Kuinka paljon ensiasuntosi maksoi?
Siis ensimmäinen omistusasuntosi, oliko se kerrostalo, rivari vai kenties okt? Paljon maksoi ja hirvittikö nostaa paljon lainaa? :)
T. Unelma-asuntoni olisi noin 200 000€ mutta järki yrittää puhua vastaan...
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 10:52"]
Suuri yksiö Helsingin Kalliosta, 95 000 euroa! :D Nykyarvo noin 240 000,-
Ja kyllä hirvitti ostaa tuo. Tulin toiselta paikkakunnalta, jossa hinnat olivat paljon halvemmat, ja yllätys oli suuri kun totesin että ensiasuntoa varten suunnittelemani maksimilaina (50 000,-) ei riittäisi yhtään mihinkään. Hinnat olivat nousseet jo tuolloin pitkään, ja moni varoitteli hintaromahduksen olevan pian edessä. Olin todella kahden vaiheilla sen valinnan suhteen, ostaako oma vai mennäkö vuokralle. Jouduinhan maksamaan asunnosta melkein tuplasti sen verran kuin mihin olin varautunut! Nyt olen kuitenkin tyytyväinen, että tuli ostettua.
[/quote]
Oho, teitpäs huikean löydön! Itsellä ei tunnu kolahtavan hinta, sijainti, koko ja kunto paikalle millään, jostain pitää näköjään tinkiä. Alle 100 000 eurolla löytyisi kivan kokoisia vastarempattuja kämppiä, mutta niissä taas sijainti on huonomaineisilla alueilla tai syrjäseuduilla joilla ei palveluita. Löytyypä tuolla hinnalla muutama sopivankokoinenkin, edullinen ja hyvällä sijainnilla oleva asuntokin, mutta ne taas ovat niin hirvittävän näköisiä että remonttiin menisi helposti useita kymmeniä tuhansia. :D AP
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 10:40"]
68 500 euroa. Pieni luhtitalokaksio, ostin vuonna 2008. Lainaa nostin 55 tonnia, ja kyllähän se hirvitti kun silloin korkokin oli lähes 6% luokkaa. Nettotulot taisi olla silloin luokkaa 2000e/kk. Toki kovin pieni summa esim. helsingin asuntoihin verrattuna eikä kovin iso silloisille tuloillekaan, mutta itselle tuntui isolta koska en tykkää ajatuksesta olla velkaa.
[/quote]
Sama juttu täällä, en tykkää ajatuksesta olla velkaa, opintolainan nostamistakin viime tippaan asti yritin venyttää. Mulla palkkakin on samaa luokkaa kun sulla silloin eli pienituloisiin lukeudun... vaikkakin miehen kanssa asunto menisi puoliksi. Mutta pitäisi silti laskea lainan määrä sen mukaan, että yhden ihmisen palkallakin sitä pystyisi lyhentämään, jos toinen jää työttömäksi tai sairastuu. Kiitos vastauksista kaikille ja saa laittaa lisääkin :) AP
[/quote]
Sen verran kyllä korjaan nyt sinua, että ei 2000e nettona ole mikään pienituloinen! Siihen saa olla bruttotulot luokkaa 2800 euroa, joka on aika kaukana pienituloisesta. Tuo ei jää kuin hieman mediaanituloista (joka on noin 2900e/kk).
Kahden aikuisen perheessä pienituloisuuden raja on noin 2400e nettotulot eli molemmille jaettuna noin 1600e/bruttopalkat. Sinun palkkasi on yli tonnin tätä suurempi. Sittenkin jos miehesi olisi työtön ja eläisi pelkällä peruspäivärahalla, olisitte vieläkin juuri ja juuri pienituloisuuden rajan yläpuolella.
Ostettiin miehen kanssa yhdessä yli kolmikymppisinä ensimmäinen oma asunto 390 000 €, johon isot remppakulut päälle. Lainaa otettiin melkein 300 000.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 14:45"]
Sen verran kyllä korjaan nyt sinua, että ei 2000e nettona ole mikään pienituloinen! Siihen saa olla bruttotulot luokkaa 2800 euroa, joka on aika kaukana pienituloisesta. Tuo ei jää kuin hieman mediaanituloista (joka on noin 2900e/kk).
