään vähän teodän poikaa isompi (reilu neljä kiloa). Pikkujättiläinen :)



Ihanaa kun poika on nyt enemmän päivisin hereillä ja hänen kanssaan saa jo eri tavalla kontaktia kuin aiemmin. Viljami on alkanut harjoitella hymyäkin :) Välillä kun hänen kanssaan seurustelee, hän tapittaa minua aivan ihmeissään ja sitten yhtäkkiä väläyttää hienon hymyn! On se niin ihmeellinen olento :)



Kirjoitelkaahan muutkin kuulumisia, edes lyhyesti! Jessiksestä ei ilmeisesti ole kuullut kukaan mitään?



t. Liljis ja Viljami 5vko

No onhan täällä sentään joku vielä linjoilla!! Kurjaa miten hiljaiseksi on porukka mennyt, itsekin sitten "hiljenin" kun en viitsinyt itsekseni rupatella! ;) Vaikka täytyy kyllä sanoa, että eipä sitä itselläkään kovasti ole aikaa koneella istua. Aina istunto keskeytyy mitä ihmeellisimpiin ääniin! :)



Kakilu on kanssa huomannut saman - vuorokaudesta on tosiaan tunteja tippunut pois! :O



Liljiksen Viljami kasvaa kyllä kanssa hienoa tahtia! Huomenna meillä on neuvolalääkäri, saa nähdä paljonko meidän poitsu painaa. Hurjan suuri hän jo on - ja pitkä! Kumma miten onkin noin pitkä poju tullut tällaisista pätkävanhemmista! Ja hymyjä tulee sielläkin! :)



Meillä poitsu on hymyillyt jo viikkoja, mutta isänpäivän jälkeen alkoi tulla hymyjä ihan päivittäin. Ja nyt yleensä aamupäivät on sellaista hymyjen aikaa - äiti saa nauttia! Isä on kyllä sitten jäänyt vähemmille hymyille, mutta lähiaikoina on hänkin päässyt niistä nauttimaan. Niin ja sitten mikä on aivan ihanaa: pojan jutustelu! :D Niin söpö ääni kun hän oikein tosissaan kertoo iskälle ja äipälle tarinoitaan, huuli pyöreänä!



Vähemmän hymyilyttävä asia oli, kun meillä kärsittiin koliikista! :( Niin kovin tuskaista huutoa oli meillä aina ilta ja alkuyö että äidin sydäntä oikein koski. Mutta apu taisi löytyä vyöhyketerapiasta - ainakin nyt näyttää siltä. Kolme kertaa käytiin eikä näyttänyt yhtään helpottavan, mutta sitten kipuitkut loppuikin. Tokihan meidän poju vielä itkeskelee - myös iltaisin ja alkuyöstä - mutta nyt itku ei ole sellaista tuskaista. Kovasti herra tankkaa aina illalla, saattaa syödä yli desin pullosta vajaan tunnin välein useaan otteeseen! :O Ja siihen vielä päälle tissi - tai se mitä sieltä nyt tulee... Millaisia määriä teidän lapsoset syö?



Huomenna tosiaan on mun jälkitarkastus ja pojan nlalääkäri. Toivottavasti kaikki on kunnossa, molemmilla!



Tulkaahan muutkin turisemaan - ja koitetaan tosiaan keksiä pinolle nimi tuonne vauvapuolelle ja siirtyä sinne!



Naksu ja poika 7vkoa

Tulin nyt kuitenkin neuvolakuulumiset kertomaan vaikka hiljaista onkin...



Poika sai kovasti kehuja! :) Kasvu menee kaikkien ihannekäyrien mukaan, hienoa! Pituutta oli 58cm ja risat ja painoa reilu 5,9kg. Eli lieneekö siis mun hermoilu pojan syömisistä turhaa, toivottavasti. Muutoinkin oli poika terve - ja äiti kai kanssa, jälkitarkastus oli samalla.



