Suhtautuminen kiljuviin vauvoihin ja lapsiin
Kun kuulette pienen lapsen huutavan julkisella paikalla, tuleeko teille hoivavietti vai ärsyttääkö? Vai kiinnitättekö mitään huomiota?
Kommentit (55)
Riippuu omasta väsymistasosta. Jos olen itse kuunnellut omieni kiljumista koko päivän ja menen illalla kauppaan jossa jonkun uhmaikäinen vetää raivarit niin ei se mitään hoivaviettiä herätä :D
Jos taas istun tyytyväisenä ja levänneenä vaikka kahvilassa jossa ihan pieni vauva huutaa nälkäänsä niin kyllä sympatia herää.
Muutenkin huomaan "ymmärtäväni" pienten itkua paremmin kuin vanhempien lasten vinkumankua.
En pidä lasten tavallisesta puheestakaan (rasittavan kimeää korvilleni), niiden huuto vasta karmivaa onkin. Hoitoviettini harvemmin kohdistuu lapsiin, jotenkin kai oletan niillä olevan jo hoitaja. Sen sijaan jos löytäisin hätäänsä parkuvan eläimen, sydämeni pakahtuisi heti hoivavietistä.
En kiinnittänyt lapsiin oikeastaan mitään huomiota ennen kuin itse sain lapsia. Nykyään huomaan, mutta en todellakaan ärsyynny, muuten kuin ehkä riehuvista lapsista jos vanhemmat eivät edes yritä saada heitä kuriin.
Ei ärsytä, mutta jotenkin nostaa stressihormoneja samalla tavalla kuin omankin lapsen itku. Tunnen myös sääliä lasta ja vanhempaa kohtaan.
Hoitovietti puskee pintaan mutta koitan olla kiinnitämättä huomiota.Muutoinkin kaupassa käynti ikävää ilman ihania lapsiani ja sitten kun kuulen pienen itkevän tulee jo kauppareissullakin kova ikävä!:) hullu mikä hullu..
Ihan pienten vauvojen ja lasten huuto ei ärsytä, mutta isomman, ehkä 5-vuotiaasta ylöspäin, lapsen huuto ei varsinaisesti hivele korvia.
Ei ärsytä. En juurikaan kiinnitä julkisilla paikoilla huomiota muihin ihmisiin, jos eivät jostain kumman syystä ihan iholle tule. Todennäköisesti eninten harmittaa sen lapsen vanhempaa, joten miksi minun pitäisi vaivautua harmistumaan? Ajatuksen tasolla ärsyttää enemmänkin ne, ketkä tulevat julkisille paikoille hiljaisuutta vaatimaan.
Kiljuminen, mankuminen ja saman asian hokeminen ärsyttää. Ylipäätänsä en viihdy lasten kanssa, voipi olla jotain vikaa minussa, mutta minkäs teet jos ainoastaan ahdistun kakrujen läsnäolosta.
Ei ärsytä eikä tule hoivaviettiä. "Menee läpi", toisesta korvasta sisään toisesta ulos, saamatta aikaan mitään sen enempiä mielenliikkeitä mihinkään suuntaan. t. lapseton nelikymppinen nainen
Vauvan itku ei yleensä häiritse, huomioin kyllä mutta se ei saa mitään tunnereaktiota. Pikkulapsen itku ja huuto ärsyttävät. Yritän ymmärtää mutta silti ärsyttää. Ajattelen usein, että se lapsi pitäisi viedä pois eikä kiertää sen kiljukaulan kanssa tunninkin verran kauppaa läpi. Mutta tajuan myös sen, että jos se on lapsen tahto, niin ei ole hyvä, että saa kiljumalla tahtonsa läpi. Sitä en ymmärrä, että kiljukaulan kanssa tullaan säännöllisesti kauppaan. Jättäkää se kotiin edes puoleksi vuodeksi, niin saatta tavat muuttua eikä muiden tarvitse kärsiä.
Ei ärsytä. Toinen juttu on se, kun joku huutaa vain haluamalla jotain eikä vahvemmat laita lasta hiljaiseksi. Enkä tarkoita pientä lasta, vaan jotain 5 vuotiasta ja yli. Kotona saa kiljua ja karjua, jos tekee mieli, mutta yleisillä paikoilla otetaan muut huomioon.
Ihan pienten vauvojen huuto laittaa hoivavietin päälle. Hyvin tunnistaa parin kk:n ikäisen huudon.
Erittäin harvoin lapsen itku häiritsee. Edes ravintolassa ei häiritse, kunhan mun lapset ei huuda.
Ei ärsytä, pikemminkin tunnen suurta helpotusta jos omat ovat ihmisiksi tai peräti kotona, tulee sellainen olo että huhheijaa, jonkun muun ongelma.
Kiukkuiset aikuiset ja käytävät tukkivat eläkeläiset ynnä mölyävät teinit ärsyttävät helvetisti enemmän. Eli oikeastaan kaikki jotka pitävät ääntä tai ovat tiellä.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 13:08"]
Kun kuulette pienen lapsen huutavan julkisella paikalla, tuleeko teille hoivavietti vai ärsyttääkö? Vai kiinnitättekö mitään huomiota?
