No eipä tuo päiväkotielämä kovin hääviltä vaikuta...

Eiköhän paikka kun paikka alussa tunnu jotenkin vieraalta ja ei-omalta.



Meillä 3 päiväkotilasta ja yhteensä uraa 10 vuotta takana ja pääosin olen ollut pelkästään tyytyväinen. Naurua on paljon ja lapset ovat oppineet toisten huomioonottamista, jakamista ja saaneet todella tärkeitä ystäviä.

tosin itsekin olen ollut päiväkodeissa töissä ja eihän se aina niin ruusuista ole - eukot juoruavat keskenään, lapset leikkivät toisessa huoneessa. En ikinä oman kokemukseni perusteella veisi alle 3-vuotiasta päiväkotiin, toivottavasti ei tarvitse viedäkään.

Kyllä se on nimenomaan lasten säilöntäpaikka.



Aina kun tulee pk:iin uusi ja nuori ja innokas hoitaja, lapset ovat hänen kimpussaan kuin mehiläiset hunajapurkin. Ei vanhat / pitkään hoitaneet jaksa enää innostua lapsista, se on niin TOSI. Ja sitten kun hoitajlle itelle tulee lapsia, muiden lapset alkavat suorastaan ärsyttää. Tietäisittepä vaan miten niille kaikkein pienimmille puhutaankin..." voi voi, onko taas paskat housussa, opettelisit sinäki potalle! Koitas nyt spagettijalka saada kengät jalkaan." jne. Isommathan yleensä pärjää muiden mukana, mutta nämä alle 3-v kyllä säälittää.



Minä vaihdoin alaa siinä vaiheessa, kun huomasin, että työ v*****aa ihan joka päivä ja se varmasti heijastui lapsiinkin jo. Mutta monet kyllästyneet ovat vaan sitkeästi töissä eläkeikään asti.

Vierailija:

Eiköhän paikka kun paikka alussa tunnu jotenkin vieraalta ja ei-omalta.

Meillä 3 päiväkotilasta ja yhteensä uraa 10 vuotta takana ja pääosin olen ollut pelkästään tyytyväinen. Naurua on paljon ja lapset ovat oppineet toisten huomioonottamista, jakamista ja saaneet todella tärkeitä ystäviä.

tai siis kuvailepa, millaisia häiriöitä lapseni nyt ovat mahdollisesti saaneet. He ovat ihania rakastavia lapsia.

Mutta olen ollut monessa päiväkodissa päiväkotiapulaisena ja vähän kuin katso ' aikuisemman' silmiin tuota tarhatoimintaa, niin päätin, etten ikinä vie omia lapsia tarhaan.

monessa eri pk:ssa pääkaupunkiseudulla ja huomannut aivan saman kuin ap! lasten kanssa kun haluan kuitenkin työskennellä, vaihdoinkin työni perhepäivähoitajaksi, kun ei siellä pk:ssa yksin millään jaksa kaikille huomiota jakaa ja kannustaa. Palkka tippui jonkin verran, mutta ainakin nyt 4 luonani olevaa lasta saa yksilöllistä ja hyvää hoitoa! Ja niille, jotka älähtävät, että mitä istun koneella niin kerrottakoon, että vietän ylitöistä johtuvaa vapaapäivää. :)

mutta vaihtoehtoja ei ole. Eniten just ahdistaa se, että lapset on siellä kuitenkin niin omillaan. Jos ei pääse " jengiin" mukaan, niin sit on vaan leikittävä yksin, ei ne tädit ehdi yhtä lasta paapomaan, haluaisivat tai eivät. Kyllä ne lapset siellä pärjäävät, jotka osaavat ottaa oman tilansa ja tutustuvat helposti toisiin, mutta vähänkin epäsosiaaliset tapaukset ovat kyllä raasuja päiväkodissa.

niin monet lapset hakeutuivat koko ajan seuraani ja halusivat pelata, istua sylissä kun luin kirjaa jne. Varsinkin yksi tyttö kulki koko ajan perässäni ja oli aina ihan innoissaan kun tulin töihin. Kyseessä oli 3-5v ryhmä.

Ei ole näkynyt kuin 1 pk:n puolustaja vaikka muissa ketjuissa puolustelijoita löytyy pilvin pimein =)



Kiitos pk:n asioista sisältäpäin raportoinneille. Itse olen viimeaikoina joutunut ohtimaan paljonkin erilaisten hoitomahdollisuuksien eroja, joten tälläiset ketjut ovat enemmän kuin tervetulleita. Jotenkin jo maaaisjärjellä ajatellen pk:t eivät voi nykyisillä resursseilla tarjota yksilöllistä hoitoa. Kuntien säästöinto lasten asioissa on huolestuttava, joten tuskin arannusta tälläkään rintamalla on pahemmin tulossa. Valitettavasti.

hoitajat kommunikoivat lapsille. Siis jo ensimmäinen kerta jonkun kielletyn puuhan jälkeen tokaistaan " nupit kaakossa" , niin että lapselta (ainakin pieniltä ja isojen ryhmässä uusilta lapsilta) tulee yleensä itku.



Omien lasteni kanssa olen kuitenkin pyrkinyt ensimmäinen kehotus/varoitus sanomaan normaalilla puheäänellä ja rauhallisesti. Ja jos se ei tehoa, niin sitten tiukemmin. Hurjalta kuullosti tuo tätien tiuskiminen lapsille - ihan kuin lapset olisivat jotenkin " aivottomia" / arvottomia.. :=/

ja on todella törkeää, että hoitajan sairastuttua sijaisia ei saa ottaa muutaman päivän takia vaan on pärjättävä sitten vajaalla henkilökunnalla.

kun harkitsin hänen hoitoon laittamistaan. Itse päiväkodin johtaja sanoi että huolimatta siitä että hän tässä syö omaa työpaikkaansa, niin alle kolme vuotiaan paikka on kotona. Että on ihan eri asia on aloittaa päiväkoti 3-vuotiaana kuin 2-vuotiaana.



