Vauvautelut: me emme vieläkään ole onnistuneet.

Juu tutulta kuulostaa. Oli kuin minun kynästäni kirjoitettua. Mäkin olen ihan raivona usein tästä samaisesta aiheesta. Meillä vuosi takana yritystä! Anoppia en haluaisi enää koskaan nähdä jos saisin valita. Mietin kanssa tuota että sanon seuraavaksi että ei saada lasta. Ajattelin kanssa, että jopa sanon anopille ettei me IKINÄ voida saada lasta ja että en halua sinun kanssasi puhua asiasta tippaakaan :D Jos alkaa kyselemään samassa jotain tai voivottelemaan lähden vain kävelemään pois hänen luotaan sanomatta sanaakaan. Voi kun kehtaisinkin tehdä tuon :D Meillä myös vuosi sitten häät ja kyllähän niitä kyselyitä tulee. Ei itse asiassa ihan kauheasti enää mutta jos yksikin tulee niin mä olen ihan raivona nykyään. Ja muutenkin haistakaa P kun ”häistä on jo vuosi, miten sä et ole jo raskaana?” Kyllä noi kiehuttaa mun aivot pihalle. En halua puhua tästä aiheesta kenellekään, koska kukaan ympärilläni ei tällä hetkellä tajua mun tilannetta. Omat ystävät varmasti vain ihmettelisivät että miksi stressaan tätä asiaa näin paljon. Heidän mielestään pitää vain nauttia hetkestä. Kellään heistä ei siis ole edes poikaystäviä, joten eivät kyllä pysty samaistumaan eikä tarvitsekaan. Meilläkin nopeasti raskautuneita ja e-pillereiden läpi tulleita. Mä vaan syvästi toivon että tulen raskaaksi edes joskus, koska voimat alkavat loppumaan näihin loputtomien kysymysten vastailuihin. Mulla ei ikävä kyllä ole mitään keinoa millä selvitä näistä. Jossain vaiheessa varmasti ei enää välitä, mutta miksi se vaihe ei tule jo!

Tsemppiä sinulle kovasti tähän tuskaisaan lapsettomuuteen!

Juurikin tuo kun kukaan ei läheisistä ymmärrä.. Sitten on vielä tälläinen naurettava asia: miehen puolen lähisuku on tottuneet ottamaan aina viiniä ruualla (minun puolellani ei tuollaista tapaa ole) niin heti vaihdellaan katseita, jollen ota sitä yhtä lasia viiniä. Jouluna oli tuo tilanne, onneksi teen vuorotöitä niin sain heitettyä "menossa yövuoroon", pääsiäisenä olikin kuukautiset niin pystyin huoleti nauttimaan lasillinen.. Onneks he eivät ole vielä ainakaan ääneen sanoneet lapsista, mutta ne katseet kertoo kyllä kaiken :D 

Se tässä onkin hankalaa kun ei halua jakaa näin henkilökohtaista asiaa varsiin puolitutuille! Uskoisin, että se sääli olisi se pahin tai sitten etteivät enää osasi keskustella meidän kanssa normaalisti.. Pelko. 

Kuulostaa mustakin tutulta. Mun anoppi taputteli jo ekan kerran kun heillä kävin, että joko hänestä tulee mumma. Sanoin vaan, että EI TODELLAKAAN ja näpäytin kädelle. Nyt noi vaan puhuu jatkuvasti vauvauutisista ja höpöttää lapsista. Voisivat tajuta, että se loukkaa mua. Ja helppohan sen eukon on lapsista jauhaa, kun itse synnyttänyt 3lasta. "Paras" oli kun anoppi selitti mulle kerran, että "Ei kannata pelätä synnytystä, telkkarissa vaan suurennellaan kipuja. Se on ihan pikku juttu.". Jep jep! Oma äiti taas ymmärtäväinen ja sanonut monta kertaa, että meillä tärppää sitten, kun on oikea aika <3 Eli sysää koko lapsettomuus ajatuksen pois. Se auttaa kyl jaksamaan. Kaverit myös ymmärtäväisiä.

Huoh.. Tutulta kuulostaa! Mun pari kaveria kysellyt ja pari perheenjäsentäkin vihjaillut siihen suuntaan. Jopa naapuri seuraili mun vatsaa heti häiden jälkeen (miettikää!). Miehen sukulaiset kyselevät vauvan perään. Viimeksi tänään.