[/quote]
Ensimmäisenä käy mielessä että raiskaako tai hakkaako jompi kumpi lapsen vanhemmista sitä!
Johtuu siitä koska ystäväni opiskelee sosiaalialaa tuolla Etelä-Euroopassa ja heille on opinnoissa korostettu sitä että julkisella paikalla itkevä lapsi voi pahoin koska todennäköisesti häntä pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi ja siksi asiaan tulisi puuttua ja tehdä tutkintapyyntö. Huomasin että aloin automaattisesti ajattelemaan samoin.
Olen kai harvinaisen rauhallinen tapaus: Ei hetkauta suuntaan eikä toiseen. Olen tottunut ajatukseen että jos lähtee ihmistenilmoille niin pitää kestää muitakin kuin itseään ja myös niitä elämän ääniä. En koe myöskään tarpeelliseksi puuttua kunhan kenenkään omaisuus, terveys tai henki ei ole vaarassa. Huonot vanhemmat saattavat herättää ajatuksia, mutta en ala mulkoilemaan saati lässyttämään (joku peruskireä tekee sen kuitenkin). Minähän olen vain ohikulkija.
Oma lapsi onkin yhtä hissukka kuin vanhempansa. Se ei ikävä kyllä takaa mutään, sillä varmasti mekin jotakuta ärsytämme olemassa olollamme.
Ärsyttää koska saan semmoisesta metelistä migreenikohtauksen ja se voi kestää 1-3 vuorokautta! Tämä myös syy lapsettomuuteeni, että migreeni ei periytyisi enkä pärjäisi huutavan lapsen kanssa jos minulla on kohtaus ja lääkitys päällä :(
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 13:27"]
Vauvan itku ei yleensä häiritse, huomioin kyllä mutta se ei saa mitään tunnereaktiota. Pikkulapsen itku ja huuto ärsyttävät. Yritän ymmärtää mutta silti ärsyttää. Ajattelen usein, että se lapsi pitäisi viedä pois eikä kiertää sen kiljukaulan kanssa tunninkin verran kauppaa läpi. Mutta tajuan myös sen, että jos se on lapsen tahto, niin ei ole hyvä, että saa kiljumalla tahtonsa läpi. Sitä en ymmärrä, että kiljukaulan kanssa tullaan säännöllisesti kauppaan. Jättäkää se kotiin edes puoleksi vuodeksi, niin saatta tavat muuttua eikä muiden tarvitse kärsiä.
[/quote]
Joskus ei vain ole muuta mahdollisuutta kuin tulla sen kiukkavan lapsen kanssa kauppaan. Lisäksi, jos aina jättää lapsen kotiin kauppareissun ajaksi, ei lapsi opi kauppakäyttäytymistä.
Pienempi paha mielestäni on kuunnella 10min lapsen huutoa kuin nähdä yksi kassahihna varattuna turhaan, äiti kun on joutunut lähtemään huutavan lapsen kanssa kaupasta pois kesken kassalle latomisen, etteivät aikuiset ihmiset hermostuisi. Enemmän aikaa kuluu siinä kun henkilökunta nostaa tavarat pois ja vievät oikeille paikoilleen.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 13:08"]
Kun kuulette pienen lapsen huutavan julkisella paikalla, tuleeko teille hoivavietti vai ärsyttääkö? Vai kiinnitättekö mitään huomiota?
[/quote]
Ensimmäisenä käy mielessä että raiskaako tai hakkaako jompi kumpi lapsen vanhemmista sitä!
Johtuu siitä koska ystäväni opiskelee sosiaalialaa tuolla Etelä-Euroopassa ja heille on opinnoissa korostettu sitä että julkisella paikalla itkevä lapsi voi pahoin koska todennäköisesti häntä pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi ja siksi asiaan tulisi puuttua ja tehdä tutkintapyyntö. Huomasin että aloin automaattisesti ajattelemaan samoin.
[/quote]
Eivät kyllä taida siellä käytännössä tuollaisia noudattaa. Etelä-Euroopassa olen asunut parissakin maassa ja kyllä siellä huutavia lapsia näkee, eikä ketään kiinnosta. Lisäksi siellä ihmiset pitävät ihan normaalina jopa julkisella paikalla lasten ruumiillista kurittamista, eli ihan helposti ei taida mitään tutkintapyyntöjä tulla kuitenkaan.
Ärsyttää todella paljon. Ei herätä minkäänlaista hoivaviettiä.
Hoivavietti jos vauvaikäinen, kiukuttelevat "tahallaan" huutavat lapset ärsyttävät ja vanhemmille paljon myötätuntoa.
t. Uhmaikäisen äiti
Ärsyttää, haluan kyllä itsekin joskus lapsia mutta sitten kun ne alkaa huutamaan ja vieläpä julkisella paikalla niin yh