Sitten kyselisin teiltä muilta, että millaisia määriä teidän vauvat syö ja kuinka usein? Meillä on niin pitkään menty aika tarkalla 3 tunnin rytmillä, että nyt kun poika on alkanut pidentämään välejä muttei silti syö määrällisesti enempää niin heti olen paniikissa että kuivuu tai jotain. Eli ne bilkkariarvot tuolla mun takaraivossa edelleen kolkuttelee... Vaikka mistäs mä tiedän, paljonko poika nykyään saa tissistä kun sitä aina ennen pulloa kuitenkin annan. Tosin tissistä syöminen on melkoista pelleilyä - edelleen. Eli joko ei tahdo tissiä tai sitten koheltaa kuin mikäkin. Pullosta on paljon helpompi syödä ja poika tietää sen myös! ;)

Mutta siis millaisia määriä annatte enimmillään, kuinka usein jne?



No ni, tulkaas nyt muutkin turisemaan!



Ja tosiaan, Jessiksestä olen kyllä jo tosi huolissani! :( Jos luet näitä juttuja niin laita vaikka vaan yksi piste tiedoksi, että olet hengissä!!! Oot ajatuksissa!



Naksu ja potra poika



ps. Onks teillä kaikilla muilla jo lapsen nimi selvillä??? Meillä on hirmuinen dilemma tuon nimen suhteen, ei vaan osata päättää!!! Täydellinen pitäisi nimen olla, ei sen suurempia paineita siis! ;)

Kiva kun ehdit Naksu kirjoittelemaan! Hienosti teidänkin poika kasvaa, upea juttu että kaikki on kunnossa:) Vastaan nyt sun ruokailukysymykseen, vaikka meillä mennäänkin pääasiassa rintamaidolla. Viljami syö 2-3 tunnin välein. Iltaisin hänellä on vissiin tankkaus päällä kun rinnalla ollaan tunnin välein. Ja sitten taas yöllä joskus saattaa olla neljänkin tunnin väli. Määrästä en tietenkään osaa sen kummemmin sanoa, mutta muutaman kerran poika on saanut pullosta korviketta kun hän on saanut niin valtavan rintaraivarin ettei mikään auta (nälkä on, mutta tissi ei vaan kelpaa, ja sitten huidotaan, potkitaan ja huudetaan). Näillä kerroilla olemme laittaneet pulloon korviketta 100ml, millä ainakin pahin nälkä on taittunut (enemmänkin ilmeisesti menisi, mutta olemme pitäytyneet tuossa desissä - tissiä sitten päälle jos tarvis).



Minkä merkkistä korviketta muuten käytätte? Meillä on kaapissa Tuttelia pahojen päivien varalle.



Mies ei edelleenkään ehdi olemaan kotona paljoa, mutta nyt kun päivät alkaa rytmittymään eri tavalla kuin aiemmin, on oleminen jotenkin helpompaa ja päivät sujuu mukavammin. Kunhan vaan pääsisi tosta flunssasta eroon.



Meillä muuten vaivaa sammas. Sitä on ollut pojalla koko ajan. Siihen ei tehonnut puolukka, ei sitruuna, eikä nyt 1,5 viikkoa käytössä ollut sienilääke (Daktarin, oraaligeeli). Luulin että lääkkeellä se nyt sitten viimeistään hoituu, mutta ei. Olenko vaan niin tyhmä etten osaa hoitaa sammasta pois päiväjärjestyksestä?? Kyllä harmittaa... Jollei tilanne muutu, niin täytyy soittaa loppuviikosta neuvolaan.



