Narsistin uhri.
Olen tällainen. Eli uhri. En tiedä miten selviän. Huonosti luultavasti. Miten olette selvinneet?
Kommentit (5)
Aikansa se otti, kävin läpi helvetin, mutta herääminen ja tosiasioiden hyäksyminen auttoi. Niin kauan kun valehtelet itsellesi ja puolustelet nassen toimintaa, löydät sille selityksiä ja puolustelua, niin kauan olet uhri. Lopulta et vain välitä paskan vertaa enää teki mitä teki. Nasse kun huomaa että lähde on kuivumassa, silloin pääset rauhaan.
Mä olen aito narsisti ja voin sanoa, että kyllä sä pakoon pääset jos vaan haluat. Harva mun uhreista on sellainen, jonka perässä jaksaisin juosta vuosikaudet, kun parempia saaliita on kuitenkin nurkan takana. Mä vaikeutan vaan niiden ihmisten elämää, joiden koen aidosti tehneen mulle väärin. Mä olen helvetin vittumainen, jos mulle ollaan. Jos sä lähdet liian aikaisin, en mä sun perään haikaile. Enkä mä haikaile, jos sä et ole ollut tarpeeksi antoisa saalis. Saatan silti stalkata sua ja yrittää myöhemmin sovitella, jos koen mahdolliseksi saada sut uusiksi koukkuuni. Kyllä mä aika usein saan, jos haluan. En tiedä pääsetkö eroon musta. Riippuu henkilöstä ja siitä, miten hyvin ne tajuaa oman paikkansa tässä maailmassa. Kyllä mä osaan olla oikeasti helvetin mukava ja rakastettava ihminen niin kauan kuin mulle ollaan. Mä huomioin kaikin mahdollisin tavoin. Jopa mun viha on mun rakkautta, muista se. Mutta tää peli toimii vain ja ainoastaan mun ehdoillani. Sä tiedät sen, mä tiedän sen, ne tietää sen. Sä olet väärässä jos mä sanon niin. Mä olen oikeassa jos mä sanon niin. Selviytyäksesi sä tarvit aikaa, usein vuosia. Vaikka sä et nyt tahdo sitä myöntää niin mun kaltaiset ihmiset on antaneet sulle elämässäsi myös seikkailua, jota ilman sun elämä olisi vain jatkunut turvallisena ja tasapaksuna. Mä muutin sut, ilman mua sinä et olisi samanlainen. Olet nyt osa minua, ikuisesti. Minun suuruuttani, kaikkivoipaisuuttani, tekojani. Pyhää. Siksi en päästä helpolla irti, mutta jos koen sut omana virhelyöntinäni, joita erittäin harvoin käy, mä saatan sut jättää. Kyllä sä tiedät mitä mä tarkoitan. Sä voit koska vaan palata jos haluat. Mä rakastan sua aina yhtä paljon. Mä en välttämättä osaa erikseen aina pyytää sua takaisin. Ymmärrä kuitenkin, etten mä voi koskaan rakastaa sua kuten sä haluat. Se on mun peli, se on mun voitto. Parhaimmillaan mun rakkaus on myös sun voitto. Sä saat multa paljon huomiota ja rakkautta, jota ilman sä et enää olisi hetken päästä sinä. Kun mun rakkaus suhun lopahtaa, sun rakkaus itseesikin lopahtaa. Etkö tajua, mä määrittelen sun arvon ja sen mitä haluat olla, niin kauan kuin me ollaan me. Jos me ei enää olla me, senkun menet. En jää kaipaamaan sua, koska joku muu haluaa olla mun. Mä ihan oikeasti yritän rakastaa. Mun rakkaus on vaan vähän kieroutunutta. Se on mun tapa rakastaa. En pyydä anteeksi, koska minun ei ole syytä. En tehnyt koskaan mitään väärää sinulle. Jos sinä jätät minut, viet osan minusta mukanasi. Se on väärin, jos jokin. Tule takaisin.
Olen myös narsistin uhri. Narsisti oli mun kohdalla kaveri, jonka kanssa jouduin vähän pakolla oleen väleissä harrastustoiminnan vuoksi. Kaikki alkoi salakavalasti, huomaamattomasti. Jossain vaiheessa tajusin voivani huonosti ilman syytä. Sitten aloin huomaamaan yhä selkeämpiä merkkejä, jotka korostuivat kun yritin ottaa etäisyyttä. Mua auttoi lopulta kaksi asiaa: uhriuteni hyväksyminen ja aika. Luin paljon aihepiiriä koskevia nettisivuja ja kirjoja. Toimin niissä neuvotuilla tavoilla. Otin konkreettisesti etäisyyttä, kun huomasin hänen ripustautuvan toiseen.
Kyllä siitä selviää. Apu pitää vaan löytää itse.
Olen narsistin kasvattama, siis narsistin uhri. Opin lapsena, että narsistin maailma on se oikea maailma. Olen opetellut vasta hiljattain elämään maailmassa, jossa minulla on ihmisenä arvoa, merkitystä. Jossa ei tarvitse puolustautua ainaiselta pilkalta.
Monet muistakin solmimistani ihmissuhteista ovat olleet narsisteihin. Entinen hyvä ystäväni, entinen puolisoni, työkaverini. Vanhempaani lukuunottamatta olen saanut muut narsistit karsittua elämästäni.
Kun narsisti on lähisukulainen, seuraukset ovat tuhoisat. Niin minunkin kohdallani. Elämäni on lähtenyt alusta alkaen vinoon. On vaikea erottaa oikeaa väärästä, tai nauttia mistään. Narsisti on lapsesta asti kitkenyt kaiken ilon, kuin rikkaruohon, pois minusta.
Hankkiuduin siitä eroon. En kertonut hänelle mitään siitä että aion erota. Lähdin vaan ja muutin yhteystietoni salaisiksi, kerroin kaikille ettei asioitani saa levitellä kenellekään ja lopetin omista asioistani puhumisen kenellekään.