Niinpä pitkällisen harkinnan jälkeen soitin töihin ja sanoin että olen lapseni kanssa siihen asti kunnes hän täyttää kolme. Päätöksestä tuli hyvä fiilis :-)

päiväkodissa töissä myös ovat sitä. Hyvä, AV on puhunut!

Onhan se toki niin, että jos yksi äiti, yhdestä päiväkodista kertoo mielipiteensä, niin silloin kaikki Suomen sadat päiväkodit on samanlaisia.

Meillä ja ystäväperheillä on kokemuta yhteensä yli kymmenestä päiväkodista eri puolilla pääkaupunkiseutua. Missään ei ole ap:n kuvauksen kaltaista.



tyytyväinen päiväkotilasten äiti

Aamulla luin juuri Kalevasta pikku-uutisen, jossa kerrottiin, että esimerkiksi kehitysvammahuollon arjessa käytetään henkilökuntapulan vuoksi pakkokeinoja, esimerkiksi kiinni pitämistä ja sitomista.

Jos yhden liikkumavapautta rajoitetaan tämän turvallisuuden vuoksi, saatetaan samalla rajoitta muidenkin asukkaitten vapaata liikkumista, vaikkei siihen olisi tarvettakaan.

Yhteiskuntamme säästää sieltä missä valittajia on vähän.

Vierailija:

Jotenkin jo maaaisjärjellä ajatellen pk:t eivät voi nykyisillä resursseilla tarjota yksilöllistä hoitoa. Kuntien säästöinto lasten asioissa on huolestuttava, joten tuskin arannusta tälläkään rintamalla on pahemmin tulossa. Valitettavasti.

Eli olen ollut muutaman kuukauden päiväkodissa työharjoittelussa, ja kyllä oli tyrmistyttävä kokemus. Hoitajat ulkona ollessaan keskittyvät juttelemaan toistensa kanssa. On pelkkää sattumaa ja hyvää onnea, jos ei pahempia haavereita satu. Vanhempia arvostellaan ja haukutaan KOKO AJAN. Ryhmässä kovaäänisin ja vaativin lapsi saa eniten huomiota, hiljaiset eivät juuri lainkaan. En ikinä veisi lastani päiväkotiin.

Saavat olla perhepäivähoitajalla nyt kaksivuotiaasta esikouluikään.

mun poika 1,8kk oli oppinut kuivaksi päiväkodissa viime viikolla, oli ottanut mallia isommista, jee, vähän mä olin ylpeä pojasta. Lisäksi on oppinut puhumaan selvemmin ja syömään itse. Osaa yhden lorun lorutella ja tykkää piirellä paljon, ja tämä kaikki 1kk hoidon jälkeen. Meillä on tietysti tuuria, koska meidän hoitopaikka on aivan loistava ja tädit ihania. Tsemppiä ap:lle, toivottavasti meno paranee teidän pk:ssa, otappa epäkohdat rohkeasti esille.

ole mitään niin spesifiä, etteikö sitä hyvin voisi yleistää koskemaan suurta osaa muita päiväkoteja, jossa pienempien ryhmä >10 lasta ja yli 3-v n. 20 lasta. Jos resurssit on mitä on, niin hoitajasta kuin hoitajasta tulee kykenemätön antamaan yksilöllistä hoitoa (vai miten ihmeessä te puolustajat sen perustelette??), ehtimätön puuttumaan kiusaamiseen / pikkuloukkaantumisiin, kireä ja äreä. Miettikää itsenne hoitohenkilökunnan asemaan ja tuollaisten lapsilaumojen keskelle!



Turha sanoa, että " meidän Mikko 2-v kyllä viihtyy niiiiin hyvin pk:sssa" - kuinka monta kertaa olette olleet päiväkodissa seuraamassa " kärpäsenä katossa" päivän kulkua ja tapaa miten Mikkoanne päivän aikana kohdellaan ja minkälaisia tapahtumia päivä sisältää. Ja kun ei se 2-v näitä osaa vielä kertoakaan! Saati eritellä sitä, mitä " massakohtelu" aiheuttaa omanarvontunnolle, luovuudelle yms. pienessä lapsessa vasta kehittymässä oleville ominaisuuksille.

Mä olen ainakin ollut useassa päiväkodissa päiväkotiapulaisena ja koulussa Tet jaksoilla. Kokemusta siis on useasta tarhasta, eikä vain yhdestä.



Harvan päiväkotilaislapsen vanhemmat ovat siellä tarhassa seuraamassa mitä siellä oikeestaan tapahtuu.



Minusta tarhalle parempia vaihtoehtoja on hyvä pph. Tai sitten ihan hoitajan palkaaminen kotiin. Itse olen ollut monessa perheessä hoitamassa lapsia ja kyllä se minusta on parasta vaihtoehto lapsen hoitopaikalle. Saa olla omassa kotona ja hoitajalla on aikaa lapselle/lapsille enemmän kuin tarhassa.



Kyllä mä lapsena viihdyin tarhassa loistavasti, mutta ne hetket kun olin siellä duunissa opetti, ettei se nyt oikeestaan ole lapsen paras paikka.