Kahden aikuisen perheessä pienituloisuuden raja on noin 2400e nettotulot eli molemmille jaettuna noin 1600e/bruttopalkat. Sinun palkkasi on yli tonnin tätä suurempi. Sittenkin jos miehesi olisi työtön ja eläisi pelkällä peruspäivärahalla, olisitte vieläkin juuri ja juuri pienituloisuuden rajan yläpuolella.
[/quote]
Pahoittelut, luin vähän hätäisesti tuon nettotulot, puhuin siis itse bruttopalkasta. Mulla bruttopalkka on hiukan vajaa 2000 ja verojen jälkeen siitä jää käteen vähemmän kuin opiskeluaikojeni kesätyöstä, jossa veroprosenttini oli 7%. Siksi joskus tuntuu että olisin pienituloinen, kun opiskelijatkin pystyvät tienaamaan paremmin, heh:)
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 14:45"]
Sen verran kyllä korjaan nyt sinua, että ei 2000e nettona ole mikään pienituloinen! Siihen saa olla bruttotulot luokkaa 2800 euroa, joka on aika kaukana pienituloisesta. Tuo ei jää kuin hieman mediaanituloista (joka on noin 2900e/kk).
Kahden aikuisen perheessä pienituloisuuden raja on noin 2400e nettotulot eli molemmille jaettuna noin 1600e/bruttopalkat. Sinun palkkasi on yli tonnin tätä suurempi. Sittenkin jos miehesi olisi työtön ja eläisi pelkällä peruspäivärahalla, olisitte vieläkin juuri ja juuri pienituloisuuden rajan yläpuolella.
[/quote]
Pahoittelut, luin vähän hätäisesti tuon nettotulot, puhuin siis itse bruttopalkasta. Mulla bruttopalkka on hiukan vajaa 2000 ja verojen jälkeen siitä jää käteen vähemmän kuin opiskeluaikojeni kesätyöstä, jossa veroprosenttini oli 7%. Siksi joskus tuntuu että olisin pienituloinen, kun opiskelijatkin pystyvät tienaamaan paremmin, heh:)
[/quote]
AP
46 000 euroa. Saunallinen pieni kaksio vuonna 2002. Kokonaan velkarahalla. Hyvät kaupat, vaikka hirvittikin. Ei ollut vakityötä. Olin nuori ja sinkku. Vanhemmat takas. Hyvän pesämunan tuosta sai. Möin 2008 pois.
Vuonna 1988 aloitin yliopisto-opinnot Tampereella ja ostin isohkon yksiön 1960-l kerrostalosta Iidesjärven rannalta. Se maksoi 110 000 markkaa. Kun aikanaan myin sen, elettiin jo euron aikaa ja sain asunnosta vajaat 90 000 euroa. Että sellainen hyöty asuntokuplasta.
Muistaakseni 460000 mk, rivitalon päätykolmio.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 14:36"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 10:52"]
Suuri yksiö Helsingin Kalliosta, 95 000 euroa! :D Nykyarvo noin 240 000,-
Ja kyllä hirvitti ostaa tuo. Tulin toiselta paikkakunnalta, jossa hinnat olivat paljon halvemmat, ja yllätys oli suuri kun totesin että ensiasuntoa varten suunnittelemani maksimilaina (50 000,-) ei riittäisi yhtään mihinkään. Hinnat olivat nousseet jo tuolloin pitkään, ja moni varoitteli hintaromahduksen olevan pian edessä. Olin todella kahden vaiheilla sen valinnan suhteen, ostaako oma vai mennäkö vuokralle. Jouduinhan maksamaan asunnosta melkein tuplasti sen verran kuin mihin olin varautunut! Nyt olen kuitenkin tyytyväinen, että tuli ostettua.
[/quote]
Oho, teitpäs huikean löydön! Itsellä ei tunnu kolahtavan hinta, sijainti, koko ja kunto paikalle millään, jostain pitää näköjään tinkiä. Alle 100 000 eurolla löytyisi kivan kokoisia vastarempattuja kämppiä, mutta niissä taas sijainti on huonomaineisilla alueilla tai syrjäseuduilla joilla ei palveluita. Löytyypä tuolla hinnalla muutama sopivankokoinenkin, edullinen ja hyvällä sijainnilla oleva asuntokin, mutta ne taas ovat niin hirvittävän näköisiä että remonttiin menisi helposti useita kymmeniä tuhansia. :D AP
[/quote]
Sen verran tuossa yksinkertaistin, että lainaa otin tuon 95 000,- mutta myyntihinta oli 68 000,- ja lopulla tein täysremontin. Oli todella huonossa kunnossa kämppä. Mutta remontteineen siis maksoi tuon verran vuonna 2002. Nythän ei enää vastaavaa löydä tuolla hinnalla samalta alueelta. Jos olisin nyt ensiasuntoa hommaamassa, pyrkisin etsimään "seuraavan Kallion", eli alueen jonne nuoret hakeutuvat nousevia hintoja karkuun ja jossa alkava hyvä kehitys tulee todennäköisimmin myös jatkumaan, vaikka yleisesti asuntojen hinnat laskisivatkin. Olisikohan vaikkapa Käpylä sellainen?
