Mitä hyötyä naimisiin menemisestä edes on?
Olen itse miettinyt syvästi sitä, että haluanko ollenkaan koskaan naimisiin. Minulla kyllä on tälläkin hetkellä ihana mies, kenen kanssa tulen paremmin kuin hyvin juttuun ja pystyn kuvittelemaan elämäni hänen kanssaan vanhaksi asti. Silti en koe, että minun välttämättä tarvitsisi koskaan ehkä naimisiin menemisellä todistaa rakkauttani (ja en nyt tarkoita, että teidän naimisissa olevien tarvitsisi erikseen mitään todistella tai, että siinä olisi jotakin väärää). Siksi kysynkin teiltä mitä hyötyä avioliitosta on teille ollut ja millaissa asioissa?
Kommentit (76)
Ainakin kannattaa muistaa avioehto.
Juridisessa mielessä kannattavaa, vaikka meillä onkin avioehto koskemassa avioeroa. Perheelle saa saman sukunimen. Ei tarvita erillistä isyydentunnustusta. Siinä olivat rakkauden lisäksi meidän syyt mennä naimisiin.
Sama sukunimi tulee automaattisesti, helpottaa perheenä oloa reissuilla jne.
Eipä siitä nyt mitään erityistä hyötyä ole, ainoastaan leskeneläke on konkreettinen hyöty.
Vähän sama kuin "elämänura" jotain hienolta kalskahtavaa siinä on ja se sitoutuminen vaikuttaa niin jalolta.En ole naimisissa, arvailemalla vaan tässä vastailen ja tiedän että ajattelette että naivia :D
Juridiikka tulee kerrasta kuntoon ja asiast on ikään kuin sovittu siltä varalta kun jotain sattuu, eli tulee ero tai toinen kuolee tms.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 11:25"]
Miehen lompakko on yhteinen.
[/quote]
Näin ne pikku horot yleensä sanookin.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 11:21"]
Sama sukunimi tulee automaattisesti, helpottaa perheenä oloa reissuilla jne.
Eipä siitä nyt mitään erityistä hyötyä ole, ainoastaan leskeneläke on konkreettinen hyöty.
[/quote]
Voisitko antaa muutaman esimerkin, millaisessa tilanteessa näin on käynyt?
No, ei tästä mitään "hyötyä" ole, koska meillä ei ole yhteisiä lapsia. Minusta on vain ihanaa olla naimisissa. Se on samalla lailla kivaa kuin tykkään timanteista tai avoautostani. Ei niistäkään mitään hyötyä ole.
Olen toista kertaa naimisissa. Ensimmäinen avioliittoni kaatui 20 vuoden jälkeen miehen pettämiseen. Tykkäsin olla sinkkuna muutaman vuoden ja menin tänä kesänä uudelleen naimisiin. Katsoin juuri pari päivää sitten sormuksiani ja koko sydänalaani levisi sellainen lämmön tunne: olen niin elementissäni, kun olen naimisissa rakastamani miehen kanssa.
Järjellä toki tiedän, ettei tämä ajatus ole järjellistä. Mutta se vain "tuntuu" siltä.
Toki ihmisiä on erilaisia, mutta seuraavia tarinoita on lukemattomia: aina vannoo, ettei halua naimisiin, ihan periaatteesta. Lapsiakin tehdään, mutta ajatellaan, ettei ikinä naimisiin. Sitten tulee ero ja uusi ihminen. Ja bang - naimisiin mennään. Koska se TUNTUU siltä.
Ainakin, jos puoliso kuolee, saa turvaa, leskeneläkettä? Tietysti kiva, että on yhteinen sukunimi, jos nyt sen haluaa ja ollaan enemmän yhtä perhettä. Avioliitto saa myös jaksamaan paremmin huonolla hetkellä. Parisuhteessa kun tulee myös niitä alamäkiä. Lainan ottaminen tuntuu myös turvallisemmalta avioliitossa, samoin lasten teko, kun tietää, että toinen on oikeasti sitoutunut.