Naksu muuten, älkäähän hirveesti stressatko nimestä :) Valitsette sitten minkä nimen vaan, niin pian se alkaa jo kuulostaa juuri teidän pojan nimeltä. Itselleni 'Viljami' oli vähän vieras nimi, ja olinkin enemmän 'Santerin' kannalla, mutta mies piti pintansa ja sai mut vakuutettua 'Viljamin' erinomaisuudesta. Nyt se nimi tuntuukin jo ainoalta oikealta nimeltä meidän pojalle! Toisen nimen sitten valitsinkin täysin omavaltaisesti, ja se on Otava. Viljami Otava. Jotenkin kaunis, mutta vahva nimi. Siis omasta mielestäni :)



Nyt suunnittelemaan päivällisen laittoa. Talvista viikkoa kaikille!!

t. Liljis ja Viljami, kohta 6vko

Joo, vauva-puolelle voitaisiin tosiaan pikkuhiljaa siirtyä (tämäkin pino on jo "vanhentunut": Lokakuiset lokakuussa). Oon tosi huono näissä, mutta ehdottelen vauva-puolen pinollemme nimiä. Pistäkäähän muutkin ideoita kehiin :)



- Lokaihmeet (vähän tylsä perusnimi)

- Talvitassut (onko lokakuu vielä talvea?)

- Pallopäät (ihan pöhkö, mutta meidän poika ainakin on ihan pyöreäpäinen, eli pallopää :)

- Nassukat

- Sinappiruiskut (no joo...)

- Lokaotukset

- Aurinko-otukset (Aurinko-otus on kyllä erään yrityksen nimi, ei minun keksimäni)

- Päivänpaisteet



Äh, nyt täytyy oikeesti mennä laittamaan sitä päivällistä.

t. Liljis

oli ihana lukea teidän kuulumisia ja jaksakaa vaan kirjoitella..edes harvemmin, luvataan ettei lopeteta tätä pinoa!!!



Täytyy sanoa, että päivät on yhtä hulinaa ja touhua vaikkei Lassi Martti Tanelilla ja Lyydia Tyyne Karoliinalla olekaan sen kummempia vaatimuksia kuin pikkuvauvoilla yleensäkään mutta tämä muu arjen rumba tuntuu välillä kaatuvan päälle...pyykiä, pyykkiä ja pyykkiä ja ruokaa ja pikku siivoilua ja kuka nukkuu koska päiväunensa ja pihalle pitäisi ehtiä esikoisen kanssakin ja kolmen kanssa tämä pukemisrumba on ihan joo kiva juttu! En ihmettele ettei Enniksestä saati Nallukasta ole paljon kuulunut..tänne ei millään meinaa ehtiä ja sitten ku´n ehtis on niin väsnyt ettei jaksa. Mutta ajatuksissa olette usein ja mietin mitä teidän pikkuihmeille kuuluu?



Meillä syödään edelleen noin 3-3,5 tunnin välein ensin tissiä ja sitten pulloa...ehkä noin 100-150 ml kerrallaan yhteensä ja kaverit näyttää ihan "sopusuhtaisilta"..Lassi tosin on tollanen jässikkä jätkä ja Lyydia siro neiti.



Isoveikka on tänään yökylässä ja nyt nautitaan hiljaisuudesta..ei siis ole jatkuvaa puhetulvaa ja pöpinää ja kohta mennään pienten kanssa kylpyyn..sekin kun on luksusta nykyään niille...esikoinen pääsi aikoinaan joka ilta kylpyyn hyvä kun nämä ehtii pari kertaa viikossa.



Mä lupaan tulla taas...



Kakilu

Miettisin että pitäsköhän perustaa uus pino joukuun kunniaksi, mutta ajattelin että pysytään tässä pinossa kun kirjoitellaan niin harvakseen. Avataan uus pino sitten vauva puolelle kunhan sovitaan ryhmälle joku nimi.



Kakilu: Kiva kun ehdit kirjoittelemaan! Ihanat nimet olette kaksosille valinnut :)



Joulukuu pääsi yllättämään mut. Tänään sitten raahasin joulukoristeet vintiltä alas ja aloin selvittämään jouluvalomyttyjä. Joulukortitkin pitäisi tehdä (askartelen kortit aina itse :) Ja sitten on ne nimenantojuhlatkin kahden viikon päästä... Tekemistä riittää!



