Mistä niitä tossun alle suostuvia miehiä löytyy??
Kaverini on maailman kiltein mies. Ihan oikeesti. Siivoaa, tekee ruokaa, kouluttautuu hyvään ammattiin, ei petä jne jne. Joka naisen unelma. Ja arvatkaa mikä pirttihirmu sillä on eukkona?!
Semmonen, joka ei hyväksy " poikien iltoja" vaan soittaa miehensä kotiin jo ennen puolta yötä. Ja normaalisti ei edes päästä mihinkään tämmösiin juttuihin.
Semmonen, joka ei anna miehen toteuttaa omia unelmiaan, vaan kieltää ne jollei itse pääse mukaan.
Semmonen, joka vahtii ja kyttää miehen jokaista liikettä ja käskyttää minkä ikinä ehtii.
Semmonen joka saa miehen tekemään mitä vain, hakemaan sen kuunkin taivaalta jos niin tahtoo, eikä siltikään ole tyytyväinen.
Miksi, oi miksi tuommoset naikkoset saa miehiä, joille löytyis parempiakin pitäjiä???
Ja miksi, oi miksi tämmöset naiset jotka arvostaa tasa-arvoa parisuhteessa sekä toiseen luottamista, löytää vaan niitä hemmetin renttuja??
Elämä _ON_ epäreilua.
Kommentit (39)
Ehkä tuo " maailman kiltein" oli liian voimakkaasti kuvattu. Mutta tarkoitin nyt ihmistä, joka arvostaa toista ja ehkä on hieman liian kilttikin. Siinä suhteessa että alistuu liikaa toisen tahtoon eikä tahdo loukata tai aiheuttaa pahaa mieltä toiselle, vaikka sitten omalla kustannuksella.
Oikeassa olit eräs kirjoittaja siinä, että se omanarvon tunto taitaa puuttua. Silloin ehkä yhdessä olokoin on vain sitä että on edes joku jonka kanssa voi olla, joku jolle on tärkeä. Ja niin.. osaan päätellä tämän siitä että aiemmissa suhteissani minä olen sollut se " liian kiltti" joka on ollut miehen kynnysmattona ja tehnyt kaiken niinkuin toinen on halunnut. Olen sitten itse sitä tahtonut tai en. Ja se on jo liiallista kiltteyttä. Oma itse on silloin hukassa.
Mistäkö tiedän tämän kaverini suhteen näin tarkkaan? Siitä , että olemme tosiaankin todella hyviä kavereita, ja puhumme näistä asioista paljon. Lisäksi yhdessä ollessamme tapahtuu asioita jotka sokeakin huomaisi. Tarkoitan siis miehen ja hänen puolisonsa välillä.
Ehkä pointtini tässä kaikessa oli se, että miksi epäsopivat parit löytävät aina toisensa? Miksi kaksi kilttiä ja kunnollista, normaalia ihmistä ei löydä toisiaan jolloin suhdekin varmasti kestäisi ja olisi onnellinen, vaan juuri nämä " liian kiltit" löytävät ne jotka pompottavat mennen tullen?
Itse arvostaisin eniten tasa-arvoista suhdetta, jossa molemmat ovat tasapainossa ja luottamus on olennainen osa arkea. Vaan eipä tunnu sellaista vastaan tulevan. Kun niin.. kaikki sellaiset miehet jotka siihen kykenisivät, ovat jo jonkun " tossun alla" ..
Ai niin. Määritelmä " tossun alla" ei tarkoita sitä, että mies menee vaimonsa luo kotiin ennemmin kuin poikien iltaan, siksi että rakastaa vaimoaan. Se tarkoittaa sitä, että toinen kiristää toisen tekemään asioita _omaksi hyväkseen_ eikä kuitenkaan koskaan anna mitään takaisin. Ts. parisuhteen säännöt on molemmille erit.
ap
ilmeisesti siksi, koska asenteesi näkyy ulospäin. JOs mies kohtelee naista tasaveroisesti, kunnioituksella ja rakkaudella, tekee työnsä hyvin eikä ole mikään hunsvotti, niin syy on tyannimaisessa naisessa, joka vaatii mielehltä jotakin. Mistä näitä onnettomia ukonpalvoja eukkoja huonolla itsetunnolla varustettuna oikein sikiää?
Mun mies ei ainakaan edes halua viettää aikaa työkavereiden kanssa vaan sanoo, että se riittää kun niitä saa siellä työpaikalla kattella. Viihtyy minun kanssa parhaiten.