Naimisissa oltu 3 vuotta, yhdessä 7 vuotta. Ollaan nyt tosissamme yritetty lasta noin 6 kk. Mitään ei näy eikä kuulu. :( Ollaan kyllä pidemmän aikaa oltu jo sillä mielellä, että lapsi saa tulla jos on vaan tullakseen ja olisi erittäin toivottu. Eipä ole tullut.

Itse olen 29-vuotias ja normaalipainoinen. Kuukautiset olleet aina säännölliset yms. Elän mielestäni ihan terveellisestikin.

Välillä olen todella väsynyt näihin uteluihin ja olenkin entisen hymyn sijaan alkanut  laittaa ihmisiä hiljaiseksi asian suhteen toteamalla vaan kylmästi, että kaikille lastenteko ei ole niin helppoa, että mennään vaan makkariin ja tehdään se lapsi. On niin kummallista, kun ihmiset eivät tunnu tajuavan, että kaikki ihmiset eivät voi saada lapsia ollenkaan. Pitäisi olla ehkä hiukan hienotunteisempi?! Mutta kun lähipiirissäkin raskaaksi on tultu juurikin ehkäisyn pettäessä, ekasta yrityskerrasta tai muuten vaan vahingossa, niin eipä nuo mitään tajua! 

KOPU: Sanoit, että olet nyt menossa tutkimuksiin mahdollisen munasarjojen monirakkulaisuuden takia. Onko sinulla ollut mitään oireita tai "normaalista" poikkeavaa, jonka takia moista epäillään? Ovatko kuukautisesi ehkäisyn lopettamisen jälkeen tulleet normaalisti/säännöllisesti? Anteeksi uteluni, minua vaan kiinnostaa, koska olen alkanut jo miettimään sitäkin, jos minussa olisi jotain "vikaa", kun emme onnistu.. En ole koskaan ollut raskaana. Miehessä vika tuskin on, koska hänen entisensä tuli heidän suhteensa aikana raskaaksi.

Tsemppiä kaikille, etenkin voimia ja jaksamista kaikkien törppöjen keskellä!

Uteliaisuuttani eksyin tähän ketjuun. Tunnen parikin pariskuntaa jotka vuosien yrittämisen jälkeenkään eivät ole saaneet lapsia ja kun en ole suoraan uskaltanut heiltä asiasta kysyä, yritän aina lueskella asiaa liippaavia keskusteluja. Näin olen olen yrittänyt muodostaa kuvaa siitä että miten arka tämä aihe heille on. Tämän ketjun perusteella näyttää olevan todella tulenarka..

Olen aidosti pahoillani kaikkien teidän puolesta joilla lapsen saaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Olen yrittänyt itse olla utelematta vauva-asioita keneltäkään juuri siitä syystä että koskaan ei voi tietää mikä kyseisen parin tilanne on. Ehkä olen silti joskus töksäyttänyt samoja kysymyksiä tarkoittamatta loukata niillä ketään.

Toisaalta en ymmärrä sitä katkeruutta, mikä lapsettomilla on niitä kohtaan jotka tulevat helposti raskaaksi. Ei se ole kai lapsettomilta pois? Eikä helposti raskautuva ole mitenkään voinut vaikuttaa siihen miten helposti raskaaksi tulee? Ei sellaisen parin elämä välttämättä ole yhtään sen "helpompaa". Lapseton pariskunta pelkää etteivät saa koskaan lapsia ja helposti raskautuva pariskunta pelkää raskautta vaikka käyttäisi ehkäisyäkin. Se on toisaalta uuvuttavaa kummallekkin. 

Itse toivoisin että jos satun kysymään joltakin parilta heidän lastenteostaan, he vastaisivat siihen ihan asiallisesti. Toi esimerkki että "kaikilta se ei vaan suju ihan noin vain" on musta ihan hyvä vastaus. Siihen vois vaikka lisätä että "kerromme kyllä kun jotain kerrottavaa on".  Itse toivoisin ettei mulle kukaan vetoisi mihinkään "remontit/työpaikka/asunto ensin" jos se ei todella pitäisi paikkaansa. Saattaisin itse jatkaa kyselyä kun se "asunto/työpaikka" jostain järjestyisikin.

