Lue keskustelun säännöt.
Mielenterv.alalla työskentelevät, olettko törmänneet tungetteleviin potilaisiin?
17.06.2015 |
Oletteko törmänneet potilaisiin, jotka ovat epänormaalin kiinnostuneita henkilökohtaisesta elämästänne tai kyselevät teiltä kiusallisia henkilökohtaisia kysymyksiä? Miten reagoitte?
Entä oletteko saaneet selville, että potilas on yrittänyt etsiä teistä tietoa netin kautta? Onko esim. tullut vapaa-ajalla yhdeydenottoja sosiaalisen median kautta potilailta, jotka olette tavanneet työssänne? Miten suhtaudutte tähän?
Kommentit (14)
Ei kai nyt tuollaiseen mielenterveypotilaita tarvita...Ainakin täällä AV:lla kaikki stalkkaa fB:ssä ja instassa vähintään exää, exän nyxää ja exännyxänexää.
Ehdotteleeko FB jotain potilaitasi kaveriksi, vai mistä sinulle on herännyt epäilys? Eikö kaveripyynnötkin ole aika helppo blokata? Jos taas joku käyttää tietojasi feikkiprofiilissa, niin se on tietenkin rikos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työskentelen päihde- ja mielenterveysasiakkaiden päivätoimintakeskuksessa, jossa vietän paljon aikaa asiakkaiden kanssa päivittäin. Omien rajojen pitäminen näistä yksityisasioista on joskus hankalaa, koska elämme aika tiiviisti päiviä yhdessä, tapaamiset eivät ole rajattuja ja painotu asiakkaan tilanteen hoitamiseen, vaan elämme sitä arkea. Joten kyllä, monestikin asiakkaat saattavat kysellä henk.koht.asioita suoraankin. Olen kertonut itsestäni jonkin verran, että minulla on perhettä, missä suunnalla asun (en osoitetta tai kaupungin osaa), mitä suurin piirtein harrastan. Mutta muihin kysymyksiin vastailen kyllä tilanteen mukaan, että " se nyt ei tähän kuulu" tai vastaan jotain ympäripyöreää, ettei asiakkaalla kuitenkaan tule sellainen olo, että torjuisin hänet suoraan ja olisin töykeä. Parisuhteesta, perheasioistani tai omista raha-asioista tai mistään ongelmista en puhu asiakkaille.
Mutta joskus on vaikeaa pitää linjaa, kun toisaalta ollaan hyvinkin tuttavallisia arjessa ja sitten joku kysyyykin jotain henkilökohtaista tyyliin; Onko sinulla hyvä mies ja miten se ilmenee?
Ja vaikka onkin, niin en tosiaan koe että voisin asiakkalle alkaa tuollaista selvittämään:)
ainiin, ja kutonen vielä vastaa, että en ole missään sos.mediassa. (paitsi täällä:) )
Tuo voisi kyllä olla todellista, että joku hakisi tietoja ja pyytelisi kaveriksi. Se olisi kiusallista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 17:34"]Ei kai nyt tuollaiseen mielenterveypotilaita tarvita...Ainakin täällä AV:lla kaikki stalkkaa fB:ssä ja instassa vähintään exää, exän nyxää ja exännyxänexää.
Ehdotteleeko FB jotain potilaitasi kaveriksi, vai mistä sinulle on herännyt epäilys? Eikö kaveripyynnötkin ole aika helppo blokata? Jos taas joku käyttää tietojasi feikkiprofiilissa, niin se on tietenkin rikos.
[/quote] Ei ole rikos.
Vastavalmistuneena sairaanhoitajana oon tässä aloitellut työuraani suljetulla osastolla ja täytyy myöntää, että välillä on vaikeata muistaa, että omista asioista ei kannata kauheasti kertoa. Yhdeltä työkaverilta sainkin jo muistutuksen, että mitä vähemmän itsestään kertoo sen parempi. Eräs potilas nimittäin oli todella kiinnostunut asioistani ja kyseli kaikenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten te oletatte, että potilas kertoo teille elämästään kaiken? Kun itse ette kerro itsestänne mitään? Ei sillä, että minua kiinnostaisi mikään muu tieto kuin se, että omahoitajani/psykoterapeuttini/psykiatrini on Valviran listoilla. Toki olen nykyiset (ja edelliset) työntekijäni hakukoneilla etsinyt, yhdellä tuli vastaan linkedin:inä ja pari tieteellistä tutkimusta joissa oli ollut tutkijana. En todellakaan rupea vaatimaan jotain instagramia tms muuta heiltä. Aivan varmasti ovat itsekin kokeilleet josko minusta löytyisi, netistä jotain tietoa, koska asiani ovat henkilökohtaisia. Yksi hoitaja oli erityisen kiinnostunut josko FB-tili olisi sattunut olemaan.