Terv. Ei pirttihirmu vaimo
Minkälaisesta rautalangasta tämä asia pitää nyt vääntää että menee perille?? Ehkä ne, jotka tähän älähtävät, ovat juuri niitä jotka manipuloivat ja kiristävät miehen tekemään kaiken niin että se " oma elämä" joka jokaisella pitäisi parisuhteessakin olla, puuttuu täysin mieheltä.
Nyt on kyse kahdesta erilaisesta asiasta. Vapaaehtoisuudesta ja sitten kiristämisestä, manipuloinnista, uhkailusta. Ymmärrättekö??
Vierailija:
ilmeisesti siksi, koska asenteesi näkyy ulospäin. JOs mies kohtelee naista tasaveroisesti, kunnioituksella ja rakkaudella, tekee työnsä hyvin eikä ole mikään hunsvotti, niin syy on tyannimaisessa naisessa, joka vaatii mielehltä jotakin. Mistä näitä onnettomia ukonpalvoja eukkoja huonolla itsetunnolla varustettuna oikein sikiää?
Minulla on ap:n määrittelemä kiltti mies, joka on kouluttautunut, käy töissä, hoitaa lapsia, tekee enemmän kotitöitä kuin minä, viihtyy minun ja lasten seurassa, asettaa perheen aina kaiken edelle, muistaa syntymäpäivänä, jouluna, äitienpäivänä jne. Minä olen pirttihirmu, joka ei osaa riittävästi arvostaa " herra täydellisyyttä" . Hän hakee minulle vaikka kuun taivaalta jos pyydän. Mutta en pyydä. Minä pyydän, että hankkisi myös muuta elämää kuten harrastuksia, hakeutuisi ihmisten pariin, kävisi joskus jossain ilman perhettä. Joskus toivon, että menisi ja vaikka pettäisi. En tietenkään oikeasti toivo sitä, mutta tulisipa ainakin enemmän keskusteltavaa.
Olipa kerran parisuhde, jossa oli henkilöt A ja B.
A:lla oli unelmia ja haaveita, kuten meillä jokaisella. A halusi lähteä uuteen työhön, alalle josta on aina haaveillut. B ei suostunut tähän, muuta kuin yhdellä ehdolla. Hän pääsisi samaan työpaikkaan. Muutoin A ei saisi mennä, eron uhalla. A jätti menemättä.
A:lla oli laaja ystäväpiiri, joitten seurassa viihtyi aika ajoin. Viihtyi hän kotonakin B:n seurassa, mutta joskus halusi myös viettää aikaa ilman B:tä. B ei suostunut tähän. Niinä harvoina kertoina kun A olisi ollut menossa jonnekkin ystäviään tapaamaan, B nosti pystyyn riidan joka päättyi erouhkailuun. A jätti menemättä. Joskus A sentään sai luvan lähteä, silloin aikaa oli olla pari tuntia pois B:n seurasta, jonka jälkeen B jälleen uhkasi erolla, mikäli A ei saapuisi heti luokseen.
B piti huolen ettei A:lla ollut minkäänlaista yksityisyyttä. Hän luki sähköpostit, messengeriinkin kirjautui A:n tunnuksilla saadakseen selville tekikö A jotain hänen selkänsä takana.
Heillä oli sama työpaikka, koska B halusi pitää A:n lähettyvillään myös ns. " virka-aikaan" . Harrastukset olivat samoja, koska B ei halunnut A:n tekevän mitään missä hän ei voisi olla mukana.
Kaikki ne A:n ystävät, jotka eivät olleet B:n alkuperäisiä tuttavia, olivat vihollisia joita B ei voinut sietää. Senpä takia A rajoittikin näitten ystävien tapaamista aina kun B alkoi hermostumaan tästä asiasta.
Ja nyt. Sijoita kirjaimen A tilalle sana " nainen" ja B:n kohdalle " mies" . Millaisessa suhteessa nainen elää? Normaalissa? Tasa-arvoisessa? Molemmin puolista rakkautta ja kunnioitusta täynnä olevassa?
Vastauksia jään odottamaan..
ehkä se on myös toisin päin, että ei se toinenkaan pääse...Niin miski toinen pääsis mutta toinen ei???
Toinen pääsis, mutta ei halua mennä. Ja toinen ei edes pääse koska tää joka ei halua mennä, ei päästä. Capiche?
Vierailija:
ehkä se on myös toisin päin, että ei se toinenkaan pääse...Niin miski toinen pääsis mutta toinen ei???