Toivon vilpittömästi onnea kaikille yrittäjille.
Toivon myös vilpittömästi että lapsettomat eivät arvostelisi helposti raskautuvien elämää. Ei helposti raskauminen tee vielä kenestäkään "törppöä" ;)

Qtar: En omassa kirjoituksessani todellakaan tarkoittanut, että ihmiset jotka tulevat helposti raskaaksi, olisivat törppöjä. "Törppöyttä" on lähinnä se, että toistuvasti asiasta udellaan, vaikka olen sanonut miten asiat ovat. Kysely ei auta raskaaksi tulemista, ainoastaan saa minut entistä surullisemmaksi, kun ihmiset ikään kuin hierovat suolaa haavoihin. 

Sen verran vielä haluaisin kommentoida tuohon lapseton/helposti raskaaksi tuleva-asetelmaan, että en ehkä rinnastaisi täysin ko. tilanteita.

Lapsettomuushoidoillakaan ei välttämättä pystytä takaamaan lapsettomille pareille biologista lasta. Mikäli raskaaksi taas tulee erittäin helposti ehkäisystä huolimatta, Suomessahan on mahdollista saada sterilisaatio 30 vuotta täyttäneenä tai sitten 3 alaikäistä lasta omaavana. Itseasiassa tällä hetkellä sterilisaation alaikärajaa ollaan ajamassa vieläkin alemmas. Mutta tämä keino siis vain ja ainoastaan, mikäli tietää ettei lapsia halua tai lapsiluku on omasta mielestä jo täynnä.

Koska omassa perheessäni on erittäin helposti raskaaksi tulevia, on myös sterilisaatioita tehty, kun lapsiluku on ollut täynnä. Käsittääkseni tämä on melko luotettava keino, eikä tarvitse tehdä esim. abortteja, jotka ovat monen vakaumuksen vastaisia.

Mutta tosiaan, itsehän emme sitä päätä, mikä se oma tilanne lapsen saamisen kannalta on. Enkä todellakaan tuomitse niitä, jotka helposti tulevat raskaaksi. Se ei ole minulta tai keneltäkään muulta pois. Ainoastaan pointtini oli se, että kysyä toki saa, mutta kun rehellinen vastaukseni on saatu, en halua sitä tivaamista enää tai ihmettelyä missä ne vauvat viipyvät.. Kerron kyllä itse sitten varmasti ilouutisia, jos niitä on. :)

MEGAN: 

E-pilleireiden jälkeen menkkani alkoivat heti säännöllisesti noin 30 päivän kierrolla, tätä kesti noin 6 kk. Tiesin ovuloineeni, koska rintani tulivat erittäin aroiksi ja siitä tasan kaksi viikkoa alkoivat menkat. Sitten kaikki jotenkin muuttui ja kuukautiset tulivat melkein 40 päivän kierrolla ja muuttuivat niukiksi. Rinnat eivät ole koko tänä vuonna aristelleet kertaakaan -> ei mahdollisesti ovulaatiota (olen testannut tuloksetta muutamassa kierrossa). Olen myös "muuttunut mieheksi", siis karvankasvu lisääntynyt :( Kosmentologilla sokeroinnissa täytyy käydä säännöllisesti nykyään. Finnit lisääntyneet myös. 

Itse yritän nyt saada jotain positiivista ajattelua näin kesällä :) Kun kuukautiset alkavat tässä tällä tai ensi viikolla niin uskallankin viettää "kunnon juhannuksen" hyvillä mielen. Muutenkin kesäloma alkaa ensi viikolla mukavasti pienellä reissulla miehen ja toisen pariskunnan kanssa. 

Olen kirjoittanutkin, että minua ei haittaa muiden lapset ym. Vaan voivottelu ja utelu. En itsekkään kysy painoindeksiä, verenpaineen lukemaan tai kuinka paljon käytät alkoholia vuodessa puolitulta, tuskin haluaisi niistä keskustella/jakaa asiaa kanssani :D Siis en mitään henkilökohtaista. Hankala selittää. 