Flunssaa meillä podetaan edelleen, muuten voidaan oikein hyvin. Viljami on alkanut hymyilemään oikein todenteolla ja hänen kanssaan on ihana seurustella :) Hän on niin suloinen!



Toivottavasti teillä muillakin voidaan hienosti. Mukavaa joulukuun alkua kaikille!!

t.Liljis ja Viljami 6 vko

Kakilun lapsilla on ihanat nimet! :D Ja juu, pyykkiä tulee tuon yhdenkin pulauttelijan, pissailijan ja kakkijan kanssa ihan tajuttomasti, millaisia määriä sitä lainkaan tuleekaan kahden pienen ja yhden isomman kanssa???!!!!



Liljis: Ihanaa että säkin jaksat täällä piipahdella! Mä oon kyllä joulupinon kannalla, se tuo sellaista tiettyä tunnelmaa... Laitettaiskos sellainen pystyyn? Ja sitten muuten oon sen Lokaihmeiden kannalla tuonne vauvapuolelle, se kun kuvastaa suoraan sitä, että meidän lapsoset todellakin ovat ihmeitä, jokaikinen!!! ja sit siihen vois aina pinon alkuun laittaa, että on tarkoitettu täällä kirjoitelleille, niin pysyy porukka samana, intiiminä tiiminä! :) Vai mitäs mieltä muut ovat?



Meillä oli sitten aivan ihanat ristiäiset viikonloppuna! Kivoimmat kastejuhlat missä oon ikinä ollut, ihme! ;) Mutta siis kertoo vaan siitä, että olivat onnistuneet , meidän toiveiden mukaiset ja meidän perheen näköiset! Enemmän kuin tyytyväisiä siis ollaan! Poika sai söpösen nimen, mutta täällä kutsun häntä vielä toistaiseksi E:ksi. Mä vielä vähän mietin, paljastanko pojan nimeä täällä kun en halua olla niin tunnistettavissa... Töiden ja muunkin puolesta siis. Toivottavasti kukaan ei ajattele pahalla kun en nimeä paljasta..?



Poika kasvaa aivan mieletöntä vauhtia, viimeksi painoi neuvolassa 6,33kg ja pituutta oli jo 60cm. Neuvolan täti kyseli, ollaanko varmoja ettei poika syö vatsavaivoihinsa - mistäköhän hitosta mä voisin sitä tietää mihin hän syö???!!!!! Jos toinen nälkäänsä itkee niin en kai mä ala miettimään niitä "syitä" mihin maitoa tarvii vaan joka tapauksessa annan! Ja eipä hän koskaan ole tyytymättömämpi/kivuliaampi ollut ruoan jälkeen.



Mutta nyt päästän isukin sylittelystä ristiäiskakun kimppuun! :)



Naksu ja E

Aloitin uuden pinon "Lokakuiset joulukuussa". Tulkaahan kirjoittelemaan!



t. Liljis

pikaisesti tulin äimistelemään pienten painon nousua..

intolla oli syntyessään 27.8 paino 1780g

22.9. se oli 2330g ja tänään 1.10. 2850g



oivalla 27.8. paino oli 2232g, 22.9. 2650g ja 1.10. 3160g



hyvin siis kasvavat, ja joitain vaatteita on jo jäänyt pieneksi..

Täällähän sitä edelleen porskutellaan yhtenä kappaleena.



Kiva on kuulla että kaikilla edelleen asiat hyvin, vaikka supparit ym. pukkaavat jo meillä viimeisillä päälle... Mulla ei kyllä noin voimakkaita supistuksia vielä ole ollut kuin esim Naksuliinilla on, mutta päivittäin (öisin) supistelee ihan selvästi.

Naksulla oli ollut aikas hurja kääntöyritys - kurjaa ettei Pulla suostunut yhteistyöhön : ) Mulla on ihan samoja fiiliksiä tuosta sektiosta - toisaalta harmittaa ihan kauheasti kun ei saa kokea alatiesynnytystä, mutta toisaalta haluaisi vaan varmistaa että kaikki menee leikkauksella hyvin/nopeasti.