- mies on kuitenkin onnellinen siellä tossun alla, jostakin syystä, jota sinä et vaan huomaa ja tiedä, kaikissa suhteissa on omat vaikeutensa
tai
- mies ei ole ihan henkisesti ok, ei kai kukaan terve ihminen pilaa elämäänsä jonkun sairaan pirttihirmun juoksutettavana
En tiedä onko mies täysin onnellinen suhteessaan vaiko ei. Tai no. Tiedän. Ei ole. On kertonunt miettineensä suhdettaan useinkin jne. Mutta ehkä hänellä ei ole kokemusta ns. " normaalista" parisuhteesta, joten jää sitten siihen kun ei paremmastakaan tiedä.
Sama syy minullakin oli aiemmin. Olin varmasti läheisriippuvainenkin, joka osaltaan aiheutti sen että kestin mitä vaan. Onneksi kasvoin sen verran, että tajusin tilanteeni ja sain voimia lähteä siitä pois.
Hmm.. ehkä tässä on vastaus siihen, minkä eilen puoliksi ajattelemattakin tänne heitin, miettimättä asiaa sen enempää ;)
Toinen juttu on vain se, että läheisriippuvaiset toimii magneetin lailla näitä hyväksikäyttäjiä ja ripustautujia kohtaan.. joten niin kauan kun ei itse ymmärrä tilaansa, ei muutostakaan tapahdu. Ja vaikka jollain tasolla tiedostaakin olevansa onneton, ei tee asialle mitään kun kuvittelee että kaikki parisuhteet on sellaisia joissa itse sillä hetkellä elää..
ap
Vierailija:
oma mieheni ei käy missään koskaan. Ravintolassa voisi käydä, jos pääsisimme yhdessä, mutta koska se ei ole mahdollista, ilman minua ei halua mennä. Tämä taitaa olla melko harvinaista, koska hän saa jatkuvasti kuulla naljailua, " eikö vaimosi päästä" ja varmaan minulla on juuri tuollainen pirttihirmun maine, koska kukaan ei takuulla usko, että kyseeessä on miehen oma valinta, vaikka hän sen kaikille itse sanookin.
Vierailija:
Millaisia sikamiehiä teillä oikein on, jos kiltti on tuollainen edellä kuvattu.
Olipa kerran parisuhde, jossa oli henkilöt A ja B.
A:lla oli unelmia ja haaveita, kuten meillä jokaisella. A halusi lähteä uuteen työhön, alalle josta on aina haaveillut. B:n mielestä asia oli ihan ok, mutta työpaikka liian epävakainen. A otti työn vastaan B:n halveksunnasta huolimatta.
A:lla oli laaja ystäväpiiri, joitten seurassa viihtyi aika ajoin. Viihtyi hän kotonakin B:n seurassa, mutta joskus halusi myös viettää aikaa ilman B:tä. B ei suostunut tähän. Niinä harvoina kertoina kun A olisi ollut menossa jonnekkin ystäviään tapaamaan, B nosti pystyyn riidan joka päättyi erouhkailuun. A jätti menemättä. Joskus A sentään sai luvan lähteä, silloin aikaa oli olla pari tuntia pois B:n seurasta, jonka jälkeen B jälleen uhkasi ja kiristi, mikäli A ei saapuisi heti luokseen. Joskus B myös pahoinpiteli A:ta, mikäli tämä ei ollut käyttäytynyt " oikein" .
B piti huolen ettei A:lla ollut minkäänlaista yksityisyyttä. Hän luki sähköpostit, messengeriinkin kirjautui A:n tunnuksilla saadakseen selville tekikö A jotain hänen selkänsä takana.
Harrastuksia B:llä ei saanut olla lainkaan, koska A ei halunnut harrastaa, eikä B halunnut A:n tekevän mitään missä hän ei voisi olla mukana.
Kaikki ne A:n ystävät, jotka eivät olleet B:n alkuperäisiä tuttavia, olivat vihollisia joita B ei voinut sietää. Senpä takia A rajoittikin näitten ystävien tapaamista aina kun B alkoi hermostumaan tästä asiasta. Näihin kuuluivat myös A:n sukulaiset, ylipäätään kaikki A:n " entisestä elämästä" muistuttava.
Mikä koomisinta, vuosien jälkeen paljastui, että A:ta tarkkailevalla B:llä olikin ollut kaikkina näinä aikoina eläväinen rinnakkaissuhde.