Ja kuukautiset alkoivat eilen! Ei mitään merkkejä = kipuja tai rintojen arkuutta ym. Nyt on suorastaan usko jo melkein loppunut ja odotan sitä naistentautien käyntiä innolla. Perjantaina lähden juhlimaan ja sysään vauvahaaveet johonkin muualle. Muutenkin täytyy yrittää ottaa rennommin..

Mutta se tuleva juhannus "pelottaa": tulee tavattua sukulaisia, joita viime kesänä nähnyt meidän häissä = varmasti tulee taas lisää vauvauteluita *hmp*. Juteltiin miehen kanssa ja päätettiin edelleenkin heittää huumorilla/valkoisilla valheilla juhannus. Eli nautimme vielä vain toisistamme ja tästä hetkestä. Syynä tähän juurikin tuo 'ei niin läheiset ihmiset, joille ei halua kertoa henk.koht. asioita'. Pitää vaan kovettaa itsensä ja juurikin huumorilla vaan eteenpäin :) Ollaan jo ajateltukin, että erään pariskunnan lapsi (syntyy siis nyt syksyllä) kerkee pääsemään ripilta ja sitten meille tulee oma vauva :D Ei sitäkään enää tiedä.

Moikka!

Mies oli tuossa viime viikonloppuna yksin vanhempiensa luona ja kertoi, että ollaan yritetty vuosi saada vauvaa ja ollaan menossa hoitoihin. Niin se ÄLLÖTTÄVÄ anoppi sanoi, että HÄNEN TAKIAAN ei tarvitse mennä lapsettomuushoitoihin :O Joo siis häntähän varten me toki lasta halutaan :D Sit jatkoi vielä, että ".. ei lasta kannata tehdä väkisin vaivoikseen jos ei luonnollisesti tule ja lapsista on kauhea vaiva...". Nyt vasta onkin MUKAVA mennä anoppilaan Juhannukseksi. Helppohan hänen on tollaisia puhua, kun on kolme omaa lasta. Voisi edes ajatella sitä miltä toisesta tuntuu, kun kaikki vaan vähättelevät lapsettomuutta ja silloinkin, kun sain 19v:na kuulla, että en luultavasti ikinä saa yhtään lasta, niin kaikki vaan nauroivat päälle!

Lääkäri soittikin juuri labratuloksista, että kaikki ok: veriarvot, sokerit ja kilpparit oli hyvät, eikä ollut sukupuolitauteja :D Ainoastaan prolaktiini oli koholla 700. Elikkä saatiin puhtaat paperit, lapsettomuushoidot voivat alkaa <3

ASISTENTE1ESCOLAR Ei kuullosta todellakaan kivalta teidän tilanne anopin suhteen! No onneksi sitä lasta ei edelleenkään tehdä hänelle (tai hänen kanssaan :D). Onnea hoitoihin :) Mitä nyt kuuluu?

*
Itsellä kesäloma ohi ja menkat myöhässä.. Tissit kipeänä!! Ihanaa, ekaa kertaa tänä vuonna. Lauantaina oltiin hääjuhlissa ja testasin silloin aamulla -> puhdas nega. En silti uskaltanut enää juhlia ihan liian vapautuneesti, joten otin vain ruuan kanssa vähän punkkua ja alkumaljan.

Tein jollain kuukautislaskurilla testin netissä ja sen mukaan seuraavien menkkojen olisi pitänyt alkaa eilen. Jännittää, mutta jotenkin silti odottaa niitä menkkoja alkavan ihan juurikin nyt. Rasittavaa vaan kulkea joku 'rätti' hautumassa pikkareissa :/ (kun menkat alkavat, niin myös alkavat, eivät varottele). 

No pakko myöntää, kesälomalla on ainakin tullut harjoiteltua tuota lasten tekemistä ihan päivittäin :)

PS. muutama viikko niin ekaa kertaa tutkimuksiin *jännittää*

Moikka!

Meillä on parhaillaan loma ja ollaan kanssa päivittäin harjoiteltu vauvan tekoa ;) Ihanaa, kun mikään asia ei stressaa ja voi puuhailla yhdessä kaikkea kivaa.