Mä olen nyt käynyt kerran viikossa tyksin äippäpolilla seurannoissa, ja viimeksi maanantaina kävin tutkittavana; ja yllätys, yllätys: napanuoran virtauksissa oli jotain hämminkiä. Sulo on kyllä kasvanut ihan hyvin, ja kaikki vaikuttaa normaalilta, mutta edelleen haluavat seurata virtauksia, joten taas maanantaina kontrolliin.

Ja nyt on sitten sektioaika sovittu: 13.10. klo 8. En oikeastaan tiedä miksi haluavat vielä kontrolloida noita virtauksia; ehkä sektiota täytyy sitten vielä aikaistaa jos virtauksissa on jotain todellista vikaa. Eli joka tapauksessa saan Sulon syliin viimeistään 10 päivän päästä, ihan uskomatonta!

Yöunet on olleet aika vähissä tuon virtausuutisen kanssa, toivottavasti maanantaina selviäisi enemmän.

Nyt suuntaan kohti neuvolaa, mahtaakohan olla jo viimeinen kerta?!



Tsempit kaikille lokakuisille jotka vielä odottelevat nyyttejään! Yritän käydä vielä ensi viikolla infoamassa miten Sulon kanssa edetään.



Jessis & Sulo 36+3

Liljis: Joo, tarkkoja tutkimuksia ja suunnitelmia tehdään, mutta siis vain tuon perätilan takia. Se on kuitenkin niin riskitilanne, että alatiesynnytystä ei voida ajatellakaan ilman näitä tutkimuksia. Pää kun on suurin osa vauvan kehoa niin olisi aika katastrofitilanne, jos muu vartalo mahtuisi syntymään mutta pää jäisi sisään - siinä olisi keinot sitten vähissä! :( Ja tuon takia me ollaankin kallistumassa siihen sektioon, mikäli vauva pysyy perätilassa...

Voi, te ootte jo nimetkin valinneet - me ei varmaan osata ikinä päättää! Mutta ajatellaankin niin, että tahdotaan tavata ensin vauva ja katsoa sitten minkä nimiseltä hän näyttää. Mulla ois tytön nimi aikalailla valmiina mielessäni, mies vaan tarvii vähän taivuttelua siihen! ;) Ja juu, synnytysjännitys on täälläkin aika vahvasti läsnä, eikä tuo perätila kyllä helpota asiaa!!!



Ennis: Ihanaa, teidän poitsut kasvavat hienosti!!! :D Niin hienoa, että arki siellä sujuu hyvin!!!



Jessis: Höh, harmillista tuollaiset hämmingit virtauksissa! :( Mutta varmasti ihan hyvä, että tarkkailevat asiaa, eikös niin? Onpas sulla aikaisin tuo sektio suunniteltuna, millonkas sulla olis la? Sanottiinko mitään miks noin aikaisin? Vai onkohan se sitten niin kuin meillekin sanottiin, että sektio suunnitellaan hyvissä ajoin tehtäväksi, jotta päästäisiin toteuttamaankin suunnitellusti eikä niin, että synnytys käynnistyy itsekseen..? Mutta siis jos sulla on jo noin pian niin mitenköhän pian meillä se sitten onkaan - huiiiiii!!!! :D Maanantaina se kait selviää...



Täällä alkaa olo olemaan kyllä melkoinen! ;) Liikkuminen on jo tosi hankalaa kun vatsa painaa, lonkat särkevät, selkään sattuu, jalat kipuilee kun ovat niin turvoksissa jne. Turvotus on kyllä ihan omissa sfääreissään, naama on pullea kuin mikä ja kädet ja jalat on ihan muodottomat. Ja sitten ne supparit! Niitä tulee siis iltaisin ja öisin oikein reilusti jo, niin että öisinkin on pakko aina alkaa kellottamaan. Supistusten välit vaihtelevat yleensä 2-6min., eli tulevat tosi tiuhaankin - kunnes sitten jossain välissä loppuvat ja nukahdan. Eli jännää on! Kunpa vauva olisikin normitarjonnassa ja saisi oikeesti toivoa, että supistukset olisivat just SITÄ!!! Mutta vielä pitää malttaa ja supparit pitävät jännitystä yllä...