Pieni kerrostalokolmio helsinkiläisessä lähiössä. Asunto maksoi 130.000€ vuonna 2008 ja ostettiin se puoliksi miehen kanssa.
Silloin summa tuntui järjettömän isolta!
Lainaan voi myös ottaa erilaisia lainaturvia. Jos toinen kuolee, jää työttömäksi tai vammautuu, niin ei olla heti pulassa. Ja lainaturvan määräänkin voi itse määritellä. Esim. Kuoleman varalle, että korvaako koko jäljellä olevan lainan vai esim. 70%
Rivitalokolmio 320 000 markkaa laman jälkilöylyissä. Möimme pois 79 990€.
Rakennettiin omakotitalo. Laina on miehen kanssa 50/50. Yhteensä lainaa oli alunperin 220 000.
.
Tiedän, että tuolla rahalla ei nykyään saa enää taloa (ainakaan isoa) rakennettua. Aikoinaan rakensimme tuolla rahalla oman unelmamme, 250 neliötä isolla tontilla maaseudulla.
240.000mk, nyt siitä kämpästä saa melkein saman euroissa.. omistanut olen sen nyt melkein 20v, josta 18v se on ollut vuokralla.
68 500 euroa. Pieni luhtitalokaksio, ostin vuonna 2008. Lainaa nostin 55 tonnia, ja kyllähän se hirvitti kun silloin korkokin oli lähes 6% luokkaa. Nettotulot taisi olla silloin luokkaa 2000e/kk. Toki kovin pieni summa esim. helsingin asuntoihin verrattuna eikä kovin iso silloisille tuloillekaan, mutta itselle tuntui isolta koska en tykkää ajatuksesta olla velkaa.
Mun ensiasunto maksoi noin 88 000. Ei hirvittänyt, mutta toisaalta yhtään enempääkään ei oltaisi saatu silloin lainaa, koska silloin oli pakko olla se 15% omaa rahaa ja enempää ei ollut.
Kerrostalo kaupungin keskustassa (keskikokoinen kaupunki), neliöitä 55 ja hinta oli 230 tuhatta (markkaa).
Se on myyty jo 10 vuotta sitten, ja siitä saikin hyvän pesämunan seuraavaa isompaa asuntoa ostettaessa. Ei tarvittu vanhempia tai valtiota takaamaan lainoja jne...
Mutta eipä ole tänä päivänä muodissa se, että aloitetaan pienemmästä ja pikku hiljaa siirrytään isompaan. Nykyään ostetaan heti se unelma asunto ja otetaan iso laina, mikä on ihan jees jos kaikki menee kun Strömsössä, mutta jos tulee ryppyjä rakkauteen tai työt menee alta tai sairautta tai mitä tahansa kriisejä niin silloin ollaankin pulassa...
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 10:40"]
68 500 euroa. Pieni luhtitalokaksio, ostin vuonna 2008. Lainaa nostin 55 tonnia, ja kyllähän se hirvitti kun silloin korkokin oli lähes 6% luokkaa. Nettotulot taisi olla silloin luokkaa 2000e/kk. Toki kovin pieni summa esim. helsingin asuntoihin verrattuna eikä kovin iso silloisille tuloillekaan, mutta itselle tuntui isolta koska en tykkää ajatuksesta olla velkaa.
[/quote]
Sama juttu täällä, en tykkää ajatuksesta olla velkaa, opintolainan nostamistakin viime tippaan asti yritin venyttää. Mulla palkkakin on samaa luokkaa kun sulla silloin eli pienituloisiin lukeudun... vaikkakin miehen kanssa asunto menisi puoliksi. Mutta pitäisi silti laskea lainan määrä sen mukaan, että yhden ihmisen palkallakin sitä pystyisi lyhentämään, jos toinen jää työttömäksi tai sairastuu. Kiitos vastauksista kaikille ja saa laittaa lisääkin :) AP