Se vaan nyt kuuluu nykyaikaan, että kaikista uusista/vanhoista tuttavista yms etsitään ensin hakukoneilla infoa.
-anonyymi potilas
En asiakkaana kerro aina kaikkea, vaan sen minkä muistan ja/tai katson oleelliseksi. Paljon riippuu myös siitä, koenko turvalliseksi kertoa yhtään mitään.
Koskaan en ole kuitenkaan olettanut että työntekijän (oli hän sitten missä asemassa tahansa) pitäisi avautua minulle asioistaan, enkä ole niitä uudellut.
Asiakassuhde on ihan eriasia kuin esim. ystävyyssuhde ja ystävyyssuhteissakin kukin itse päättä minkä asian haluaa pitää omanaa ja minkä jakaa toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kysele hoitohenkilökunnalta mitään henkilökohtaista, mutta yritän somesta kaivaa esiin kyseisen henkilön poliittista suuntausta :) En todellakaan haluaisi esim. ketään Räsäsen kannattajaa terapeutiksi tms.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 19:15"]
Mä en kysele hoitohenkilökunnalta mitään henkilökohtaista, mutta yritän somesta kaivaa esiin kyseisen henkilön poliittista suuntausta :) En todellakaan haluaisi esim. ketään Räsäsen kannattajaa terapeutiksi tms.
[/quote]
Mutta kuitenkin utelet henkilökohtaisia asioita? Tuollaisia ihmisiä on syytä varoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 19:22"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 19:15"]
Mä en kysele hoitohenkilökunnalta mitään henkilökohtaista, mutta yritän somesta kaivaa esiin kyseisen henkilön poliittista suuntausta :) En todellakaan haluaisi esim. ketään Räsäsen kannattajaa terapeutiksi tms.
[/quote]
Mutta kuitenkin utelet henkilökohtaisia asioita? Tuollaisia ihmisiä on syytä varoa...
[/quote]
Noi voi kyllä löytyä kysymättä vaikka Facebookin tykkäyksistä jos ei ole yksityistä profiillia.
En työskentele missään mielenterveysyksikössä, mutta kohtaan heitä työni kautta kuitenkin usein. Linjani on tiukka, oli kyse sitten mielenterveyspotilaasta tai ei - en kerro itsestäni mitään muuta kuin sen, minkä laki velvoittaa. Käytän töissä eri nimeä kuin "siviiliminänä", käytössä on virallinen ensimmäinen nimeni, jota en ole koskaan käyttänyt esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa. Jos siis olisin esimerkiksi Laura Anna Korhonen, niin töissä olen Laura Korhonen ja kaikkialla muualla Anna Korhonen. Sukunimikin on onneksi tuollainen yleinen, joka hankaloittaa entisestään.
Facebookissa olen tuolla "siviilinimelläni", profiilikuvasta minua ei voi tunnistaa eikä tuntemattomille näy mitään tietoja. Instagram on suljettu ja sen suhteen sama juttu. Turvakieltoa minulla ei ole, mutta puhelinnumero on salainen.
En työskentele varsinaisesti mielenterveysalalla vaan sosiaalityöntekijänä, mutta mulla on paljon psyyk. sairaita asiakkaita. Multa kysellään välillä henkilökohtaisia kysymyksiä lapsista, parisuhteesta, talousasioista jne. Sano än yleensä kohteliaasti ettei mun henk. Koht. Asiat taida liittyä työasioihin mitenkään. Facebookissa en ole ja instagram on salainen, mutta joskus joku asiakas on pyytänyt saada seurata mua instagramissa. En ole hyväksynyt enkä ole ottanut todellakaan asiaa mitenkään puheeksi tapaamisillakaan.