Nyt meen laittamaan tän pulskan naamani kuntoon ja lähden kampaajalle - ihanaa saada vähän hemmottelua vielä ennen vauvan syntymää! :)



Naksu ja Pulla 37+2

Jokos Naksun sektioaika päätettiin? Mä en kyllä yhtään tiedä miksi mulle laittoivat noin aikaisen sektiopäivän; viimeksi vaan erikoislääkäri sanoi että viimeistään kun rv38 alkaa - ei eritellyt syytä sen enempää. Mähän olin tietysti vaan onnellinen, että hommat etenivät noin nopeasti.

Tänään olin niitä virtauksia mittauttamassa, ja kaikki on ihan hyvin. Nyt siis vaan vietellään viimeistä Sulotonta viikkoa : ) Viikon päästä saadaan jo sylitellä vauvaa, aivan mielettömän ihana ajatellakin! Siis jos kaikki menee hyvin. Ja suppareita on kanssa yöaikaan siihen malliin, että tiedä vaikka jouduttaiskin jo aikaisemmin leikkuriin...

Joku muukin kirjoitteli muistaakseni siitä että on vatsa sekaisin (Naksu?), niin mullakin on nyt ollut monta päivää jo sellaista ettei kiinteä ruoka kovin kauaa masussa pysy, vaan tulee tosi nopeasti ulos - liittyneekö sitten tyypillisiin loppuraskauden juttuihin? Hyvähän se on ettei ummetusta (enää) ole, ei varmaan synnytyksen (oli sitten sektio tai alatie) jälkeen kovin mukavaa olisi ummetusmahaa yrittää tyhjennellä.

Jeps, laitapa Naksu uutisia jahka ehdit. Ja Liljis tietysti myös - taidatkin olla meidän ainot "normaalisynnyttäjä" (eli alatiesynnytys kai tavoitteena?).

Kivaa viikon jatkoa kaikille!



Jessis & Sulo rv37 tasan

Pikaisesti kuulumisia täältä sairaalasta. Vauvat syntyivät suunnitellulla sektiolla 1.10 poika 3205g 50 cm ja tyttö 2915g ja 50 cm. Isoja olivat 37+0 viikkoisiksi kaksosiksi ja iso olin minäkin...viimeset viikot oli tuskaa ja nyt kärsitään palautuvasta kropasta, maha on tosi venynyt ja kyljet edelleen kipeät. Itselleni tuli sektion jälkeen suolilama ja jouduttiin jo miettimään leikkausta mutta onnneksi tilanne alkaa rauhoittua, tänään piti päästä kotiin mutta tytöllä todettiin pieni sivuääni sydämessä ja lääkäri haluaa varmistaa ultraäänitutkimuksella vielä huomenna ettei kyse ole mistään vakavammasta. Pojalla aloitettiin lonkkiin "valjashoito" 4 viikoksi....lonkkamaljat on vielä epäkypsät ja lonkat pääsee liikkumaan liikaa maljoissa ja tällä hoidolla tilanteen pitäisi korjaantua.

Itse olen ollut henkisesti tosi kovilla jatkuvan takapakin takia....mutta eiköhän tämä tästä.

Olette ollut paljon ajatuksissani...tsemppiä jokaiselle Ennikselle ja Naksulle vauvojen kanssa ja Liljikselle ja Jessikselle loppumetreille!!

Luen jossain vaiheessa tarkemmin kuulumisenne kun pääsen koneelle uudelleen.