Ja nyt. Sijoita kirjaimen A tilalle sana " mies" ja B:n kohdalle " nainen" . Millaisessa suhteessa nainen elää? Normaalissa? Tasa-arvoisessa? Molemmin puolista rakkautta ja kunnioitusta täynnä olevassa?
Vastauksia jään odottamaan..
Lainasin ja muokkasin. Tässä tositapahtumia!
Sinä taidat olla ainut joka tässä ketjussa tajusi mistä kerroin jo alussa.. Jostain syystä vain joillakin on vaikeaa ymmärtää että myös naiset voivat parisuhteessa olla niitä, jotka alistavat ja käyttäytyvät psykopaatin tavoin..
Niinkuin aapee kirjoitit: et tiedä onko mies onnellinen suhteessaan. Teet oletuksia.
Arvatenkin olet rakastunut ystävääsi ja sinua harmittaa mitä mies näkee naisessaan. Sanoin jo: koska et tiedä kaikkea. KAIKEN tietää vaan ne kaksi jotka seurustelee. Ottaa päähän tollaset ihmiset jotka " juttelee tosi paljon" TOISEN KANSSA. Ja saa TOISEN mielipiteitä ja ajatuksia. Puolueetonta? Väsyneenä ihmiset sanoo kaikkea, riitojen jälkeen.. Mutta mitä tekee " tossun alla oleva" ? PYSYY SUHTEESSA. Se että menet kahville illalla ja näet yhden hetken mitä tapahtuu niin se ei ole koko totuus; aikasempaan on tapahtunut ja on sanottu. Esim. se että miehen nainen huomaa että olet kiinnostunut miehestään mutta mies ei sitä huomaa ja nainen on mustasukkanen ja tulet heille kahville saa naisen tolaltaan. TAJUATKO?
Mun mies on pysynyt mun kanssa koska rakasti ja halusi mua. Ei tosiaankaan ole mikään nössykkä? Miksi sulla on joku " nössykkä" kaveri??? Onko se sun kanssa kaverina koska alistuu?
Parisuhde on sitä että saa ja antaa. Ei kukaan ole alistettavana. Mutta jossain mättää jos toinen vinkuu mustasukkasena. Ei ole sekään oikein ettei toinen saa kaipaamaansa!
Musta tää keskustelu on sieltä ja syvältä. Jokasella on halut ja tarpeet ja ihmisten pitää selvittää suhteensa.
Jos sää oot noin kiinnostunu siitä miehestä niin kerro että olet kiinnostunut ja saa pakit. Ei kiinnosta mua. Koska sen jälkeen kun ne kaksi selviää tästä ongelmasta niin niillä on aika kovalla pohjalla suhde, sori vaan. Nää ongelmat vaan kasvattaa.
Mää en oo samaa mieltä että vastakohdat löytää toisensa. Me on miehen kanssa suht samanlaisia. Joissain taas erillaisia. Ei voi löytää kaksostaan, mutta ongelmista kun selviää niin siinä on parisuhteen pointti! Mustasukkasuus on oire jostain. Ei vittuilua ja määräilyä. Ei se tarkoita että mies alistuu naisen tahtoon jos nainen jotain haluaa ja mies " antaa periksi" ja soittaa baarista. Se on H-U-O-M-I-O-I-M-I-S-T-A. Tulet huomaamaan sen kun löydät jonkun joka ei tee asioita niinkuin haluat ja alat voimaan huonosti jos toinen ei osoita haluamaasi tekoa ja väittää vastaan. Se on suhteen kyseenalaistamista, oman itsensä löytämistä ja kasvamista.
17
Ihan ensin. EN ole rakastunut tai edes ihastunut kaveriini. Tottakai välitän hänestä, mutta vain ja ainoastaan samalla tavalla kuin muistakin kavereistani. Oli ne sitten miehiä tai naisia. Joten unohda tuo teoria heti alkuunsa.
Toisekseen. Tottakai kaverillani on syynsä pysyä suhteessa. Sitä en tässä edes kyseenalaista tai mieti. Pointtini edelleen on se, milloin ns. normaali suhde muuttuu epänormaaliksi.