Siinä vaiheessa kun on yhtestä omaisuutta ja yhteisiä lapsia avioliitto on hyvä juttu. Avioliitto on juridinen sopimus, jolla kattaa monta yksittäistä sopimusta. Mutta toki nuo keskinäiset testamentit yms voi tehdä erikseen, niin silloin avioliitto on tosiaan tarpeeton.
Ei tarvitse tehdä erikseen keskinäistä testamenttia (esim. jos vaikka yhteinen asunto, jonka haluaisi jäävän puolisolle), leskeneläke, jos jää leskeksi kun on alaikäisiä lapsia, muistaakseni myös pienempi perintöveroprosentti.
Meillä naimisiin menossa oli tärkeimpänä juridiset syyt. En tullut edes ajatelleeksi, että siinä nyt jotenkin "julistetaan rakkautta". Teimme avioehdon avioeron varalta, vaikka tuskin sitä tarvitaan. Olimme olleet pitkään yhdessä, mutta iän karttuessa tuli tärkeäksi saada asiat lain puolesta selkeäksi. Sukunimeä meillä ei vaihtanut minä, mies eikä lapset, eri nimet perheessä ei ole vaikuttanut arkeen missään vaiheessa yhtään mitään.
Avioliitolla varmistetaan naisen talouden turvaaminen, kävi miten kävi.
Lapsettomana pariskuntana ainoa etu on pienempi perintövero. Testamentin tekeminen on sen verran helppo juttu, että siinä maistraattivihkiminen jää vaivalloisuudessaan toiseksi. Leskeneläkettä ei saa, ellei ole alaikäisiä lapsia tai ei ole leskeksi jäädessään yli 50-vuotias ja ollut naimisissa 5 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 11:38"]
Lapsettomana pariskuntana ainoa etu on pienempi perintövero. Testamentin tekeminen on sen verran helppo juttu, että siinä maistraattivihkiminen jää vaivalloisuudessaan toiseksi. Leskeneläkettä ei saa, ellei ole alaikäisiä lapsia tai ei ole leskeksi jäädessään yli 50-vuotias ja ollut naimisissa 5 vuotta.
[/quote]
siis leskeneläkettä ei saa, ellei ole yli 50-vuotias???
Mitä ovat nämä juridiset syyt? Mä en ole koskaan halunnut mennä naimisiin, mutta jos joku osoittais sen olevan järkevää, voisin mennäkin.
Meillä lapset jo yläkoulussa ja kummankin palkka yli 4200, joten liekkö edes leskeneläkkeellä merkitystä.
Musta olis oikein, että jos pari ei ole naimisissa, niin koko edesmenneeltä muodostuva perhe-eläkepotti menis lapsille. Mutta kai siinä on jolu järkipointti, ettei näin ole.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 11:44"]
siis leskeneläkettä ei saa, ellei ole yli 50-vuotias???
[/quote]
Saa silloin, jos on alaikäisiä lapsia. (Ja kyllä se 50-vuotispäiväkin tulee ennen pitkää.)
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 11:21"]
Sama sukunimi tulee automaattisesti, helpottaa perheenä oloa reissuilla jne.
Eipä siitä nyt mitään erityistä hyötyä ole, ainoastaan leskeneläke on konkreettinen hyöty.
[/quote]
Voisitko antaa muutaman esimerkin, millaisessa tilanteessa näin on käynyt?
[/quote]
majoituksen yhteydessä, ohjatuilla retkillä, etelä-euroopassa usein olen tottunut toimimaan perheenä ja siellä onkin tavallisempaa, että perheen kaikilla jäsenillä on sama nimi. Yöpyessä osoitetaan perhe Virtaselle tietty asunto tms. eikä tarvitse arpoa, onko nämä samaa perhettä vai ei. Oletus on, että kaikki Virtaset ovat samaa perhettä kun samaan aikaan tulevat.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2015 klo 15:45"]
Avopuoliso ei ole sairaus- ja kuolemantapauksissa lähiomainen
[/quote]
Tämä on muuttunut nykypäivänä niin, että myös avopuolisoa - tai ketä tahansa sairastuneen/kuolleen ilmoittamaa henkilöä - kohdellaan sairaalassa käytännössä lähiomaisena.