Kakilu ja "Tyyne ja Taneli "1 vko

Suuret onnittelut Kakilulle tytöstä ja pojasta! Isoja vauvoja tosiaan olivat (siis kaksosiksi), hyvin voi ymmärtää että äidin kroppa on ollut tiukilla. Tosi kurjaa kun teillä on ollut noin paljon vastoinkäymisiä matkassa :( Oikein paljon jaksamishaleja sinnepäin!



Täällä sitä edelleen porskutetaan yhtenä kappaleena. Jessiksellä onkin sektioaika jo sovittuna ja mitä ilmeisemmin Naksullakin. Saas nähdä jäänkö porukan viimeiseksi synnyttäjäksi :) Jännittää miten sitä osaa lähteä oikeaan aikaan sairaalaan ettei sitten ole perillä Turussa ihan liian aikaisin tai ehkäpä jopa viime tingassa (sukuni naisilla tuppaa olemaan tapana synnyttää aikas vauhdilla, oma synnytykseni jää tietty sitten nähtäväksi).



Nyt takaisin ompeluhommiin!



t. Liljis, 38+3 (nimimerkillä "Syntyis jo...")

Isot onnittelut Kakilulle Tyynen ja Tanelin onnellisesta syntymästä! Ikävää että tuollaisia vastoinkäymisiä ollut - mutta toivotaan että nyt kaikki alkaisi kuitenkin sujua paremmin. Öh, aika pelottavalta kuulostaa tuo suolilama... liittyy siis jollain tavalla sektioon(ko)?



Onkohan Naksu jo saanut Pullan ulkomaailmaan, kun mitään ei ole kuulunut? Huhuuu, Naksuliii?



Liljikselle kärsivällisyyttä loppumetreille! Mä olen ihan samaa mieltä tuosta että miten ihmeessä sitä osaisi lähteä oikeaan aikaan sairaalaan; kaikkein kätevintä olisi, että synnytys alkaisi vesien menolla, niin siinä olisi selkeä merkki siitä että SAA lähteä sairaalaan. Tsemppiä kovasti!



Täällä vielä pari päivää sektioon, ja tunnelmat aika odottavat/jännittyneet. Ollaan haalittu viikonlopuksi vaikka mitä ohjelmaa, lähinnä kyläilyä, että aika menisi nopeammin. Äsken kävin vielä viimeisen kerran neuvolassa, ja kaikki oli ihan ok sekä mulla että vauvalla, joten kai tässä sitten vaan rentoudutaan pari päivää ja yritän nukkua mahd. paljon että jaksaisi sitten vaavin kanssa tutustua.

Nyt kaikille oikein hyvää viikonloppua!



Jessis ja Sulo 37+4

Jessis: Kuulostaa että siellä ollaan tosi positiivisella mielellä odottamassa maanantaita! Hieno juttu!! Ja tosi jännittävää kun pääsette pian tapaamaan pienen uuden ihmisen :) Paljon onnea sektioon! Kiitos muuten tsemppauksesta. Vesien meno olisikin tosi mukava yllätys. Sitten tosiaan tietäisi että saa lähteä ajelemaan sairaalaan. No, jännityksellä odotellaan miten tässä käy :)



Mies lähtee pian keikalle ja on poissa myöhään yöhön. Tyypillistä tuuria olisi jos vauva juuri tänään päättäisi syntyä. Tuntuu ikävältä ajatukselta ettei mies pääsisi mukaan synnytykseen. Siis sekä hänen puolestaan, että omasta puolestani. Vaan eipä kannata maalailla nyt piruja seinille. Vaikka toisaalta olo alkaa olla jo niiiiin hankala (varsinkin öisin), että vauva saisi kyllä pian syntyä.



Niin, ja tosiaan, Naaaksuuuu?? Jokos siellä ollaan sairaalassa tai jopa synnyttämässä kun mitään ei ole kuulunut moneen päivään?



t. Liljis, 38+6

Jessikselle tsemppiä sektioon, vauva on maailmassa nopeammin kuin huomaatkaan!!