Kyllä aikuisten maailmassa tasa-arvoinen ja molempia osapuolia tyydyttävä suhde on sellainen, jossa saadakseen huomiota ei tarvitse uhkailla ja kiristää. Lähes sääliksi käy sinua, jos koet tuollaisen käyttäytymisen ihan ok:ksi. Ja lähes, koska näköjään sulla ei ole käsitystä paremmasta.
pst. lue seuraava tarina. Ja vaihda A:n paikalle mies ja B:n paikalle nainen. Edelleenkö olet sitä mieltä että joku ulkopuolinen on syypää kaikkeen, ja tuo suhde olisi oikein ihana ja onnellinen jos A:n kaverit lakkaisivat olemasta heidän elämässään??
Olipa kerran parisuhde, jossa oli henkilöt A ja B.
A:lla oli unelmia ja haaveita, kuten meillä jokaisella. A halusi lähteä uuteen työhön, alalle josta on aina haaveillut. B ei suostunut tähän, muuta kuin yhdellä ehdolla. Hän pääsisi samaan työpaikkaan. Muutoin A ei saisi mennä, eron uhalla. A jätti menemättä.
A:lla oli laaja ystäväpiiri, joitten seurassa viihtyi aika ajoin. Viihtyi hän kotonakin B:n seurassa, mutta joskus halusi myös viettää aikaa ilman B:tä. B ei suostunut tähän. Niinä harvoina kertoina kun A olisi ollut menossa jonnekkin ystäviään tapaamaan, B nosti pystyyn riidan joka päättyi erouhkailuun. A jätti menemättä. Joskus A sentään sai luvan lähteä, silloin aikaa oli olla pari tuntia pois B:n seurasta, jonka jälkeen B jälleen uhkasi erolla, mikäli A ei saapuisi heti luokseen.
B piti huolen ettei A:lla ollut minkäänlaista yksityisyyttä. Hän luki sähköpostit, messengeriinkin kirjautui A:n tunnuksilla saadakseen selville tekikö A jotain hänen selkänsä takana.
Heillä oli sama työpaikka, koska B halusi pitää A:n lähettyvillään myös ns. " virka-aikaan" . Harrastukset olivat samoja, koska B ei halunnut A:n tekevän mitään missä hän ei voisi olla mukana.
Kaikki ne A:n ystävät, jotka eivät olleet B:n alkuperäisiä tuttavia, olivat vihollisia joita B ei voinut sietää. Senpä takia A rajoittikin näitten ystävien tapaamista aina kun B alkoi hermostumaan tästä asiasta.
Ja nyt. Sijoita kirjaimen A tilalle sana " mies" ja B:n kohdalle " nainen" . Millaisessa suhteessa mies elää? Normaalissa? Tasa-arvoisessa? Molemmin puolista rakkautta ja kunnioitusta täynnä olevassa?
Vastauksia jään odottamaan..
Osa miehistä tarvii tollasen suhteen, se on niiden oma valinta.
ITselläni on aika samanlainen mieskaveri kuin ap:lla, ja samantapainen tilanne heillä mutta ilmeisesti mies saa turvallisuudentuntua suhteesta sellaisena kuin se on. Sivullisen silmään se meno on kyllä hullua!
kollegoiden kanssa, mutta jos edes kerran kolmessa kuussa... Mutta kun ei niin ei. Pikkujouluistakin lähdetään kotiin hirveällä tohinalla viimeistään yhdeltätoista ja jo narikan luona täytyy soittaa vaimolle, että " tulossa ollaan" .
deittipalstalle ilmon että etsitään valtiattarelle orjaa??
Vaikka sillon saattais täkyyn tarttua vain kaikki seksipervertikot. Niitä ei jaksais.
Ehkä " määrätietoinen nainen etsii mukautuvaista miestä" toimi paremmin..
Oikeesti mua raivostuttaa. Miksi semmosille jotka ei osaa arvostaa saamaansa asiaa, niitä sillon tungetaan? Tähän pätee todellakin sanonta " helmiä sioille"
Hmph.
Maailman kilteimmän miehen ominaisuuksiksi riittä se, että mies siivoaa, tekee ruokaa, kouluttautuu hyvään ammattiin ja ei petä. Mun mielestäni noi on ihan normaalin ihmisen normaaleja ominaisuuksia, ei mitään ylimaallista kiltteyttä.
Sekä minä että mieheni siivoamme, teemme ruokaa, olemme kouluttatuneet pitkälle emmekä petä toisiamme. en silti pidä meitä maailman kilteimpinä ihmisinä. Minulla maailman kilteintä edustavat lähinnä äiti Teresa -tyyppiset hyväntekijät...
Millaisia sikamiehiä teillä oikein on, jos kiltti on tuollainen edellä kuvattu.