Miehellä oli spermatutkimus 30.6. Tulos saadaan klinikan kesäloman jälkeen eli varmaankin elokuussa. Meillä on eka lapsettomuuskäynti klinikalla 3.9. Taidan kyllä siirtää aikaa, koska en ole saanut painoa yhtään laskemaan. Ollaan kumpikin ylipainoisia, mutta muuten elämme terveellisesti. Täytyy vaan toivoa ettei koskaan sinne klinikalle joudu\ehdi.

Meillä miehen kanssa yritystä takana 15 kk. Vuoden yrittämisen jälkeen testit. Todettiin PCO terveysasemalla (naistenklinikalla ultra). Tuomio: Tod. näk ei koskaan lapsia tai mikäli raskautuu niin keskenmeno.

Me emme tätä tuomiota hyväksyneet. Ajanvaraus lapsettomuustutkimuksiin. Tutkimuksia takana kolmisen kuukautta, tulos; lääkäri ei löydä mitöään mikä estäisi raskaaksi tulemisen (ainoa epäsäännöllinen kierto).

Johtopäätös; hormonikuuri. Aloitettu viime kuussa. Tänään tein raskaustestin kun ei menkkoja kuulunut ja olinpa näkevinäni HAAMUN (tai sitten toivon vaan). Huomenan/parin päivän päästä uusi testi niin varmistuu.

Mutta tiedän, miltä tuntuu kun yrittää ja yrittää ja lasta ei vaan kuulu :(

Meillä lisäksi miehellä kaksi lasta edellisestä liitosta, joka aiheutti ajoittain itselle tosi paljon surua (seurata vieressä toisen lapasia, kun ei tiedä saako itse koskaan omia).. Lisäksi jostain kumman mutkan kautta MINUN sukulaiset kuulleet asiasta ja saanut ihan yhtäkkiä kuulla kysymyksiä että joko se lapsi on tulossa, miten ne hoidot jne.. Asia, joka on muutenkin itselle vaikea ja arka, ja sitten töksäytellään tollein. Ei ole mukavaa. 

Täälläkin alkoi menkat sitten mukavasti neljä päivää myöhässä! Olin aamulla iloisella ajatuksella 'nyt tehdään testi, nyt ollaan ehkä onnistuttu', mutta ei :( Voisin sanoa tämän kerran olleen koko lapsen tekemisen aikana rankin.. Suorastaan masentaa. Onneksi mies pääsee töiltään mukaan ensimmäiseen hoitopäivään/ultraan/mitä tekevätkään. 

Kerroin itse eräälle tutulle meidän ongelmasta ja hän oli ymmärtäväinen. Itku kyllä tulee heti kun sanoo ääneen sanat "emme taida saada lasta". Työpaikalla muut heittävät huumorilla "koska me saadaan  vauvauutisia?", onneksi porukassa on myös vapaaehtoisesti lapsettomia niin sulautuu hyvin joukkoon -> heittämällä "ei vielä". En ajatellut töissä kertoa (ainakaan vielä). 

Ehkä sitten kerromme kyselijöille, kun on jotain kerrottavaa. Tällä hetkellä emme edes tiedä, vaivaako oikeasti joku vai onko vaan huonoa tuuria. 

Toivotaan paljon plussaonnea kaikille meille :) <3

Joo, me olemme kyllä yksi hyvä esimerkki siitä, että ei saa lannistua. Ensimmäisestä diagnoosista joka oli täysin raskautumista vastaan doagnoosiin, joka ei löydä mitään vikaa. 

kannattaa rauhassa tutkia, ennen kun alkaa liikaa masentumaan. Tämä oli itselle vaikeaa. Koska koko ajan, vaikka kuinka positiivisena yritti pysyä tutkimusten aikana, silti päällimmäisenä epätoivo. Ehkä juurikin johtuen niin useista pettymyksistä, salailusta..

Ja jotenkin hassusti juuri silloin kun itse kieriskelee tällaisten asioiden kanssa, niin lähipiirissä alkaa kaikumaan iloisia vauvauutisia ja sitten pitää osallistua ja esittää ionnellista toisten puolesta vaikka itse kuolee hitaasti sisältä päin. 