Me päästiin sitten vihdoin ja viimein torstaina kotiin ja ihana vauva-arki on alkanut hyvin. Taneli ja Tyyne syö noin neljän tunnun välein ja ainakin tällä hetkellä päästään yö sujuvasti vain yhdellä heräämisellä! Taneli on rauhallinen pojan jössikkä joka seurailee maailmaa jo hetkittäin päätään kannatellen ja Tyyne on seuraneiti, joka hakeutuu veljensä kainaloon ja poski poskea vasten ja ilmoittaa kyllä haluavansa syliin jos veli häipyy vierestä.



Naksulle ja Liljikselle tsemppiä viime metreille....siinä ne vauvat on kohta sylissänne.

Tulin kertomaan omat kuulumiseni, en oo valitettavasti oikeen perillä muiden tilanteista, yritän päivitellä tietojani paremmalla ajalla... Sori!



Mutta siis, tässä meidän tarinaa:



Perjantain ja lauantain välisenä yönä (3.-4.10.) n. klo 2 meni lapsivedet vessassa. Vähän siinä emmin, onko noin, mutta hetken päästä varmistuin asiasta kun vettä vaan tihkui. Mitään vuolasta tulvaa ei siis tullut, pikkuhiljaa vaan. Sairaalaan lähdettiin siitä sitten ja oltiin siellä ehkä klo 2.45.

Tunnit kului, suppareita tuli ja meni - välillä säännöllisesti ja välillä ei. Siinä sitten kului yhteensä 40,5 tuntia vesien menosta, kun meidät saatettiin leikkuriin ja tehtiin sektio. Kiireellinen sektio siis siksi, että suppareista huolimatta kohdunkaulalla ei ollut tapahtunut MITÄÄN edistystä.



Ikimuistoisin hetki siihen astisessa elämässäni oli, kun "leikkausverhon" takaa kuului lääkärin lause: "Täällä on poika". Mies ja minä molemmat kyyneleet silmissä hoettiin, että meillä on poika! Aivan mieletöntä!



Poika siis syntyi rv 37+4. Painoa oli syntyessä 3670g ja pituutta 50cm. Oikein komean kokoinen poika siis viikkoihin nähden.



Sairaalassa jouduttiin olemaan ihan liian pitkään, eilen kotiuduttiin. Pojan bilirubiiniarvot kohosivat ja hän joutui valohoitoon. Arvot sitten heittelivät niin, että joka päivä aina vaan peruttiin kotiin lähtö. Mutta nyt vihdoin kotona!!! Leikkauksesta toipuminen on ollut paljon rankempaa kuin olin aiemmin ajatellut. Nyt olen antibioottikuurilla, kun hematooma ilmestyi haavan reunaan ja haava vähäsen punottaakin. Toivottavasti paranee kuitenkin suuremmitta huolitta.



Nyt siis kotona ja me ollaan miehen kanssa molemmat aivan myytyjä tuon maailman rakkaimman edessä. Tätä onnea ei olisi voinut kuvitellakaan, vaikka sitä lasta niin pitkään ja hartaasti odotettiinkin. Niin voimakas ja mahtava tunne tämä on!!! Ja tietysti se meidän poika on se maailman suloisin, kaunein ja komein! :)



Naksu ja Poika

Olen täältä taustalta aina käynyt lukemassa "vanhojen" kuulumisia ja mitä sainkaan nyt lukea. Voi että mä olen niin onnellinen teidän puolesta!!!



Tuhannesti täältä onnea teille kaikille!!! Ja kiva lukea, että kaikki meni hyvin. Mun piti sulle kirjottaa oma kokemukseni sektiosta melkein vuosi sitten, joka tuli ihan yllättäen.



Voi nauttikaa täysin rinnoin ihanasta vauvantuoksuisesta arjesta pienen poikanne kanssa!!!! **halaa**



Rakkain terkuin

Kille ja Nuutti 11 kk