Ensimmäinen käynti on nyt ohi! Jäi jotenkin sekava olo, ehkä jännitti niin paljon. Mies oli onneksi mukana, en olisi itse muistanut läheskään kaikkea. Ultrattiin ja tuli outo "diagnosi" -> vasemmassa munasarjassa on heti ainakin viisi munarakkulaa näkyvissä, voisi luokitella sanoilla "runsaasti rakkuloita, ei monirakkulaisuutta". Oikeasta ei mitään erikoista mainintaa. Kohdun limakalvo oisko ollut 8 mm. Ensi viikolla verikokeisiin, siitä nähdään tapahtuuko ovulaatio itse vai ei. Mies pääsee testaamaan siittiönsä ensi viikolla. Lisää verikokeita kun kuukautiset ovat kestäneet 2-5 päivää. "Lopullinen tuomio" tulee tämän kuun lopulla.

Liikakarvoihin heitti mahdollisuuden aloittaa lääkitys sokeritautia vastaan! Kyseistä lääkettä käytetään myös raskausdiabeteksen hoitoon. Clomfien resepti on kirjoitettu, mutta aloitetaan vasta tämän kartoituskierron jälkeen. 

Jotain lääkäri sano, että epätodennäköistä on tulla luomusti raskaaksi, mutta todennäköisempää tulla Clomfien avulla. Eli toivoa on :)

*

Meille ei ole ainakaan toistaiseksi tullut lisää vauvauutisia. Tässä parin kk:n sisällä syntyy muutamia vauvoja. Hassua ajatella, että jos itse olisi onnistunut normaaleitten ihmisten tapaan olisi meilläkin jo muutaman kuukauden ikäinen tyttö/poika. Elämä olisi niin erilaista. 

*

PS. joku puolituttu nainen tuli avautumaan kännissä minulle, kuinka lapsia kannattaa alkaa jo tekemään ettei vaan jää lapsettomaksi!! Sanoin vaan "aijaa" nostin maljaani ja lähdin pois o_O a-h-d-i-s-t-a-v-a-a

Taas tuli koettua lisää uteluita tuttavilta! "Milloin teille vauva?" -> "Ehkä joskus." -> "No olette vielä nuoria niin kerkiitte vielä :)))". Yritä tässä nyt sitten ajatella jotain muuta kuin vauvaa! 

Ei merkkiäkään ovulaatiosta.. Kuukautisten pitäisi alkaa tulevana keskiviikkona laskureiden mukaan (sen mukaan kiertoni olisi 32 päivää), haluaisin vaan jo sinne verikokeisiin ym. Mittasin lämpöni äskön 35,5 -> ei ainakaan raskaana olla!

Kirjoittelen taas vähän kuulumisiani. (Ehkä tämä toimii samalla terapiana itselle :D) Juu eli Clomit otettu käyttöön tässä kierrossa kierron 4.-8.päivä (jos oikein muistan). Seurantaultra oli, siellä näkyi hyvät mahdollisuudet ovulaatioon. Ovis testailtu ja bongattu, seksiäkin harrastettu. Kuukautisten pitäisi alkaa ensi ke.. Tämän viikon ke alkoi rintoja aristaa + nännejä. Toivoa on vielä :)

*

Tänään facessa meni ihan totaallisesti hermot! Vauvajo siellä ja täällä! Kaikki saavat vauvoja. Kaikki saavat vauvoja heti kun haluavat. Tällä hetkellä tunnen itseni erittäin katkeraksi ja kateelliseksi :(

Tiedän niiin tuon tunteen! Uteluita tulee joka puolelta. Olenkin alkanut vastailemaan, että kaikilla ei tärppää heti ekasta kierrosta. Siihen ovat utelut yleensä loppuneet.

mullakin todettu pco ! vielä olis ens kuun alussa hormonitestit ja siemennestenäyte. meillä on just päinvastoin ku kaikilla teillä muilla. kaikki sanoo ettei me SAADA vielä hankkia lapsia koska ollaa niin nuoria (19) ja meillä menee nuoruus hukkaan. onneks tiedetää ite paremmin... jonkun 1,5vuotta tässä on jo yritetty,  oon jo niin sekasin päästäni tän asian kanssa, että mulla on vaatehuoneessa yhdessä pahvilootassa vauvanvaatteita jotka oon ostanu. 

oon jo lukenu kaikki kauhukokemukset siitä kuinka jotkut pco-naiset ei saa ikinä lapsia ja hoitoihin kulutettu tuhansia euroja :(